Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
pysyttää kansakouluissa, joka et liene laita
Ainerikan yhdyswalloissa.
Lähettäjä wäittää wielä, että kirjoititk-
semme on täynnä ristiriitaisuuksia.. Pal-
jon mahdollista että niin onkin. Mutta
kyllä se olis seittääii hyivä, jos lähettäjä
tahtois näyttää iväitöksensä toteen, sillä
muutoin saattaa pysyä siinä luulossa, että
hänen näketnänsä ristiriitaisuudet owat yh-
täläisiä mätäkuuit houreita, kuin hänen
wäitöksensä siitäkiit, että ine kieltäisiinine
luonnon tieteitten opetuksen naiskouluista.
Lähettäjän mietelmiin tendenssikouliiista
aioinme wastaisuudessa wastata.
Hywä olis jos U. S. joka oit ottanut kirjoituk-
semme Aurasta, myöskin tahtois oikaista pahim-
mat paiitowirheet niissä; tie owat Aurassa jälkeen-
päin merkittynä. Paitsi Aurait wirheitä on U. S.
itse iiro !68, ensi simun, wiidennen palstan 15 ri-
ivillä (alhaalta) jättäityt pois sanaii "u skotin on",
joka sn erittäin tärkeä siinä yhteydessä.
—.rt—
Kotiinaalta;
—– Suomett kieltä puolustaminen —— ri-
kos. Kun wapaaehtoisen palosammutus-
kunnan 1:nen osasto wiime tiistaitta oli
kokoontunut harjoituksiitt, komensi osastoit
päällikkö herra sokiirileipuri J. R. Lehti-
nen harjoitukseii päätyttyä osaston puoli-
ympyräätt sekä selitti seitsälkeen osastolle.:
tarpeellista on pysyttää ruotsin kieli ko-
mentokielenä, siitä syntyy ainoastaan häi-
riötä, jos suomen kieli tulee koinentokie-
leksi, huomatkaa, että minäkin pitolus-
tan ruotsin kieltä, waikka olen suo-
tualainen j. n. e. sHuomattawa oit, että
yllämainittu selitys tehtiin ja täytyi telidä
suomeksi, koskit muussa tapauksessa ei keit-
tiesi tviides-osakaaii olisi sitä yiititiärtätiyt).
Lopuksi kääittiji herra Lehtinen erääit
jäsenen puoleen huomauttaen, että hätt
palokunnan sitä edellisessä perjantain ko-
kouksessa, kun oli nostettu kysyitiys suo-
meit kielen saattamisesta palokunnan ko-
mentokieleksi, oli puolustaniit suomen kieltä
sekä päätti puheetisa: "Julkisesti osastoit
läsiiäollessa pyhin herra N. N:it uittien
wapaehtoisen palokutinati jäseitluettelosta.””
Kun iitaiiiittii palokunnan jäsen ei tietä-
nyt tehneensä mitään rikosta, kysyi hän
päälliköltä mikä hänen rikoksensa oli, koskit
häti oli joutunut suurimman häwäistyk-
sen ja rangaistuksen alaiseksi, joka woi
tulla wapaaehtoiseit palokuntalaisen osaksi.
Osaston päällikön herra I. R. Lehtisen
yksinkertainen ja selwä ivastaiis oli:
"Teidän rikotieniie oit, että olette pitolus-
taneet Siiomeu kielen saattamista koitteit-
tokielel’si Titrun wapaaehtoisessa palokita-
ttassa ja sen katitta saattaneet häiriötä
matkaan.””
Hiiomattawaa on wielä, että yllämai-
nittu teko, kuteti mainittu osastoit pääl-
likkö ilmoitti, ei ole yksistään hänen,
waati on sen päättänyt Tiiruii tvapaehtoi-
sen palokunnan päällystä" (Päällikköiitä
Turuti !vapaaehtoisessa palokunnassa owat:
kunnatt päällikkö, katippias A. B. Nord-
fors, kiintian ivara-päällikkö lääninkirjait-
pitäjä F. E. Stenwik, 1:nen osastoit
päällikkö, useinmainittu sokurileipuri I. R.
