Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
laumanraina heinäk. 29 p:nä, 80 muoden
wanhana. Wainaja oli arkkihiippakunnan
eteiviiupiä pappisiniehiä. Hän oli aikoi-
naaii julaissut useampia tieteellisiä kirjoja
sekä kielitieteellistä että uskonnollista sisäl-
töä. Etenkin oli häii tunnettu hywästä
latinan kielen taidostaan. Wainaja oli
eläissään saanut myöskin jalokimillä wa-
rustetun sormuksen kirjoituksella: "osoite-
tusta tiedeimiosta”" Kemeät inullat
hänen haudallensa!
—— Lihantarkastajaksi tässä kaupungissa
on maistraatti wastaiseksi inäärännyt lää-
nin eläinlääkäri J. öttalmgren’in.
Hakeiuusajan loputtua on tätä wirkaa
hakenut eläinlääkäri Henrik Silfwast.
(S. T.)
K. Suamen Talaiisseiiran Sund-
wallissa näytteelle panemat Suoinen jy-
wät owat palkitut suurella hopeamitalilla.
— Turun W; Pi; Kimta on saanut
kutsumuksen läsnä oleman Hangön ja "Po-
rin palokuntien muosijuhlissa, joistii Han-
gön !vuosijuhla wietettiin wiime sunnuntai-
na Poriii palokunnan muosijuhla taas tu-
lematta sunnuntaina.
–— 2:seii Turnn tarkk’ampujapataljoonan
miehistö saapi yhden kuukauden kestäwä"
wirkawapauden. Toineii puoli miehistiili
nauttii wapautta elokuun 1:stä syysluun
1:seen päimään sekä toinen puoli syyskuun
1:stä lokakuun 1:seen iiliiivääii.
— Talonkauppa. Leskirouma H. Galle
on äskeisin myynyt talonsa, 1 kaup. osassa
26 kortterissa N:o 2½ oluttehdasyhtiölle
"stfiiiielin 85 K:ni 15,800 markasta. — Tä-
"::i talon on sanottu yhtiö jälleen myy-
nyt tahi waihtanut kiiorinaniiestenwanhuk-
sen I. F. Lnnden’in likeiseen taloon. Luu-
den on "maksanut mäliä" 4,500 markkaa.
(S.
— Eliukeina. Tehtailija Kaarlo Aiigust
Larsoii o" wiime lauantaina maistraatille
ilmoittanut aikomansa kauppanimetlä Wi-
cander "2 Larson täällä harjoittaa kauppa-
liikettä.
—— Laiwan wesilleaja, Turun uudesta
mekaanisesta tehtaasta lykättii" wesille
wiime lauwantaina kello 4 j, p.p. taka-
puoli eräästä suuresta höyrylaiivasta. Etii:
puoli lykättiinee muutaman päiwän pääs-
tä. Laima on rakennettu kahteen osaan
sentähden ettei sitä jokia ja kanamia inyö-
den muuten saataisi kuljetetuksi .ttaspian
mereen, jota kulleinaan eräs ivenäläinen
yhtiii sen on tilannut.
—— Waltiopäimäknstanniiksel Tiiriin kau-
pungilta tekemät 11,484 mk. 80 p" —
Tämän rahaiiiäärä" maksamiseksi" weroite-
taan joka iveroäyriltä 1 sm, (A. P,)
–
—— Nimilyksiä h. in. Häneii Majes-
tetinsa Keisari on sisällä olewan heiiiäkiiu"
13 (1) p:nä armossa niinittänyt ja mää-
rännyt dosentin kemiassa Keisarillisessa
Aleksanderin Yliopistossa Edward Imina-
nuel Hjelt’iii sekä filosofian tohtori" Fri-
dolf Wladiiuir Gitstafssoii’iii prosessoreiksi,
Hjelt’iii kemiassa ja Gustafsson’in rooma-
laisessa kirjallisuudessa mainitussa yliopis-
tossa.
——– Riiatsin ja Narjan uusicn tullitak-
sain waikutus Suomeen; K. Senatin kir-
""
id
6""
—"–
joituksessa waltiamarain-toiinituskunnasta
12 p:nä sisälläolewaa heinäkuuta, tullinyli-
johtokunnalle antaman määräyksen mukaan,
ilinoitetaan yleisön tiedoksi, että tullia kan-
netaan niide" uusien tullitaksojen mukaan,
jotka Ruotsin ja Norjan kuningaskunnassa
on hyiväksytty astumaan ivoiinaan 16 p:nä
toukokunta tänä muonna eli suitiaan aikaan
yhdistettyjen kuninkaskuntien ja Ranskan
wälillä päätetyn liiton kanssa.
