Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ioku aika sitte :viritettiin eräs riihi, joka
paloi tuhkaksi. Riihi oli makuuttamaton,
koska sen omistaja, saatuansa sen hal-
tuunsa, ei wielä ollut ehtinyt sitä wakuut-
tamaan. Se oli noin 500 markan ar-
woinen. Sitä paitsi on useoista paikoista
wiritetty tilan metsälohkoa. Se on kui-
tenkin tnelkeiii joka kerta saatu sammu-
maan ajoissa, ettei suurempaa wahinkoa
ole tapahtunut. Wiime kerralla paloi kui-
tenkin lähes neliömirstan alue. Tuon
konnantyön tekijäiti jälillä luullaan kui-
tenkin oltaman, ja tulee kait hän saamaan
hywin atisaitun palkkansa.
Syyttä tuohon hurjaan työhön kerro-
taan oleman kostonhimo. Wiime wuoti-
na oli, tiäet, Kellahden useampaitt torp-
parein päähän tullut erään keinottelijan
wiekoituksesta se luulo, jotta pian tulee
yhteineti inaan jako, jolloin torpparit ja
tilaton tväki saaivat titaata ilmaiseksi.
Tämän tähden ei niuka torpparien enää
tarwitsisi maksaa weroakaan isännille.
Weijari oli luwannut hankkia Senatista
senkaltaiset paperit, jotka oikeiittaisitvat
tuohoti onnelliseen maanomaisuuden saa-
miseeti. Ionkun ajan perästä kertoi kei-
nottelija paperein jo tulleeksi, mutta pa-
piston niitä wääryydellä pitämän taka-
naan"
Kaikesta tästä oli seurauksena, että
Kellahden torpparit kieltäytyiwät meron
maksusta, jotta tilanomistajan täytyi ruu-
nunmiesten awulla ajaa niskoittelijat pois
tiloiltaan. Ukot oivat kai nyt, ehkä liian
myöhään, tnlleet huomaamaan suuren er-
hetyksensä. Tättiän tähden muka sitxe
kostetaan sille, joka mahmalla lain poh-
jalla waatii omansa.
Toitvottawa olisi, että katisiin tviette-
lijä saisi aitsaittin palkkansa sekä että walo
ja siwistys lewiäisi kansaan, jotta moi–
set surkeat erhetykset poistuisiwat, että
kansa tulisi meltvollisiititetisa ja oikeutensa
tuntemaan, jotta heitä ei kaikki pettäjät
saisi hiillutetuiksi.
Siinäkin päteivä syy kansakouluja pe-
rustamaan, jotka tvähitelleti poistamat
moiset pimeyden warjot katisati sydä-
mestä.
— Mattustus purjeessa. Höyrylaiwa
Aamasaksa lähtiessä Waasasta Tukholmaan
t. k. 1 p. oli koline poikaa kääriytynyt sen
purjeeseti, luullen sillä petoksellit pääsemätt-
sä muka Reposaareeti, jotitie luulimat lai-
wati tnettetväti. Weitikttt huomattiin was-
ta silloitt kun purjetta awattaessa introsi-
wat tiiereeti, josta heidät kutterikin pelas-
tettiin ja jätettiiti konsulille kotiin toittiitet
taioiksi. iU. S.t
–— Keisarilliuen kiitos, Hänen Ma-
jesteettitisa Keisaritina oti tiiideti
alamaisten otinetttoiiwotnsten johdosta, jot-
ka Häneti ?iiajesteettinsa Korkeitti ni-
niipiiiivän johdosta Hänen Majestee-
tiilensa esiitt kaitnettiiit, Armossa tahto-
nut Häiieti Ylhäisyydellensä, tv. t. Keti-
raaliktiwernöärille, wapaaherra af Forfel-
les’ille lähettää sähkösanoman, joka sito-
meksi kuulitu näin:
"Pytwäti Teitä ilmoittamaan Suometi
Setiaatille, Yliopistollc, sotilas- ja siivili-
wirkakntinille sekä Helsitigin kaupungin
asukkaille Minun herttaiset kiitokseni.
Sydättimestätii kiitän Mitiä Teitäkiti.
"11 .siti-i. "
— Lääkinköhalliluiselle ilitioittaa kau-
pungin ja lasaretin lääkäri Tattipereella 4
p:nä t. k.