Lehtinen, 2:sen osaston pä-"allikkö asioit-
sija Ferd. Frenckell, 3:tt-en "osastoit
päällikkö tamia-tarkastaja A. F; Hager-
lund).
Ylläkerrottu tapaus on sitä"l törkeämpi,
koska siinä käytetty menetystapa on suo-
raan laittomuutta. Keisaiilli-seu Ma-
jestetin ari-nossa wahwistama ohjesääntö
wastaiseksi asetetulle wapaaehtoiselle pa-
lonsammutuskunnalle Turuit kaupungissa,
annettu Helsingissä 9:nä p:ttä Hiihtikuuta
1839 fäärää 23:efä pykälä-öfe-
"Koska Kunnan perustamisen tarkoitus
on wapaaehtoisesti tehdä hyötyä, niiit ta-
pahtiiwista hairauksista ei mitään sakkoa
tule. Mutta koska tätä tarkoitusta ei
woida saawuttaa ilman kuuliaisuutta ja
järjestystä, itiin pidetään joka Jäseittä,
joka ei tottele päällystöit käskyjä taikka
muuten sopimattomalla mettetyksellään alt-
tiiksi aittaa Kunnan kunniaa ja luotta-
musta, itsensä ulossiilkeneeks"i Kunnan was-
taisesta yhteydestä, josta kuitenkin,
kussakin senkaltaisessa tapauksessa,
Kunnan yhteistä lausuntoa äännes-
tyksellä on tiedusteltawni.
Seitraukset wanhoista synneistä.
Täinän wuoden 27 numerossa Aiiraa oit
kerrottutia kirjoituksessa "Jkäwä epähuo-
mio", että täällä löytywäit kauppakoulun
johtokuitta, joiika puheeitjohtajatia on lää-
nin kiiwernööri kreiwi C. M. Creuz ja sih-
teerinä oli kaupungin silloiiten pormestari
H. Höckert, oli laintiinlyönyt pyytää settaa-
tilta waltioapiia mainitun koulun ylläpitä-
iitiseksi. Silloin jo inaiititsimine, ettei joh-
tokunnalla liene muuta neuwoa, kuin pyy-
tää senaatilta apua myöskin kahdelle wii-
me kiiluneelle muodelle" Niin oit nyt ta-
pahtuttutkin. Oti haettu senaatilta apua
ei ainoastaait eteenpäin, waan myöskin
kahdelle wiime kuluneelle wuodelle, joille
johtokunnan huolimattomuuden takia ei eit-
nen ole pyydetty apua. Senaatista wie-
lä ei ole tullut wastausta näihin pyyit-
töihitt ja sangen epätietoista todella on,
niyöntääkö senaatti kahdelle wiime kulu-
tieelle wuodelle pyydettyä apua, koska se-
naatti täten ojentaisi kätensä kauppakoulun
johtokuiiitan anteeksi antamattomalle hai-
rahdukselle.
Tämäit huolimattomuuden takia ott tnai-
tiitiin koulun johtokunta joutunut sangen
tukalaan asemaan. Koulun toitnen tulisi
alkaa piakkoin, käytettäiviä rahoja ei ole,
waan sen sijaan welkaa noin 10,000 mark-
kaa, waikea on myös koulua sulkea, koska
ensiminäinen syy sen lakkauttamiseen olisi
haettanut koulun johtokutinan hairahdukses-
sa –— mitäpä tehdä asiain näin ollen?
Selwittääkseen itseääti tästä pulinasta
pyysi kauppakoulun johtokunta täkäläisett
kauppayhdistyksen jäseiiiltä ynnä suolara-
haston osakkailta apua tiilewaksi wuodeksi
7,000 ttiarkkaa ehdollisesti.
Mainitun pyytiitön johdosta oliwat kaup-
payhdistyksen jäsenet ynnä osakkaat suola-
rahastossa kutsutut kokoukseen wiime keski-
wiikkoiia t. k. 9 päiwänä raastupaan. .sko-
koukseeit olikitt saapunut jokseenkin riitisaas-
ti wäkcä" Kokous katsi-i laitoksen ylläpitö
misen wälttämättömäksit sekä myönsi pitene-
mättä keskustelutta puheenjohtaja kauppa-
neuwos Linblomin ehdotuksesta kauppakou-
lujohtokinntati käytettätväksi mainitun sutit-
inan kuitenkin ainoastaan siinä tapaukses-
sa, ettei; senaatti ollea-kaan myönnä apeta
tahi ettei" tämä apu olisi riittäwä.