Mitä Ruotsiin ensiksi tuiee, tullimaksut
kaikista elatusaineista oivat joko melkoisesti
alennetut tai myöskin kokonaan poistetiit;
että sitäivastoiii Italiaii, Ranskan ja "Por-
tugalin wiineille on pantu korkeammat tul-
liinäärät kuin ennen sekä tulliinäärä soke-
rista on pidetty muuttumatonna; että ete-
ivimpien tiiantitaivarojen suhteen Wenä-
jältä ja Snoinesta on ainoastaan tehty
pienempiä muutoksia, iiiinittäin että entiset
sisääntirjoitus-maksut wiljan, jauhojen, her-
neitten ja papujen tuonnista, jotka maksut
laskettiiii yhden äyrin mukaan kilogram-
iiiilta, owat lakkautetut, sekä että niaksuissa
purjemaatteesta ei ole tehty mitään inuu-
tosta ja että tamarat hamppuja köydet
edelleenkin omat tullittomia; ja
että uusi norjalaine" tullitaksa likimmi-
ten pitää yhtä tätä ennen Norjassa moi-
massa olleen taksan kanssa. (U. S.)
—— Wankinilitien unisorinut. Keis. se-
nati on määrännyt, että nihdit Suoinen
:vankiuslaitoksissa wuodesta 1884 tulemat
käyinään uniformussa ei ainoastaan lakissii
niinkuin tähän asti, ivaa" takissakin, jossa
on kiiltämät napit ja nauha kauluksessa.
Naismartijat pitää oleman puettuina joko
harmaasen hameesen walkoisella kauluksella
sekä mustaan esiliinaan taikka mustaan
ivillahaineesen ja maltoiseen esiliinaan ja
kaulukseen. (U. S.)
— :illastaman uäyttelyssä kertoo H. D.
suuremman osan teollisuus-kaptmleista tiil-
leen myydyksi; erittäinkin ajokalut, käsityöt
ja fajansiteokset owat hywin menneet kau-
paksi. Palkintojen jakoa saatanee wielä
odottaa.
–– Mnrlialtu. Yöllä tämän kirilit 25
päimää masten murhattiin Kuhinoisten pi-
täjän kirkonkylässä maalari Abrahain Wir-
tanen, kotoisin samasta kylästä, erään ke-
ivytinielisen naisihmisen mökissä kurista-
malla, josta inurliaajat, joita luullaan ol-
leen useampia, sitten heittiivät ruumiin
kylänraitille. Wainajalta, jonka ivaiiiio
wiime mnonna kuoli, jäi kaksi pienokaista
lasta turmattomiksi. Täinä hirinutyö ei
ole walitettawasti ensiiumäiiien mainitussa
kylässä, sillä edellisenki muonna murhattiin
siellä nahkiiriiisälli Malinstrlim. Toiiiiot-
tawa on, ettii tilanomistajat raiivaisimat
maaltansa kaikki satakapakanharjoittajat sekä
miiut huonomaineiset henkiliit ja sillätaivoin
olisiwat kruunu"palioelijoille amullisena
siweyden ja paremman järjestyksen aikaan-
saamiseen paikkakiiiinalla. (U. S.)
Oiiiiluinen luaiinon-ilmiö nähtii"
torstai-aamuna 27 p. heinäk" kello 4 aa-
mulla" Uudenkirkon pysäyspaikalla. Eiisin
muuttui ilma äkkiä aiman kirkkaaksi ja
ihka keltaisen märiseksi: oli aiwan kiin kel-
taisen lasin läpi olisi katseltu. Ruoho sai
erittäin kalitilin, loistamiin wiheriän wärin.
