- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
251

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

kin käwelemässä ja hän tuli, tunnettuansa
minun, luokseni. Hän walitti rahojen puu-
tetta ja oli milt’ei alakuloisempi, kuin jii-
nalla ollessamme. Mutta kun minä itsekin
wielä olin inatkalla, en tietysti woinut hän-
tä auttaa, waikka olisin tahtonutkin. Me
erkanimme taas ja hän saitoi asuwattsa
Geritiania-nimisessä rawintolassa. Seu"
raawana päiwänä sain kiiulla, että eräs
tanskalainen herra oli lopettanut eläiiiäusä
hyppäämällä alas ennenmainitun rawinto-
lan kolmannesta kerroksestit. Laksiti Ger-
maitiarawintolaatt katsomaan ja asia olikiii
4itiin, kuten olin aamistaitut, sanotttaii kuul-
tuani. Siellä majaili toisia tanskalaisia,
jotka kertoiwat, että itiaittittu kirjakauppias,
joka oli erään prosessori-mainaan poika
Kyöpenhaminasta, oli yön suitiassa rawin-
tolassa ja tuli aamulla heidän suojaansa,
jolloin he tarjosiioat hänelle kahmia, tiuitta
joka ei hänelle kelioaniiut, waati hän lähti
otttaait wiereiseett kammioonsa. Tuokion kii-
luttita särähti ruutu siinä huoneessa rikki
ja joku pudota rysähti kadulle. Se oli kir-
jakauppias, joka ttieiii, särkien ainoastaati
yhden ruitdiitt mennessään. Kadiilta löi)-
dettyä oli hän heiiketönnä, pääkallo murs-
katta. Pöydällä löytyi kirjoitus, jossa mai-
naja pyysi, että sähkösanonta lähetettäisiiii
hänen äidillensä Kyöpenhaitiinassa siitä, et-
tä häit jo ott kuollut ja kenettkäätt oittai-
sista ei tarwitse tulla häntä katsomaan
Tukholmaan. Warsiti rahati puutteessa ei
hänen olisi pitänyt tehdä itseiiturhaa, sillä
oli hänelle muassa toähätt yki 50 Ritotsin
kritiinun. Joktt tiiuit waiktttits mahtoi ol-

Maasetidtiilta.

—— Htikkuniii. Kustawin pitäjän Rahin
Wehkalitodon torparin alaikäiiteii poika, jo-
ka oli itiin mielipuoli että on täytynyt häti-
tä tyttnyrissä elättää, ott hukkunut. Tor-
pan lapset olitpat lähteiieet weneellä soitta-
maan. Mielipttolen meljetisä olitpat sito-
neet weneeti piittaait kiinni. Tähän tämä
nukkui, joiika tähden toiset lapset, iiiaalle
tiittttaiisa, jättiwät hänen siihen. .liititen-
kiti oli häti sitte herätiityt, saanut siteeitsä
auki —- ja löydettiin ruitmiiiia inerestä.

—— Käiilöimeksi ensi tulemasta wuodesta

alkaen otettiin Kitstawin pitäjääti :viaria
Westeritieii "8;teiiiolasta.
Awonaiseen urkuritt- ja lukkarin
wirkaan Taiittttelassa asetti setirakitniian
kirkkoraati tämän Elokiitttt 1 p. pidetyssä
kokouksessaan maaliehdolle: entisen lukkaritt
Pälkäneellä Heiirik (susias (sirauberg’tii, w.
t. urkurit! Janakkalassa Oliif 2llli. Hätiiä-
läiseit ja Tiiruti urkurin" ja lukkari koulitti
läpikäyiieett kiertokoulun opettajan .Taiioas-
salossa lstiistaf Adolf Lttotosen. Hakijoita
oli olliit 11. iA:lehti.)