Kuka maksaa tuon 20,000 markan we-
lan, ellei senaatti tnyöttttä apua muosille,
jotkajorwpwat, kuluneet ja tuenneet, on tuois-
taiseksi salaisuus.
— aniin !vapaaehtoinen palosuunnit-
tuskmtto wiettää wwiijiihlaansa etisi sun-
nuntaina t. k. 13 p., kuten ilmoituksista
kaupungin muutamissa lehdissä näkyy;
(Aurau lukijoille eiwät palokunnan teiini-
miehet ole antaneet tästä tietoa, niinkuin
ei utuistakaan palukunnatt huiveista) Ta-
ivallisuuden mukaan kokooittuu palokunta
mainitun päiwän aainulla kello 9 walit-
semaan tulemaksi wuodeksi itselleen päälli-
köt ja intiiit hoitomiehet. Sainassa koko-
uksessa tulee myöskin jos kunnan enein-
inistö tahtoo keskusteltawaksi ja
lopullisesti ratkaistawaksi kunnan
komentokieli onko se muutettama wai
pysywä wanhallaan. Toiwoinitte että kiintian
jäsenet miehissä kokoontuwat walwomaan
etuansa.
— Peruutettu elinkeino-oikeus. Leipoja
Kustaa Fredrik Lindroos oit wiime maa"
nantaina maistraatissa ilmoittanut lakatt-
neensa harjoittamasta leipojaliikettä.
—— Hitkkunut. Wiiiite keskiwiikkona aa-
mulla k:lo 3 aikaan putosi Aiirajokeen
Riddar’in talon kohdalla itsellitien Wilho
Lehtinen, Pyhäinaan pitäjästä Saiition
kylästä. Mies oli laititaitiiehenä eräällä
puu-kaljaasilla, jolta edellisetiä iltana oli
lähtenyi kaupungille, eikä ittiestä sittemmin
tiäkyiiiit. Miehen lakki löydettiin weden
pittiialta, josta päätettiiit miehen hukkii-
neen. Onitetoti saatiiti ylös eilen aaitiu-
puolella. L. oli 27 wiiottas ja jättää
jälkeensä lesken ja yhden lapsen.
(S. T.)
—— Asewelwollisuus. Läänin kiiwer-
nööri ilntoittaa että kaikki tämän wuoden
asetuelwolliset Tu.run ja Porin läänissä,
jotka joko owat jääneet pois kutsunnasta
taikka joita muusta syystä ei tittelit ole
tarkastettu, owat saapuivat Turuii iitaan-
kansliaan tiistaina tämän elokuun 22 p:nä
k:lo 4 j. p.p. inäärättyä katselmusta käy-
däksensä. (S. T.)
—— Niinittiksiä. H. M. Keisari ott 13
(1) p:ttä heitiäkiiiita 1882 armossa niinit-
tänyt ja tnäärännyt Suoitien wattkiett ja
siirtolaisteit Jtä-Siperiassa entisen kirkko-
herran, niinipastori Herman Roschierin kirk-
koherraksi Uiideitkirkoit kirkkoherrakuiitaati
Porwooii hippakunnassa.
Sainana päiwänä ott H M. Keisari ni-
iiiittänyt ja titääränityt kappalaisen Ylö-
järwen kappelissa, nimipastori K. A. Sa-
deniiis’eti kirkkoherraksi Pohjan ja Tainini-
saarett kirkkoherrakuntaan Tiirun arkkihip-
pakantaa,
; Postimestariksi Sortawalaan on tiiu-i-
§3? postiekspeditäri A. A Bygden, tietää
—— Porin tnierihuoneen piirustukset
owat palanneet rakennus-ylihallituksesta
wahwistamattominai Syynä piirustusten
hylkääiniseeit oio useampia itiitättö:iiiä
muistutuksia rakennuksen sisustuksessa y. in.