Tällainen wäri kesti ilmassa puolen tun-
tia. Sitte muuttui ilma äkkiä siniseksi,
kammottaman märiseksi, janka näköisenä
kesti 5 minutia. Sen perästä, taasenkin
aiwan äkisti, muuttui ilma aimaii mustaksi
ja piineäksi sekä alkoi sataa niinkuin saa-
ivista. Ukkoinen jyrisi koko ajan ja pilmet
nätyiwät liikkuman ivaan muutaman sylen
korkeudessa. —— Täiuä luonnon iliniö oli
juhlallisen kaunis, että se teki ihmisiin
suuren waikutuksen. Muutainat sitä ihail-
len katleliwat, toiset rukoiliivat ja jotkut,
luullen maailman lopun tuleman, itkiivät
hartaasti. (U. S)
— Uiisia rukiita on wiime wiikolla ollut
Tampereen torilla ja maksaneet 27——28
m:kaa tynnyri. Karkkulaiset olimat tänä
wuonna ensiininäiset uutiset tuoneet, maik-
ka Wesilahtelaiset melkein aina oivat ennen
ennättäneet, sanoo T. S.
— Muistalahjaksi ia kiitollisuuden osoit-
teeksi oivat tämän ivuoden suomalaiset rip-
pikoululapset Perniön eiiiäpitäjässä wiiiue
Wapunpäimänä seurakuutaan muuttaneelle
kappalaiselle, pastori J. F. Silwauder’ille
antaneet uushopeaiset kirjoitusneumot, joi-
hinka on piirretty: Muisto Perniön Riip-
pikoulun pojilta Pastori J. F. Silman-
der’ille 18"6/,82, ja uushopeaiset! sokuri-
astian, piirroksella: Muisto Perniön Tyt-
tö-Rippiilapsilta 1882. (U. S.)
—— Tapalurmainen kuolema. Wiiine tiis-
taina aainupuolella noin k:lo 7 ajoissa ta-
pahtui englantilaisessa Elizabetl; niinisessä
höyrylaimassa Porissa se onneton tapaus,
että lankkuja lastattaessa mitjat lankkutaa-
kan ympärillä antoiwat perääii, ja koko tak-
ka putosi erään Tyrmään pitäjästä kotoi-
sin olewan miehen päähän sillä seurauk-
sella, että pää heti murskaksi musertui, ja
mies paikalla heitti henkensä: (Sat.)
— ilkkasen tuhoja, Antreasta kerro-
taan, että siellä oli t. k. 19 p:nä niinan-
kara ukkosen ilma, jotta sille wertaa ei ole
miesmuistiin nähty. tikkatien alkoi noin
kello 4 päiwällä siiurella tuulella,joka ryö-
pötti ilma-ni hiekkaa ja kaikkea, mitä irti
sai. Korpilahden kylässä tunkeutui ukon-
nuoli talollisen Esko .ikuisiiian kannuari-
tupaseen ja poltti siellä kuoliaaksi talon
iväwyn M. Wirolaiseii nelimuotiaan tyttä-
ren, Marian, joka muiuinonsa kanssa sat-
tui sisälle. Tulen arwellaan tulleeii huo-
neesen uunin piipiiri kautta.
Saiuaiia päiwänä ja samassa kylässä
on ukkonen lyönyt tainnoksiin 2 niiestä,
jotka piilousimat pieleksen juurelle niityllä,
maan he toki jäiwät henkiin. (Ilm.)
– Sakoitettuja kartiiilhöjiä; Wiiine
tuorstaina on Wiipurin raastuwanoikeus
sakoittaniit kortinlyönnistä kaksi nuorta
iniestä, joista toinen sai 144 ja toinen
204 m:kaa sakkoa tai rahojen puutteessa
saawat he herkkuilla ivedellä ja leimällä.
Kawahtakaat nuoret miehet inoista huivi-
tusta, sanoo Jliii.
– Koleralajiseen tautiin kuoli Taiiipe-
reella wiime tiistai-aminina paperitehtaan
palomartijan Daividssou’in ivainto, sairas-
tettuaan toista wuorokautta. Tämän mai-
nitsee Aamul. rauhoittaakseen kiilityneitä
inieliä, jotka nyt tietäwät kertoa, lisäyksel-
lä "se on totta”, useoisia koleraan sairas-
tuneista ja muutamista kuolleista, sillä
muut jutut, lääkärien makuutuksen inukaan,
owat kokonaan perättöiniä. (U. S.)