Koska satiottialehdissä ott kerrottu että
kolerantapainen kulkutauti olisi täällä liik-
keellä sekä että useita olisi kuollut maati
täätt tietoa itättoStii, lältotitt !niitä nanan itä-
tte.it )set-lirilleen ätltonauuii icJ-Sjnniiiiti, iiti-
ltiitlcii miitti liiltettäjoiii no icajtltteet, "joticu
liitit oli itulcoitut tuittuilit. liitittettlciiiit ruu-
tatiu tuli, puliisi lcititeiticitt I-)"icjilu8 itua,
tiitiin niit-tiilisalia. ntiolitt "ja lteiiioin rutiiniin.
IIän oi tulitontti; icortott, iniööä liitit oli ollnt,
"ja oilan ttSttti ltiitt introni-nea Soiiiäun, t"tiiliicit
ltiiitoliit tuöiiiit oli roinila istutticeeeit sutit-
13833, Si-lcä rutöuuti stoin, eit tioclii ittiittteicii.
.108 oletta ltäitott yateit"i"tit8t"i""”, jutit-oi liituun,
"jolta oli .sangon atolliin. "niin roitto icet-tio-
isi nelittäii tuott oulaisttntion, "joitet itiisttiiä Fitt-
piit"i";iteot"ätt liiiittii."”
illatta IIaiiuete-ri oli tuliut uittiin-.titit iititoi-
tuliSitt, oilisi nutunuinti, "illinki ott roi iiii-
jtjiä tti;"illii””, tuutuni iitulassa; "uuti "joe 11)"-
liiilttu pulitit, ttiiit uunolta-"i ltättolio, että. uoti
"alitutti lapsi, "jolin ltoiti lu’iittti saituutensa
alituttu, oit ojilttl:tioen linnini-"utin ttunicinu.
(tjutlc.)
muutaman tunnin sairauden jälkeen, saan
tästä ilmoittaa seuraawaa:
Wiimeisien miikkojen kestäwä korkea lätn-
pöisyijs on täällä tuottanut lukuisia matsu-
rikohtauksia, wälistä kotvien oksentamisien,
jonkun kerran myöskin suonenwedon, seu-
raatnia. Satuttnaista kolerata on wiime
kuun lopussa ollut kaksi kohtausta, joista
toista seurasi kttolema. Mitntoin ei aina
heinäkuun keskipaikoilta saakka ole kuollut
yhtään täysikaswuista henkilöä äkkinäiseen
tautiin ja koska iltna nyt on muuttunut
woi syyllä toiwoa että nyt yleisesti liikku-
wat watsa" ja suolitaudit kohta lakkaawat.
sS. W. L.)
— Kirjallisuutta. Turun kirjapaino-osa-
keyhtiön kirjapainosta on Raittiuden seu-
ran kustattnuksella ilmautunut: "H elw e-
tin puu eli satalatwainen tam-
mi. Raitiuden luento, jonka esitti Turun
meriinieslähetyshuoneessa Ioulukuun 29 p.
1881 K. Werkko". Turun Raittiuden
Seuran kirjoituksia n:o 1. Hitita 20 pen-
niä. 24 siiv. 12:o
— Rnotsalainen kuulutus Suostunta-
werokomitean tnääräyksestä ja komitean ko-
kouksesta on tullut Koimiston kunnari esi-
ttiiehelle. Sen sisällöstä eli että semmoi-
tien määräys on tullut ilmoitettiin toissa
suitntintaina kirkossa. — Määräyksen on
kähettänyt kuwernörin ioirasto kruunun-
tvoudille, kruuntittwouti wallesmanttille ja
mallestnanni taas saman kunnan esiiniehelle.
(Jltn.)
— Ruotsalaiset Kattsakonlnn Ystäwät
niininen seura kiiuluti Perttelinkin supi siio-
nialaisessa seurakunnassa hakewan asiciitiies-
tä itsellensä. Sinne ei suinkaan soitti ruot-
salaista kansakoulua perustaa ja sen wuoksi
on luultawa, että seuralla on muita tar-
koituksia. Kenties aiotaati ruweta noiden
kiusallisten suomalaisten ruotsalaistiittattiis-
puuhiin. Erääti mainitun seuran jäsetten
kuuliti selittäwän, ettii seuran tarkoitiis on
ruotsalaisten suhteen sama kulti kansanwa-
listusseuran suomalaisten suhteen; mutta
kun huomautin, että jälkitntttäitiett tahtoo
ruotsalaisiakin "tvalistaa", sain pääa nyök-
käyksen tvastaukseksi, kirjoitetaan sieltä U.