-— Sat"jiiti kaitsaittajiiisia luentoja on
t:ri Ol. W. Iahusson muutamien ittiiitteti
herrojen awulla painitit toitueen tänä ke-
sänä syittytitäsetidullaan, tiustawin pitäjäs-
sä. Tämä ansaitsee sitä suureniinin kiitos-
ta, koska jo on ehtinyt kiilua monioita wuo-
sia siitit, kuin täällä samallaisia luentoja,
santan heitkilöii toititestit silloinkin, oit pi-
detty.

So.intiiieiin liuoneeSö-ti tänä ylinii icerrottiin
IIailaSSuiie, tuli eeleille, ettii liiii! erehtyi.
njittiIS, ettii 2:n"o, iitinen iiniicoinen icyyiiicy-
seus-ii oli Sy"i"riiiiai3ten yttiiicitiaiuotti itiineiio
8anoinattoiniii tuSicia. Ilaiiaeöu iiapiei leiti-
niiicicinuii puolesta "ja oii.si icet-niiaati iciiröinyt
isoisimmat tuSic:tt niittiiaice:eeii antitii iitinen
uijaansa, joniin liitii luuli icyiceuetnlittoiniiicei
pynymiiiin yttiiiiicnna iciuSituiisen iietieenii.
Uyt Sai ilitiluSIaii neito iteetiiii icoiuin icoe-
tuiceou. IIiiii ei yoinut nutistaa, ettii iitinen
ritisi.itiicöeiieit poiiciinea puoieeta itutili-:iisiin
eeit onnotti.tniuiiilen iiiiiittti, "joicii nyt yiiltoli
Syiiiintiiiin.

!lailassa niiytti utioiitayan ruumiilliset
tuniciineit "sn iieiicicoiitenea. .lo oittien piiiyän
icoitton oli iiiiii ueicoiiieen annunen ayiiiiit
iaaiiannut eeit tauluhuoneen osolle uuti, jo-
lca 3uiici iitinen lapeen lapsonen. ’liirit-ann
ruicoiii iiiiti zieiiiiii päässä, tukitaan tarjou-
tiii iiiiti jaiciianianu 7,ariin tuttituilta. linei-
tn icet-toja ajoi taitti iiiinet pois, useita lier-
to"jtt pitinei itiin; iieiiiinicuin iiiitit ryiiztottyyn
pontimina. latin oi ylit-iilin yitiittayaa iiiiiitii
oi nurjan nanna Iliintii taataan, "jolin oli iii"
itettiinyt tiimiin icoyan icootuicneit, piiiiöeyt
liiiiioltii; wiirana unicoööaitii icuieicaöi iiäit:
"liiiinicii iiiiii icurittanoeiciii, tititiioii minii
ittiitenlcin luottaa ilot-raan !”

sIatk.y

la syititti noiti epätoiwoiseen tehtäwään ;

— ukkosen tuhoutuis-yritys. Wiime
maanantaina puolen päiwäti aikatta käwi
kowa ukkosenilma Ikaalisteti kauppalan tie-
noilla niin että salama sytytti kirkon katon
palamaan, tvaan kowa mesisade ja ihmisten
sammutustoimet saimat tuleti tiihoamistyöt
siihen loppumaan. Ikaalisten kirkko on
puusta rakennettu, warustettu hywillä ur’-
uilla ja wakutettu ainoastaan 39,900 mar-
kasta. sT. S.)

—- Rtioisalaisen kuulutuksen on taas
heinäk. 30 p. lähettänijt Pirkkalan kruunutt
niinismies K. Liljestratid Pirkkalan kirkkoon,
niinkuin" hän on kuulunut usein ennenkin
tehtieen, koska pastori saarnastuolissa ju-
listaissansa sitä walitti: eikösijo olisi aika
lakatii semmoisesta lainrikkomisesta? kysyy
eräs lähettäjä Aamulehdessä.

—— Lisäits; Wiime uunierossa kerrottu

"Kainala murha" tapahtui Paimiossa.
R

liiiiomaiilt;it.