— Sudet tekeivät Kangasalla yhä tu-
hojansa. Sen wuoksi on paikkakuuna" ni-
mismies kääntynyt läänin hallituksen puo-
leen ja pyytäiiyt, että se hankkisi neuwoja
suden-ajajille esimerk. Luolajan leirissä ny-
kyjään olemalta" kenrali Renivall’ilta, joka
kuuluu hywin tunteman petojen ajon, ker-
too H; S.
— Muila uutisia Suauiesta. Kruu-
nun metsistä Kuopio" läänin tarkas-
tuspiitristä on tämän ivuodeii toisen iiel-
jänneksen aikana myyty tukkia 227,325
in. arwosta, Kp. S.
— Kenraali Skabelewan innala-kumia,
5 ii 8 kop. kappale, on eräs kirjakauppias
Pietarissa inyönyt Skobeleman kuolinpäi-
wästä saakka jo 130,000 kappaletta. Se-
kin on todistuksena miten rakeis kenraali
Skobelew oli Wenäjän kansalle.
—— "L-iwadia" niminen äärettöinän kal-
lis ja komea höyrylaima on inäärätty sa-
man kohtalon alaiseksi kuin muutkin "Po-
pofkat" (= Popoman rakentamat laiivat),
niiiiittäin purettamaksi. Höriskone luullan
kelpaaman johonkin sotalaiivaan; raudan
ja muun iuyytämäksi kelpaaman myypi ko-
mitea parhaaksi näkywällä taivalla. Näin
kerrotaan meriwäen upseerien seuroissa ai:
nakin. P" W. S.
— Meslaus Ruatsissa. Entiset meri-
miehet Karl Llugusti Andersson-Sköld ja
Johan Erik Osterman, jotka wiime syys-
kuun 16 p. illalla anastiivat Tukholinissa
makaawan luupin "Annan” ja ivarsin hir-
meällä tawalla murhasimat sen laiwurin
A. Iakobsoni" ja hänen ivaiiiioiisa ja täs-
tä rikoksesta alaoikeiidelta tuomittiin kiio-
leinaau, joka tuomio aii moittauiit lail-
lisen moiiman ja joidenka armonpyynti; oli
K. Mt. kielletty, mestattiin toissii keski-
miikkana Längholman linnan pihalla. Sit-
tenkuin pahaiitekijäin tuomio kuin myös-
kin wahivistus siitä ja K. titit. kielto ar-
monpyynnön juhdasta oli mestauspaikalla
tulleet luetuiksi asianomaiselta kaupungin
miskaalilta, tuotiin esille Osterman, joka
oli syntynyt w. 1853, ja jatalaksi pappia
saatti iuestauslawalle. Wiittaamalla .ltris-
tiikseii ariiioou jättimät papit hiiiviisti ja
Osteriiiiiii riisui takkinsa ja liiiiiiiisä, jät-
täeii sielunsa Iumalan käteen sekä tiiski
piiäiisä mestaustukille, joiika jälkeen kuo-
lonisku seurasi kello 7 ja 8 iii. Kun ruu-
mis oli pantu miiralla liiytywään arkkuun
ja nostettu syrjälle, sekä iveri mestausa-
ivalta piri-3 pyhitty, tuotiin samalla ta-
malla esille Anderssou-Skiild, syntynyt w.
1855, joiika pää katkesi kellii 8 ja 22 in.
"tliestauspaikalla saapumilla oli ainoastaan
inäärätyt henkilöt. Molemmat kuoleman
tuomitut kämiivät kuuliaisuudella ja leivol-
lisesti kuolemaan, sanotaa" heidän ja hy-
wänaikaa enne" osoittaneen nöyryyttä ja,
tunnustaen oikeaksi heille määräryn ran-
gaistuksen, tyytywäiset täyttäiuään sen;
erittäiiikin oliivat iviiine yönä ja aamu-
puhteella ennen mestaustansa osoittaneet
suurta lemollisuutta ja tunnonrauhaa.
(U. S.)
H. "."
ällälilåulieoiii ivapaussiita.
(.Iath.)