S:lle.
— Krasnoje-Selon leirissä tapahtumiin
suuristi tiäyteiiikkeihin tulee edustajia ulko-
maltaitikiti sotajoukoista katsojiksi; äskettäin
ott saapunut Englattnista yksi kenrali ja
ötversti. Upserien kilpa-ainniuttttassa siel-
lä t. k. 1 p:nä onnistui ampuminen huo-
nosti kowan tuulen wuoksi, niiti että ai-
noastaan kuusi sai palkinttoti, waikka kil-
pailijoita oli toista sataa. Palkinnon saa-
neiden joukossa mainitaan myöskin tvän-
rikki Becker Suometi kaartista. (U. Si
—— Attterikalaista sanomalehteä, niitieltä
"Uusi siottuina" on äskettäin Karjalati
maaseuduille tullut oikein tukussa. Lehti
tiäkyy tvarta masten laitetuti kiihoittamaan
ihtnisiä thiierikkiiati taleittaan. Eiivät mar-
ttiaatikaan karjalaiset antau pohjalaisten ta-
woin aitierikkalaisteii narrattamiksi, sanoo
Karj.
—— Seitsemäl’yntmeiitä päimää maannut.
U. S:n ttiiikaan. Toiikokuun 12 p:nä löy-
dettiin penkillä eräässä Pai:iisin puistossa
huonosti puettu tioiii 24 wuoden wanha
rotima, joka makasi symässä tinessa, eikä
saatti häntä herätetyksi. Hän kannettiin
sairashuoneesen, jossa ei tniiöskääti tiiilläätt
tawoin saatu häntä walmeelle. Kun lää-
kärit huomasimat nukkuman oletvatt kolttiat-
ta kiiukaiitta raskauden tilassa, täytyi täs-
sä olla erittäiti warotvainen. Päiwiä, wiik-
koja wieläpä kuukausia kului, rotima titik-
kiii nukkumistaan, maaten liikkumatointa se-
lällääu silmät kiliini ja siitt atiki, joiika
katitta wähä wäliä kaadettiin iihalientä ra-
winiioksi. Tapaus herätti lääketieteellisissä
piireissä yttiniärrettäwää huomiota ja tuli
wielä merkillisettimäksi kuti rouma notti kyin-
metten pillutiili sitten ilttiati mitään mielen-
liikutusta tai ttäkitwää kipua unestaan he"-
räättiättä suutintti lapsen. Tämä oli kitti-
dentieila kuukaudella ja kuoli kohta. Kun
tämä oli tapahtunuttvoitiiti ryhtyä tuttiliit-
tawampiiii keittoihin nukkumitta kohtaaii,
häntä ruiskutettiin kylttiällä wedeliä, joka
ei jäänyt ilman tvaikiituksetta. Seitseinäii-
kititittietitä päimää titiktittiiaiisa antoi hän
ensittittiäiseti elon merkin; hän huokasi hiio-
kaamistaan soivasti, ktniittiitikaan sanaa-
kaan laustiinatta tai jäseniääti liikuttamat-
ta. Hätielle tehtyihin kysyttiyksiiii wastasi
hätt tiistit lältin aitta sattialla huokauksella;
hän niilisi yttiitiärtämän puheen, miitta ei
woinut tatvtiakaati wastata. "Poliisi koetti
tietysti saada tietää, kuka tämä tiierkillinen
sairas oli, ja satoja henkilöitä kulki hänen
Höhvylaiwaliike;
Turusta Tukholmaan
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsttsn, Mariahamiiian
kautta, maaitantaisin k:lo 8 j. pp.
Aura, katt. Ehr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. .
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma- , i
riahaminaati, ttiaanantaisin k:lo 8 j. pp.
Finland, katt. G. M. Fogelholtn, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariin,
" poiketen Hankooti ja Helsinkiin.
Abo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j.pp.
Hangö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tammisaa-
relletin, sunnuntaisin k:lo 9 j. pp. .
Finland, katt. G. M. Fogelholm, poiketen sattumoisesti
Wiipuriin, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Aura, katt. Chr. Feilcke, keskitviikkoisin k:lo 7 j. pp.
Consiantin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7 j.pp,
Tawaraliistat owat jätettäwa’t tunti etinen höy-
rylaiwan lähtöä,
Tietoja antaa
Elok. Syysk" Lokttk.