8 n 1 t t 3, ei n i l i e. "jolsa lsoriceaeet; miiä-
räeeä ori alemain yaiicutuiciieii alainen, ei
ole yailceu asema parantiiiiiit eeti letitit-ta, et-
tii suostui läliettiimiiiiit sotaeäiceä Bprtiin
’kojeelta puolelta peloittaa iiäntii, icuten "1’o-
lit. 00er.”” icertoo, Bnglanuin suojeiueuo,lta
Bgyptin yli, toiSeltu puoleti niiliee itiin itra-
biii "jalit-teana minitarina "ja 71i-Bgyptiii lier-
iana liitoSSu Suäanin napinallisten "ja ’l’u—
niS’in tyytyuiiittöiniiin litin-83:2. yliäietyyän
Bagciaciiii "ja kemenin layottoiniin, yiiyttiiyiin
Syyriati lceipinaun "set pernut-riian uuäeii iceli-
katiii. I-einliinen "ja taitatin toiminta niittten
meiempain nyry-ylenien yäliiiii yit-ettii isoricein-
"i unitiiniriieaittta. kuolueettoniiit tuiiciciiai-
Set, "jotica inieleilään taittoi-iit eötiiä puoleti
blgyptin iiäuittäinietä Soäun liitutta, luuleuat,
että ainoa mäliclollieuue raitiittiiieeen riitinti-
Semiöeeii on ee, että Seiteilc—lii—IIiamit I(on8—
taittinopoiiete. ja ILeiii-oeta "ju icoime tiirieein-
tii laustista lähetetääti :trattia luo "antimaan
iiiintii usieonnon nimeeeii, luopumaan taiote-
luSta, ilkutte. extäiltätiiä on enosi-tuulio äitiss-
ianti Siiiien yiiyytyiceeeii, "joi-:n Syntyiei näi-
ilon iceSlcUStelujen !cautta "ja eiicä Se pitäisi
tiitii petoiliSeiiei eenyttiimieenä, niinituin :nyis-8
niyöntyiöiyiiticä inaiiiitut päiiiliiciit liehoitta-
mann totteleyitieuiiteeit.

"kiimiiii liitutta iciiypi Seiyilie niilchicii ’kuris-
ici yitä yielä icieitiiö. "ju 1 i 8 t 3; iti n 8 ta
21 i" n i) i - p ei 8 o li 3 a iciipinoiteijaicSi. ’kii-
niiiu yuntimiiicöou teici, ictiteii tunnetaan, lor-
iii villierin jo yiiine icoiikereneöi ietunnoeen;
mutta turicicilaieet eilusmieiiet yiietaSiytit öil-
loin ettii enneniinin eoiilauit "sulatetun arabi
icttjiiitoiteijnicei on tarpeen iceöicuetelin niinen
linneaakin, "ja lausuit-ai; myös yaicuutuiceensa
ettii arabi-panelia että enrinemmin taipuisi,
jos näitä iteSicuStelu "ja icaunattiiiei IFJypti-
liiiSeilii maalia seisoi-3 turicicilninen 80tu-
jouhto

’l’iiilii icannulia ouat iceSiquteliit tiletti etei-
aSto, lFitglanuin "ja ’kuriciit yiilillä iijelä tällä
iieticoiii’i, eiiiii oilii- yielii tultu iniiiiniciiän
piiätäicöeeit.

8anomati1radin kaulinut-oinoje-
ta ottat nii;yttä"i"tyneet piilitiiaicSi englauti-
iaiötou icirjeouyaiiitajnin inieliicuiituiceoicei,
’l’otta on ainelastaan 80, ettii oiluömieiiiii oit
saapunut liut"t"—ei—l)ertii"ieta nieicöiiniiiiaan,
icuinininlsiu oit tämän iiiiietyicSen tarlcoituS
niynn epiiSeiyii. Itleiuöinieeten iciiytiiiceeötii
noitunee tuultiit päättiiii, ettii iie orat tulleet
antautumista ytti-teit. "I)aiiy dieiinllile" titi-
ioitten icertomueten initicanu omii arahi-
paöolian liiiiettiiäiit yipeiimpiii icuin icoeicuan
"ja Seiittiiisiit icoico iittini! oietuin iti-niini puo-
loila "sii ettii iie tuletat tuleteltuna-.in "jimei-
Seoii ettiticictt sii soittamaan. icenranii ryit-
tyy toizeii icerti.nnuiceen inuicnun iaeoiinpiin
toimiin ttieicöanilriaötit Sueteiin "ja ]caii-oon
itieneyien teitten piioittetainieeich. koilait’it