"0i, an, mliiii pelaat-iiii i8iirii!"” hiiiiilahti
hän. "?aathaanime tieti )siltasali
ai, ai )"ticleeöii; aittain miii-ii ahmastaan ae-
täiSiii sinun pelastiiniiStaIi "sa lisiiiöiii eiiiiiii
naaraasi. siaan, asi isti, paheita tiistit 5;)"u-
nilliseetii horista, tuen siitinaii hiininhaaii
liiata, tiiinii etiiniiistii, janha lialtasi-na" laji-
Satle tiiFtO" etta hurjuutta! 0i pahane, jia-
lrerie. jialaetri jtSaSi, ian-"riita itSeIi! ’liite
Sihei. niitti eniien elit, siatti na ei ale iii"i"i"i—
liiii-tii!
kottiin surahti ]tuullessaan tiiiniiu alilta-
tiihSeii. "tilihiuhii !uinti jialceiiieiii?"” h"i"3"i"j
liäii 5)"iilciisti.
""Juitae htiilclcxitieoii, nieieliiii iii-heinine tiia !"
tiirinlahti 2ai"a. "sliinan lairina-ii oii haih-
heiii pahalaisten tiiri-ripailctca."
"tllahhaliesiii!" toisti .hallam "iltin ai-
naaetaaii liatseh.eini j:i tiilisiisi tulipinta"
"I-Ii. hiin ei hnöhaan li:ili’ehai 2:"irau ieliii””,
tiun-lahti t"i"tti"i, ensi herran iliiitaii tiiasta
salaisesta roimasta, jaha ’nanatta iili alii-ea-
laiateii j:iiiiillihi’jiii )"li. ""liirta,n eaiir-i:ci siiiiit
tarretullaehni, hiiiiaii iii"tiriatli;—"et eein-alaisen-
83, iloitsisisat niisi-liisealta uinun tiileran jial-
hitsaamaan ineiiiiFttii, paljastaniatla iiiiehhasi
maani jiiiritiintiitcealcai. -tiiniala antaisi an-
teehsi .sinutta ja llailaeöill’, "sai-hai ’sata "jau-
ha into )"hä elähtyi, "IIaclaISa unetitaiai
itaSSaaii haiheii suruu. ajatus, ettii hänen
hactetettu !seil-raima nFt taistelee llIahh-aheaiii
riisiö.sii saattaisi iijala hänet iloitsemaan siitä
ettii Aara alini "liimatan tuana"
"lstahclytoiitm iiiatutetoiita," mut-löi I’eltii:c
"ja nousi )2103, itiiiiinhiiiii nieniiiihSeeu. t’aan
Aara huomasi h-"irjiiiraieiiiiiten tiäiieii aline-8-
siiiiii. IIäii heittiistjsi hänen eteensä, esteili
hiiiien patriansa "ja ji)")"3i hiintii hartaasti
sii-intii:i paheneman nyt tieti harista.
""0i; iSii, "jaa i’aaii .sinit "jiittiiiSit täiiiiiii
haimilan, haarallisen puihan "ja palaisit han-
sani, iiitisi "ja Jiiinataei tua, iiiiii hiiotidiii
minki t)""i"t"i"i"lii8anii "ja onnellisena" Sithijii
hahtaiöimme teleemme parannutinsa "ja etiii—
.sinuna siellä ihiiisess:ti sliileeöii!””
i’iilliiicaöta tuntui, hiiiii huutisi hiin siia-
"jehie–aiihaljneä iiiiiuin. ihiiiinhiiiii elisi hiiiiaii
hellästi rahastettu Kiioiiiiiiöii eaaiiut turan
hii"iihi hiilien lunnaissa, iieiiniiahneani, "areit-
taahSeen "ja ruhriillahsaaii. Saiiiiahseeii hiiiial-
ta, ettii arina tilitti ati tarjana hänelle, "jan
hiin raan hitauttasi "iii haluisi. tter-"i tainte-
tii ratiasi liiajiiiiii 8)"iliiiiiiiienöii" tiaisilta hi’in
tiesi, etti;i liiiueii titanein hauissa ali rani-at-
liiien, ai hii" hiijtaiihaan heti reimit päät-
tiiii tut-elta tytiirtiiiiii. Riiiihuiu hauria, "jiin-
ha siulat airat ajaneet mieran huilun nai"-
taalle, raan ai nahalta tahitit tij-siprit )"titSe,
raihha tilaili eii Sen ainoa pelastus tahaa-
a"ja"ji8taan, ati annetan t’etliin halulalla jiiiiittii,
lli’in ei otiSi Siliiiiiiii"iipii)"8ttihiiiiii ajii.iill)"t,
jaa hiin aliai tiatiinni, ettii eaiiiana liatlceiili,
"jalloiii 2ai"a hssz-"iietailniiii heliaitti häntä jia-
heneniaan, arit-jaetina attehirjaitti hiiiieii hiiii-
ternaii tuomiansa rieniuitöeraii liFSiiiiaahaii
tilantielle-eea. ninoa heina jielaetiihöeaii oli
Se, jeta" hänen lapaansa hartain riihe-
iihöin liiiiitii sipiisi hiisttiiiiiiiiiii. l’iaii
tuslciii aairiötihaan taittiin hiiiiitca jiiiiii —
niss-kiehui tiima pelastuttaa" ori aliai Siitjettii.