Kuiitiiiallista on, ettei ybihallitus woi
hywäksyä ilman rettelöitä mitään piirus-
tuksia, ainakaan niitä, jotka koskewat Po-
rin" kaupunkia, sun-"oo Sat. Ne muistu-
tukset, joita oit tehty "Poriii’ teaterihuoneen
piirustuksia wastaan, owat iiiielestätttine
jotenkin tnitättömiä ja koskewat etupäässä
rakennuksen sisustusta, joiika luulisi: ole-
wan teateriyhteön oitta asia, onko teateris-
sa koristuksia tarpeeksi wai eikö.
— Ruotsalainen lähetyssaarnaaja Suo-
iuessa. "Rttotsalaitten lähetysyhdistys"
oat päättänyt" niistit lähetyssaarnaajoista,
jotka wiimein" päästettiiti Kristinanhaini-
nait kaupungissa oleivasta seuran lähe-
tyskoulusia, lähettää yhden myös Suo-
ineen, Kotkitn kaupunkiin luultawasti le-
tvittääksensä sitä luterilaisen kirkon opista
poikkeeivaa Waldenströmiläisyydeksi sanot-
tua oppia, jota iitainittu lähetys-yhdistys
suosii. Waldenströiiiiläiset owat ennen jo,
raha-awun antainisella täkäläisille ystä-
willensä, koettaneet edistää oppinsa lewe-
neinistä Suomessa, — inillä menestyksellä
eitinte tiedä, sanoo R. L.
– Nuoriso-yhdistys perustettiiii Lai-
hialla heinäkuun 30 p:tiä. Ennakolta
julaistitn ilittoituksen miikaan oli sanot-
tuna päiwänä kunnaii kansakotiliille ko-
koontunut iiielkeäti runsas joukko sekä tiuo-
retnpaa että wanhempaa yleisöä, joka ute-
liaisiiiidella odotti niitä oli tekeillä. Ko-
koiiksen aluksi piti lyseolaitien J. Hieta-
tieti walaisewan esiteliitän nuoriso-yhdis-
tyksen tarkoituksesta, joka woitti yleistä
suosiota. Asiasta edelleeii seurait tawalla
keskusteltaissa, kirjoitettiiii jo samatta päi-
wänä sanottuun yhdistykseen yhtä waille
50 jäseniä. Alkii oit siis heti kaunis ja
suotawa olisi, että ttäiiiii uudemman ajati
siiwistysliitot riipeaisiivat täällä Siiiiiioh-
jossakin tihjeneiitääit ja iii-.tiirastiimaan
sekä kantamaan toiwotuita hedeliitiä itoii-
setvan nuorison, kaswawan kansaan finteel-
liseksi wirkistykseksi ja eloksi. Siis onnea
ja ikuista ikää liyivälle ja kauttiille yrityk-
selle, totipottaa W. L.
— Kalat ja miinat. Siioitien lahden
rannikkolaiset oivat hallitukselle walittaneet,
että Weiiäjän sotalaiwaston iiiiitiahar-
joititkset peloittawat kalat pois pyyittipai-
koilta. Hallitiis oit puolestaan, kuten
"S:t P" Ztg" kertoo, asiasta keskiistellitt
Weiiäjätt tiieriiiiinisterioii kanssa, joka oit
ryhtynyt tutkimaan, eikö tuottaisi iitaiiiiit-
tuja harjoituksia pitää tiiottatitatta mahitt-
koa kalastukselle etenkin Koiiiiistoii sal-
titessa.
—— Miirhapolttoa ja "sosialisiiiia".
Sat. kertoo seuraawan jutun: Kiiiinallis-
neuwos E. Aiiiellan’iii omistamalla .leel-
lahdeii kartanon niaalla on tviiiiie aikoina
tiioit tuostakin harjoitettu murhapolttoa.
3:
Maltltalieoin tvapaiieeoia,
(33tlc.)
Uyt muistui leelien mieleen bylciäee, lcrejli-
lceleinen. IIiin t-"oi ytti-ttin liiineltii myötii-
tuntoieuutta, "ja liitii tieni, ettii 2317i oli liä-
nelle nellie. !liitettiin litin, tuo tiliae, leili-
jalceiö, Sulopulieineii mies yoiei auttaa liäntii
pelttoinmitait Leiraa?