pahoitetaan icuoietnan niittiin eotnpaiwiiiic-
Seeii.
liitinten ott arabi-pasteija, päi’ietiiiceeiieii

linnean Suozioon, liyljiinuyt icenraaiipiiicunea
sii tiitiiiiii eijaan aiicitttut liiiyttiiii profeetan
"jiiiiceiiiiöjtoti puitua "j:i, yaliunut yiiioriiiioen
turit-"tanin piisiittiieeiiöi. Sitii paitse on itiin
tehnyt liiton Iioiiuiniiteimojen icnnSSn, sotiin"
ottiit iuyanneot itiiiteiio iiii,liliti mioötii.

Tohtoriti kosioiuiitteit;
(satto ti:roou 62).

Näillä seuduin oli itiin tiioitta lääkäriä,
ett’ei se ketään ktititiitastitttatiiit, waikka
tohtori kyllä pidettiin taitamana lääkäiinä,
tuhlasi hän itiin paljonaikaa sekä waiwaa näi-
deit tiittawicnsa limiitiksi. Hän oli jo kyl-
tästynyt päimäkaudet pelaamaan sakkia ap-
teekarin katissa eikii enää wiitsiitnt ttielttta
tämän seudun ihiitisiä, jotka niuka oliwat

Höyeylaiwaliike;

" Ttwtista Tiikholmaan

Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Mariahautinatt

kautta, ntaanatitaisin k:lo 8 j. pp.

Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp. . .
Cotistantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.

Åbo, "katt. A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
rtahauiinaan, itiaanantaisin k:lo 8 j. pp.

Finland, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.

Pietariin,

" poiketen Haukoon ja Heisinkiiit.
Abo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j.pp.

Hangö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tnittiitisan-

relletin, sunnuntaisin k:lo 9 j, pp.

Fitiland, katt. G. M. Fogelholin, poiketen sattumoisesti
Wiiiiuriin, keskiwiikkoisin k:lo 7 j" pp. . . . .

Anra, katt; Chr, Feilcke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp. . 9
Constaiititi, katt. K. Waenerberg,perjantaisin kl. 7 j,pp;
Tawaraliistat owat jä’tettäwät tuuti etinen höy-

rylaiwan tähtöä’;
Tietoja antaa

Eioi. Syyöt." ettae;

. . .i4;28—ii25— 923—
—!i7;311428—t226"——
—19;— 216301428-
——2i— 418— 21630-
io24— 72i— 519""
i327—io24—— 822—

. "——2o— 317—11529
—16301327—i125—
23— 620!— 418—
ii;25;—— 8;22;— 6,2o;—

Nordfors ja Kiimpp;

liian terweitä. Hänen kehnot tulonsa itiyös
pidettiin syynä siihen, ett’ei hän wielä ol-
liit Klaaralle ilmoittanut häntä koskemia
aikomuksiansa. Tämä, jolla oli warsinkin
lentinetött sydän (jos hänellä ollenkaan oli
sydäntä), tyytyi aiwan hywin siihett, että
häntä pidettiin tohtoriti armaana, eikä iitil-
lään tawalla koettanut estää tätä luuloa.