seiniat-ta tahitit 1";ithai3einia jiiiiitilstii, nahi
hii" fanraja "ja raihauheia "jaha taholla, ]iel-
hii.si "jiix’iitii jateita, "ijas-ii hän ati eitcii iia-
haltaiiul; piiata. "lallit tar-"iiii hiin tuhlasi
haltiata aittaa "ja antal minuuttia" hutini
hiizttliiiiiittii. 4anh-"iran iiiielaiiliihiitiihöeii rai-
laani "siitti hii" rjliilaiii t:sttlireiiöii hiiiiiieeii
liaheah.seaii )"lc5iiiiii5")""i"ttii, josea liitii rivisi
rantit-"iitua "ja teli-"tii jiiiiitähaaii; joha rathai-
aiai haha hiiiieii tiiteraii ciliiiiiiiiiöii t’otlim
"siitti 2:irtiii sieluilleen. lkiiii litkii" ei eiiiiii
ruinut mihailia; iesliinaa, tuhoili hiin likinen
jiiiiilentiiiiii, ettii ""liiiiiahi antaisi tilinalle ai"-
ni-ia, miamitta "ja rejiiiaa. 2:ira ei rainat
nuhlcua eniiii kiinti hilusi, "jalloin iiiiii paljan
oli tapahtunut.
§iia
!haasteasia-ittes. tiilin.
kiitit-58.
tiaira ilma" laatia, tcaiiijiii:J-Siiija penisin-
tii, esiliiljihöeii liaittiimiiiiii aiiiiie tiiiiiie rai-
uoiöalla meralla, –— .sellainen oli "niiatta-
inaii kalliina" mielentila. IIäii hiireli actae-
tahiiiaiii pstriiatr:itiihöetlm "joasa riitelit )7)-
tiiulal- puhuttelis-ai; ja jassu hiirien ai tai"-
riniiut; jiehitii initiiiiii tca.elcazttiiiiiistii
Jiittiiiaitci"i hiin iiFt hioihici, jaeta ha" ali
iii)""i"n)"t ajelunsa rihlraiiteiiaa, laittanna
jii ari-orina. — athauh.sean unitastaan tiuta
tihajiiiiilen iilliaisiiiiinalta sieita-iitat? s’aiöiha
hiin haat-iiii. Siiiaoniiöta hlahlcatieaii ettes-.sii "ja
pistilli hiinal,tii eri-isien oaciitiilcöaii;i ji:iihhiia
hiiiiaii hi’iyhiinsii aittasiiiihixiaaiiiiii, railit-iii rat-
tua "ja rihhaiitta, alhaisuuteen "ja saaroihin?
l’iiltu.c tiinet, ettei iiiiii isoisi hassiisi liit-ii.
’l’iia ti)"jiji.i)".—:. "janha hiirien tiiti tahitit, uiin
harttautta, sellaiseen 5)"i""i""i"teeii, naitti hii-
ne.öin niin tuuhealta, ettii niinasta tuntui,
ihiianhniii hiin :lii’an niiiJertiiitii haastattaa-iitin.
haan "sallei hiili hoettaisi !niet-ii, niitti :iil-
jiijii tapahtuisi? .ian Aara sissit nahassaan,
iiiiii hänen t;i"i’t"i");" laialla. t’iii.öihii "mi hes-
t;"i;"i iiiihiti-.inniiäii taatansa jiiiiialtariin liii-iliaah-
ni? "la liiiiieii "iiin lianhan-ii —— aihif- nurila-
hin se allut raninissa? l-hhä jiihaineii paha
allut. ainini pelastuslieiiia, "janha hautta hiin
itse ja Kiira raisat pelastua? (miinataulu-iii-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