"nnnani eanoi llaäeS.J-ti petlyolijuttarelleen,
"joe isaan tapaisimme laseittaan, njin niittai-
Si lillii meitä liiicliieeiinime. l’auit miitti en
tieclii, missä litin asuur.
"tload tietiili Sen, taatani niinnsi "ja minä
tuniieii §en osan lcaiipiinlcia, josen .load neitti
iijtineii .sienteii IIetnilniii lintisen, sillit. iitin-"ei
olen monesti ostanut olisin "ja ineloniu liii"
neltii. l’ami te olette yiiSynyt, ja ouriiilio
pantiton liiiiipiiiiiinti; eteilciiii lepopailclcii, ejll-
:tilsaa linn miitti meiten etSiiniiiiii .louli"j21.””
lts.inii en yoi lettälitäii, enneiilciiiii oleii
Saaiiut Lereiii taliaielii; mitä minä linolin
out-jaeta "ja letosta, lciiii liitii on rattitilaa-83!"
liitinlahti llailaööa yalittueit.
)luo molemmat raimot liilitiiyiit lteti 3ll-
lieii osituit lcaupunliia, "joesa aitioasiaan lcäy-
liiii 083" yiieetäii asuit. l’ailclcu llitäansitii
yaatteet oljyat ylisti-lietteiset, piti liiii! niit-1
§lellaisella eriiolclcuiöuuclellti, ettii, titinen liie-
näolonoei eeli-iijoessa" peilineon lierutti pitoli-
aluotonten, näljiiiiintynoiilen lintupaistia" uteli-
aienuttu. Keitii oli itiin ottelee, että raimoin,
tayttteSSnaii laotetun linmeeliit täytyi noet-
tua ili:tn toiSeIi muurin lcyllceen, lsaiiieliii
liullcieeea lieicliiii oliitSeiiSa. llällciiioiti jii
leilioja lioitta ulyoi pulitetulch jyreittyjeii lui-
cleit liiii-essii, joita oli niille heitetty; epii-
teryeelliset löylilci’it turmeliyeit ilman. lla-
änISn lciillci eteenpiiiii, ilciiänlcuin liitit ei oli-
Si liitomannut liallinen tätä tatti oljSi tottu-
nut tälloieeen.
liekuilta, onneton yeniin yaimo, "jolta oli
melliejn oolcexi, eeiSoi oyellaan "ja tarjoi 08-
tettnyitliei beclelmiii, "joita liitii liitupitteli.
linna oli uSeiii niilinyt liiiiiet enneii, oilisi
Siis tai-rinnat .sanou niineiinöä.
"IIiSSii iloalt 00?" lcy8yi pnlitolijntar.
ilautin elililco tirlcthi utelinaetj liuttusena,
ennetili-iiin liäii yastaei: "ilotili oit liilitenyt
pois, liaten liittien tapanen on, liuljettaiiieun
miiluillaan, sipulia, meloonia "ja muita lie-
clelmiä. "
IIuilaSSn painoi lcäteneä poltteitaan otsann-
Sii ja puliutteli eitteii itse "andau yniiiion
"0lotlco oiiiii lcuullut luudilta, ntiSSii erite
lcreililinlaineit, atheinalainen — I-ylcicltie oit
liittien niinon.sii —— aeuu?”
"l-yliiclue? lilii, ei lciilcnan tieti niininen
:teit leot-tteriooammo, oli unetatte.
"Biin’i .loitti lcoSlcnaii ole poltellut einiin
!tatissani ltatiiiiiii iiiiliöiineötii yierneeta?’” lcy-
Syi llaclaeeu, "solia toit-oi, ettii l-ylcitlaan ta-
satoti lcaiinouS auttelet liiintii löytiiiniiiin
diiiitii.
lieteide- puclieti piikitäiiit "ja liitytti jälellii
oleyia hampaitaan. "litistelee liitit oliSi lean-
tiie, liitin isiimme laayetti, itiin eit eit-teii-
liiiiin linolisi ltäiteotä””, "astasi litin.
"sieraa oit uittelit-.8 ja anttia iiiielelläiiii””,
ltuomeut-ti niitin. Uiiillä §niioilla oli ajottu
yailiutuo tietilinen ettlclcooii.