Tohtori oli aina seiiroissct iloinett sekä
hauska ja sentiihden niin nuoret kuin mati-
hatkiii woudin talossa joka aika päiwästä
itiielellääti näkitoät hänen tulewan. Soh-
ioiakin, jota muulloin joskus maati saatiin
ottamaan osaa siwtstyneihitt seuroihin, oli
aitta saapuwilla tohtoriit siellä ollessa ja
mieläpä itsein laski leikkipuheitakin, jotka
oliwat wielä miisaattititat kiiiit .lilanran
miihahdukset; sentiihden äiti ajatteli että
hänet oli joksikin ajaksi lähettäniiuen toh-
torin ja Klaarati luokse, kiin näiden kaitp-
pa kerran käwisi toteeti; sillä tohtori kiti-
tenkin parhaiten olisi tekewä häuestä ihmi-
sett.

Tohtori oli kerran rckilystäilyssä pyytä-
nät Klaaraa rekeensä, koska hänelle ei olliit
tilaa isän reessä, ja toisena päiwänä seit-
jälkeen Sohwia, joka aitat oli olliit niiii
terwe, koikkeiti kummastukseksi tiäytti kal-
pealta ja walitti päätätisä kipeäksi. Wciik-
ka hän koki sitä kieltää, tiiiin ä ti kututtiin-
kin lähetti noutamaan tohtoria; ja ttiiit-
kuin woipi arioata, tämä ei pitänyt hänen
tautiansa halioempana kuiu tituideitkaaii,
joita hän eniten oli parantanut. Päiit-
mastotit hän arweli tattditt tooiwait kääti-
tyä pahemmalle kanttalle ja määräsi mitä
hän katsoi tarpeelliseksi.

Äiti ei atitaitiit estää itseänsä ivalato-
masta, toaikka tytär nukkui koko yöu ikään-
kuin porsas ja herätesseusä oli punaposki-
tten ja wallan terwe. Kititunikaan äiti ei
lasketttit liäittä iioiiseiiiaatt, etiiteiikuin toh-
tori olisi siellä käynyt. .Tämätulikin war-
hain aamulla ratsastaen, eikä enään ivoi-
tiiit löytää itiin kiwitit kaitnaakaaii, tiuiikka
hän kiiitika tarkasti koetti sitä tutkia.

"Se on kuitenkin epäilyttäwä seikka, et-
tä siioni tykkyttää niin kotttaita ja että kas-
toot, samoitt kititt eileitkiii, owat itiin tit-
lcl")ditksissa; seit wuoksi on paras panna
kitusi iilitnatoa."

Sohwia oli käyiiyt wallan ptiuaseksi tohs
torin astuessa hänen huoneesensa; ja nyt
ratikka sai kärsiä seit rangaistuksen, että
kuusi iilimatoa iini häitestä werta.

Wähän aikaa tämän Sohwiansairastuk-
seit jälkeen, tohtori eritintti ehtoona hywin
iloisetta tiili iooiidiii taloon ystäwillensa
kertoinaan että hän nyt wiimein oli pääs-
syt katiman odotetulle tilalle ja ettii hättel-
le wielä oli annettu odotusrahiiakiit (lää-
kärit omat ainoat ihmiset iitaailiiiassa sotkit
wielä odottamisestakin saawat tiiaksouli
.tlaikki iloitsitoat häiteii onnettansa, ehkä
se hitikaii pahoitti isan mieltä, että hän
nyt oli kadottama haimisen itaapttrittsa.
Mittta äiti ajatteli itsekseeti:

"Tuopa nyt oli kiusallinen seikka, ettii
Klaarmi juuri tätiäpäimäitä oli kaupunkiin
lähtentiiien! flöitiirittaaukin tohtori nyt olisi
hänelle seliitittänyt asiansa "

Sitte hän alkoi itiiettiä jos satulanma-
kari otettaisiiit kotiin iityötäjäisiä malttiis-
taiitaati, ioni teetettäisiinkö ttiitä kylässä.

Sohwia taas oli heti tohtorin tultua ke-
netikäätt huomaamatta puikahtanut ulos,
koska hän ymmärsi että hänelle olisi pitä-
nyt toimottaa oiittea, eikä hän tienyt millä
tawalla tämä käwisi kuntoon.