. . .1428——1125——- 923—
—17311428—1226—
——l9-— 216301428–
—2i——;418— 21630-
1024- 721" 519–
1327—1024– 822—
—–20—– 317—11529i
—163013.27——1125——
——23– 620—- 418—
1125—— 822— 620—
Nordfors ja Knmpp;
wuoteetisa ohi, katsottiassa tokko hänen tun- ’
tisitvat. Maanantaina ilmoittihe eräs rou-
wa Meaus’ista ja kertoi itsellättsä olleen
tyttären, joka oli hänestä erotintit 7 muot-
ta sitten, ja joka jo kerran sodati aikana
w:na 1870 Pretissiläisteti maahan tulon
johdosta oli waiputiut samallaiseen tilaan"
Hän wietiin tiukkuman wuoteelle. Ensi
kerralla hän ei luullut tätä tyttärekseett;
tiiutta setiraatvana päiwänä ilmoitti hän
sitä wastoiti tvartnasti, että se oli hänen
tyttärettsä Maria Bsron. Kun sairas tä-
tä puhetta kuuli, pudisteli hän ikäättkuiti
wakuuttaeti wieraan kättä. Toiwotaati et-
tä tiukkuma wielä saadaan walmeille.
Myöhemmin Pariisista tnlleet tiedot ker-
towat, että hän wielä on sattiassa tilassa,
ja tarkemmin tutkimuksen mukaan sitä ei
enää luulla utti-, maan jäykistymistaudiksi.
Waikka pitkällisestä unestaan heränneenä
hän ei wielä ollenlaan moi osoittaa tahto-
aan; hänen awonaiset siltiiätisä tuijottamat
jäykästi, eiwätkä woi katsoa oikeaan eikä
wasempaan. Kun häntä puhuttelee ei hä-
tteti kasivoissaan huomaa pietiititäkään lii-
kuntoa ja kummitikin oit tvarttia että hän
kuulee. "Awatkaa suunne" sativi hätielle
tänääti warhain tohtori Millard ja sairas
teki kuten selivästi tvoitiiii huomata suuria
ponnistuksia totellakseen iääkäriä. Kun
tahdottiin tietää, josko hänen tiiitietisä oli
Maria, kuteti rouiva tvakuiitti, joka sativi
oleivansa hänen äiiinsä, sativi tohtori Mil-
lard hänelle: "jos nimentie on Maria, niin
pudistaktia kättätti" Silloitt tiähtiin sai-
ras-paran paneman sorttiettsa ristiin ja
sunrella waiwalla kietoman lääkäriti kiisien
ympäri ja tvilkas piitta letisi hänen kas-
woillensa. Tänään on hän helpommin kuin
eilen tiauttitiut ratvititoa. Hätt woi tno-
letnmilla käsillään pitää lautastaan. Eri
paikkoihiti ruumista näkyy tutito palanneen;
itiin huokasi hän kepeästi kun häntä tii-
pistettiiti. Lääketieteelliseti tiiaailttiati ete-
tvittitnät miehet tunkeutuivat tämän kum-
tnallisen sairas-wuoteen yttipäri.
Wiaasendtiilta;
— Ylhäisempiiän kansakotiluiinsa opet-
tajaksi on .ikarin-iisteti kappelin katisakou-
lutijohtokutita ottanut kaiisakoulunopettajan
G. Heleniuksen ?iiiititältii, koska kuukausi
sitteti ivaliitu kausakoiiliinopettaja Erlatid
Stählman Sääksuiäellä pitäjäläistensä
pyytitiostä on tiistit mirasta luopunut.
;- Kojon kartanoon Tattimelassa saa-
daan jo piati uusi kansakoulu. Forssttti
tehtailla ott niitos jo komea kansakoulu-ra-
kennus malttiisiuiiiaisiilaati; siteti saadaati
koline ivakinaista katisakoultia Tamtnelati
ettiäseurakutitaati. (2l:lehti.)
—— Tukkiinelsää otvat Alastarolaiset
niitanneet joltisia joukkoja sekä turkulaisillc
että porilaisille kauppioille. Niitipä on
esitti. tilallinen Paamola ttiyytiyt tuetsää
5,000 markasta, Kairus 12,000 tti., Yli-
titattila 3,000 tn., Htilmi 7,000 m., Pessa
15,000 markasta sekä tiiotiet tuitut tvähetii-
piä määriä. Kirjeilijä.
Kirjewaihtoa. G u stato iti su o m a la i-
tt en. Kirjoituksentie julaistaan heti kun ilmoi-
tatte niitieiiiie.