"kliitu iijjii", liiiucluliti liiiii; !niitit iituje-
tan eritiiii ylei-aati, jolta. antoi (louhille liiil-
tan, eeit eijaaii lcuia "joliti toinen oliSi iiitta-
nittt; liepeet. lia; litt, lia! llIeiiliiii muuliiit-
me oii ylitti luit-ii; liitin lienen tiittanen lian-
pungiSSI-i, tiunti lioIliiiati ei ee yliteiiii pili-
yiinii olo tuot-tiinut, nijn paljoin"
"Keelca So oli?”” linyi iloilassa.
"liachi piili/iiii eitteii, liitii "luuli yei tuon
nuoren tiilelien lcotiiiiea.t”
"lloitlco sanott minulle, nijSSä liiinoii lio-
tiiiea nii?" lcyeyj IInclnSSa jiiiiolclciittStj.
"0(lottalcaii —— alitalitta iiiitiuii ajiitolla”,
ynettiui IIeknilia.
lluiltiona liialti talutit liiineti noutamien.
liotellut liiiiiiiöi ja ltatuoli oitit, ilciiiinlcuiii Se
iloini anttau liiiiitii tiiiijötiiiiia:iin lilliilojn
uitettuni liitii liititaeti: "blinit muistiin .laadin
.sanoi-eeit, ott-ii lillii yei yleineni nuoreen ru-
lieiiiiulceeeii, yit-soinnuille liiiitiseztii portista,
"joiilia lipollonius –— tiiöeii mutisi liäii lci-
roulcneji — antoi repiin"
"l’iiiiiii oli lcylliilioi. !kiitollisena tiistit oli-
jtiiilceeetu, jiitti llailnöoii ja liiiiieii jialyelijat-
tukensa; "joutuisasti lieteiden löylilciiiiräu litio"
neon. niit-iolta poltti tiyt liattiieaii ]tuumae-
ti, yttiin lineineen riensi oteenpäiii eiliti" py"—
siilitiiiiyt lcullcuaaii, eniieiilcuiii liitii, iitellceiii
taipuen yiiSyinylcSeStä" saapui liuoneelle, "jo-
lioii IIesnilia oli iieuyoiiut. 80 oli "jonlcuii-
lainen riitintulo, jota piti lLimoii, eriiS tit-
lieiittlaiiieii, "jolin oli asettunut asuinaan .lo-
ruSaleiiiiiii. IIailaSInii oli lielppo piilleill-
jeiinnän luoliee, "jolta lcolitelj lillutti litijlcella
lcoliteliaieuiiilellu, julia .sopi lcuiiouliiiöelle
iiineilitinii etiintiiiiiii 8syintyiieeStii lianpungie-
ta. liimon tai-"joi IIuiluSSalle piiilc:iii elinten
porttilcäytiit-iiii suojaon-ii, jolin "soltti liiiiieii
huoneesensa.
"tteiitilio atlieiinlaiiieii bylciilae tiliillii?”
lcynyi" lI:iiliiSI-"i tiellisille iiiiitellii. !liiii salc-
Soi tuuliin juttina; liiiiieii lcieleneil oli titi-t-
tuiiut" nutilalceeii, osillesi lcnuinunclezta, osali-
ei yiiSymyliöeetii j:i onkimia.
"I-ylciiluö "siitti tilini-"ni tulon oiloii””, uitet-"i-
Si liimun.
"liitinilta liitii on lilliteiiytk" inuttai llei"
ilnSSa.
"Ilinii en tiellä —— tiilit ei autioitui sitti,
tiilitulli-3", uitet-.isi lLiimoii "ju lietsoi piialitauti
j:i iiteliiiiiöti ujutustaan. "liuulciiunin oit liu-
liiniit öittenuii tuo ituori niien, uitteli-iiii joii-
liuii :ijan oli liutinioil,tiiitut tuloutit liioittioliil-
liiati, ulcliiil lcetoSi. dlii-ii liaiii lillutti tut"-
liaau. llliiiii palleaetu, ettii "saliit onnetto-
miini; oli tapulituiiut Iiöiiielle. liuii ailca
tiiline yiilcoltu litilui, !uinuit onaniatta iiii"
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