Wasta silloiti kuin tohtori, sopimatto-
masti kaittoan miiwyttyänsä, alkoi tehdä
lähtöä, niin Sohwiakin tiili näkywiin. Hän
walkealla iiäytti wierasta rapuista olas ja
filloiti tämä, joka yhä wiipyi, pyysi häntä
näyttämään hänelle jäneksettpoikiansa (Soh-
wialla oli aina pietti eläimistö). Waikka
jo oli jotensakin myöhänen, niin kohtelias
tyttö heti oli walmis sen teketttään ja tuli
hänen katissansa alakerrassa olewaan pie-
tteeii huoneesen, joka "oli warustettu hänen
eläiiuiänsä warten. Aiti arweli tuota so-
piiitattoiitaksi, miitta isä saitoi nauraen:

"Auna luitten toaatt mennäl"

Ei aikaakaan, tiiitt jo kuultiin tohtorin
paiskaaman porstitati owea kiinni ja täyt-
tä litukkaa ratsastaman tiehettsä, waikka
hän tällä kertaa oli tullut jalkasiii.

Mutta Sohiiiia syliksi hehkumin poskin
ylös rappusia hitoiteesen, jossa wanhem-
itiat oliioat; "

"9)iikä nyt on hätänä? mikä sinua on
kohdanniit?” kysyi isä.

"Woi, seittiiioista ei wielä koko elinaika-
ni ole iiiiniille tophtuniitl" hitusi tyttö.

":iioh, niitä ttyt?" kysyi äiti.

"Tohtori tahtoo minua maimoksensa!”
kirkaisi Sohwia ja alkoi itkeä, koska hän ei
tietäityt mitään parempaa tehdä.

"Eiitä titopa wasta weitikka oni" sanoi
isä ja teeskenteli itseään wihaseksi; "puhua
naimista wiattomalle lapselle ja saattaa
häntä itkemään! Minä ai’on pithua hä-
nelle stiiiiti puhtaaksi ja ityt heti minä kir-
joitait hätielle kirjeen, jonka hän elinkau-
tettsa ott muistawat" Ja wihan tvitititias-
sa isä itteni ylos kattiariinsa.

Ei hän kantonit olliit ehtinyt siellä ole-
ittaan, eitttetikitiii Sohwia, jottka silmät jo
oliwat kuiwat, asttii sisääii.

"Isä", näin hän tijosti alotti puhet-
tattsa, "tulitit arwelen ei olewait pakkoa
tilitti ioastamarsiii lähettää kirjettä tohto-
rille, koska — koskit ——".

":ikoh, miks’ei, lapsi parkani?"

"Siihen uieiiiisi niin paljott postirahaa"”,
sanoi Sohioia, joka oli joututtttt pahaan
pulaan.

"E-ntä siitäpä wasta olet tarkka tyttöi"
itaiiroi wouti, jolle kaikki oli ioallan tiite-
liksi; "sinustapa oikeiii tulee säästäwäinen
eitiäntä! :itely koskit se weisi tiiitt paljon
postirahaa, itiin jättäkäämme asia siksensä
siihen asti kitin tapaamine tohtorin; tiuitta
silloiit hän myoskin saapi kuulla, ett’ei ole
totoallista puhua ttaitttisesta seitseittiintoista-
wuotiaille tytäille".

":iiiin, mutta isoäiti oli maan kittisi-
toistii wuotta iiianha", sattoi Sohwia ja
jtioksi hätää tiehetisä.

Tohtori palasi piati ja kaikki tiili suun-
sanaisesti selwitetyksi. Ei hän iiiyöskään
ole tutunut merimatoja Solnviaan, !vaikka
tämän kasinot nyt hohtiitoat wielä piittai-
siininalia kitiii wiimein.

Häät lykättiin hiiikait tuonnemmaksi,
iiiitiktiin kohtuullinen oli, ittittta sitä toas-
taan pidettiin iloisiit kihlaajaisia ennenkuin
tohtori uinutti uudelle paikallettsa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0251.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free