!liitomaitten
3 et n 8 ii o, 8 8 n oit ]siityt-inesin niinisto-
t-istö luopunut oetitäitäen että siiastasi-"liitutuki
oit hylännyt ministeriattöit pui-otton iiarojen
ntyöntiiini.sestä sotajouicott lähettämiseicsi 171-
gyptiitt. Sotaiaot toritStUiiSet ottat; kiana-
iiitSSa lauliuutetut. liuteen ministeristöön
tulevat liuolutitaetn:
vuoleta proeiclentiiisi "ja ulicoasiaiit-, Vallj-
iii-teo oieti-, veres; oiiieuii-, vanttu! opetus-,
’I’irarcl raita-, Biliot sotii-, Faureguiderrj
mori-, Ooeitorzi pootiaoiitin, Uaity waonriljo-
lylcöett, I’ierro begrancl iisoppii- "jo- (tiiliai-
iiaiSoSti) yleisten töiäen ministerihoi.
—
Kurssit;
Suomen Patikki Elok. 5 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
" " M. p M. p.
Pietari 7 p ...... 253: — 245: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p. . . . . 25: 17 25 – pun:ta st.
Parisi 90 p. . . . . 99: 30 98 10
"idattipuri 90 p. 123: 20 122 50 "
Anttsierdam ..... 207: 50 206; — 100""-
Tukholma 3 v.. . . . 139: 30 138: 40
Laiwalista;
Merellä nähty: suotnal. laiwa Jalo, Car-
diffista Sitigaporeeti, hyivässä kuunossa, heinäk. 16
p. 2a" p. leiv. 22"’ l. pit.
Pauillac, heittiit, 22 p. Primus, BjörlinO
Peruajattlahdesta.
qutiratttna, heittiit. 25 p. ohitse: Nathalia,
Janssoii Rouenista Sikeaan;
Helsitt g ör, heinäk. 25. Ohitse: riki Toiivo;
satti. parkki 3. V. 0;. P. 26 p. satti.
Leith, heittiit. 25 p. Lennätin, Pensacolasta.
Hull, heitiäk. 24 p, Ansio, Panelius, Nait-
tnalle.
Suttotibridge, heinäk. 23 p.
Sjöblotti, Helsiiikiiii, Shieldsin kautta.
H e l si ii g ö r, heinäk. 26 p. Rekatti Alexander.
T r a w e iti y ii d e, heinäk. 27 p. Johatmes, Sjö-
blom, Uuteettkaup.; Sotvittto, Michelsson, Skellef-
teen.
B o ld eraa, heinäk. 25 p. Ginerma, Bäcklund,
Suoitieen.
Tuk h olina, heinäk. 25 p. Aura, Schulkz,
Suottieeti ja Pietariin.
H elsi tig lt o r g, heinäk. 26 p. Neptun, Jans-
soit, Stettitiiiii.
Bord eaux, heinäk. 25 p. Primus, Björling,
Pernajanlahdesta.
H oltenau, heinäk. 25 p. Antphion, Ström,
Poriitt.
Dragöriii luotsiasema, heitiäk. 23 p.
Luotsia käyttätiyt: Ostiio, Tetigströtn; Laiuetar,
Littidgren.
K "o p ett h aiti iita, heinäk. 29 p. Suomal. park-
ki isieneral voit Döbeln, Oulusta Lontoosen, joutui
:lliedelgruttditi karille, tvaati pääsi siitä ja woipi
luultawasti jatkaa ttiatkaatisa.
Finland,
; ".7uu , "" IFk tts"
"ttoyrylaiwa ii e a.
in- 0 "
spotit-yliniva Aland,
katteini H. Erikssoti,
lähtee täältä (koskit ttyt Letiisträiti’iii kattama
oit kauppaliikkeelle amattu),
Maitrianhaminaan, poiketen kaikkiiii tväliasemiin
sekit" metto- ja tiiloinaikalla Lonttasalmelle joka
sunnuntai ja tuorstai k:lo 3 aaitiuittt.
Mam-iatiliaminasta Turkniin joka tiistai ja per-
jantai k:lo 2 aattiitlla.
; Granboda ja Degerby
cbuniu-; poissuljetaan.
:lliakkustaja- ja tawarankuletus-maksut
otvat sattiat kuin höyryi. Ahkerati.
Tarkemmin ilttioitiamat
Nordfors ja Kun-pp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
