Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
puh eella. Sen jälkeen tapahtui muutamien
tiituanäyttciden jälkeen wihkiininen ja sai-
wat seuraawat seitsetiiän taniitienlehtisen
uimamaisteriseppeleen: A. Hällsors (pri-
iitiis, 30 ääntä), O. Fock (2(; ääntäj, F.
Liindgren (25 ääntä), A. Wickstedt (24
ääntäi O. Nikander (23 ääntä), E. Reiins
(22 ääntä) ja K. Swenssou (21 ääntä).
Uiinakandidaateiksi tuliwat herrat T. Seth,
M. M Seth, G. Söderliiud, W. Fors-
blom ja E. Rtinsten ja saiwat nämät pii-
lilehtiseppeleen.
Myöntää täytyy, että uimanäytökset kä-
wiwät hywin, katsoen siihen lyhyeen ai-
kaan, jona opetusta on annettu. Erittäin
näkyiwät yleisön huomiota wetäwän puo-
leettsa nuo monenlaiset hpppäykset noin
neljän syllän korkuisilta telineiltä pää-edellä,
sukellukset sekä pelastusnäytös, joka tehtiin
setiraawaaii tapaan. Katsojien paraikaa
odottaessa jotain tiutta tiäytöstä, soutaa
esille pieni wene, jota kaksi herraa soutaa
kaksi neitiä päiwän warjostitnet kädessä
istuu perällä iloisesti pakisten; yhtäkkiä
kaattui wene aiwan alosuin ja koko herras-
wäki mereen. Silloin herrat ottiwat kuin-
pikin tiaisen kainaloonsa ja weiwät heidät
inaalle, niin etteiwät edes päiwän warjos-
timet menneet hukkaan.
— Nimityksiä y" iii; Keis. senati on
tämän elokuun 4 p:nä tiitiiittäiiyt ja tnää-
rännyt toisen rewisorin reivisionikonttoris-
sa E. F. Hanell’in tullinhoitajaksi Ekkerö-
höu.
– Talonkauppa. Bogelin talon Tuo-
nsiakirkkotorin warrella on apteekari Ström-
li:tg ostanut 116,000 markalla.
— Senaattori J V; Sneilinan-waina
jan talon Helsingissä on koristusmaalaaja
K. K. Hellsten täältä ostanut wainajan
perillisiltä, Talon hinta oli 45,000 mark-
kaa.
— Löydetty ruumis. Wiittie sunnun-
taina kello ½1 aikaan päiwällä nousi Au-
rajoen pinnalle ylisillan kohdalla wanhan-
puolisen hywiin waatteisiin puetun miehen
ruumis. Ruumis wietiin kaupungin wan-
kilaan. (S. T.)
– Elinkeino, Herra K. A. Bergroth
on ilinoitianiit haluawansa tässä kaupun-
gissa harjoittaa kauppaa.
— Murhasia Alawudella kirjoitetaan
S:lle: Kauhistawa kaksinkertainen
tapahtui Alawudella yöllä ny-
kyisen elokuun 2 päimää wastaan. Kun-
nallislaiitakunnan esimies, ent. waltio-
päiwäinies, talollinen Tu omas H eikki
H är k ö n e ii ynnä emäntänsä E b b a
Liisa Jaakontittär tapettiin jiil-
malla tawalla kirweellä heidän kodossaan,
Hawerin talossa Alawuden kirkonkylää.
Murhamies oli 3:nen kerran warkaudesta
kanteenalainen joutolainen Matti Matin-
poika Kantotnäki Jsokyrön pitäjästä. Tä-
mä mies oli pari päimää enneii Waasan
kaupungin mankilasta tuotu rikoksestansa
tuomittawaksi kihlakunnan-oiketiden wälikä-
räjissä ja säilytettiin Hawerin talossa Här-
kösen luona, joka noin wuosi sitten oli ru-
wennut wangin-wartijan wirkaan. Härkö-
sellä oli tapana itse öillä pitää waaria
U.
murha
wangeista ja oli tälläkin erää päästättyt
molemmat renkinsä ja tiitititatnat päiwä"-
itiieheiisä yölewolle huoneen yliselle (win-
tille), mutta itse waimonsa ja 2 pienen
lapsensa kanssa jäänyt saniaan tupaan,
missä wanki, ainoastaan tawallisilla jalka-
raudoilla warustettuna, sai yösijansa. Kun
tämä wanki oli heikko-rutiininen 19 wuo-
tias poika-nulikka ja näkyi hiljaisen-luon-
toiselta, ei Härkönen ollut kytkenyt häntä
seinään kiini yöksi, eikä liioin hänen käsi-
änsäkään raudoilla warustanut, waan liitil-
tawasti luottatiut siihen, että hän kyllä
jalka-ratitain kilinästä heräisi, jos wanki
karkuun yrittäisi. Mutta hirmuisesti hän
pettyi tässä waroiiiattotniiiidessaan. Yiin
hiljaisuudessa, kun jo Härköiien ja waimon-"
sa oliwat tineen waipuneet, hiipi tämä kon-
na wuoteeltansa ja löysi kirween, jonka te-
rällä iski Härköseeti kaksi sywää haawaa
päähän ja yhden kaulaan sekä emäntään
yhden surmahaawan ivaltasiionien kohdalle
kaulaan, joista iskuista molemmat näyttä"
wät hiiskahtamatta heittäneen henkensä
Lapsukaisiin, jotka niikkiiiwat tnanheinpain-
sa kanssa samassa wuoteessa, ei murha-
mies kuitenkaan ollut koskenut, waan oli-
wat ne molemmat haawoittumatta; mutta
nuorin niistä, wasta 9 wiikon wanha, oli
aamulla tawattu äitinsä käsiwarrella niel-
kein tukehtuneena weri-tulwaan, Jlkityön-
sä tehtyä oli tämä peto ihmisen muodossa
tunkenut ttiwan wiereiseen kamariin ja yrit-
tänyt auwaista siiellä säilytetyn Alawuden
säästöpankin raha-arkun, mutta ei kuiten-
kaan onnistiinut, sillä arkulla on kaksi luk-
koa erityisillä awaimilla, joista toinen oli
toisen miehen huostassa. Mainitiista ka-
marista wei murhamies kuitenkin Härkösen
raha-kukkaron, jonka luullaan sisältäneeii
melkoisen summan rahoja, hänen waatteen-
sa, saappansa. hattunsa taskukellonsa ja
piippunsa sekä tumasta luultawasti jonkun
aseen rautojensa särkeinistä warten, jonka
jälkeen hän tuwan särjetystä akkunasta
pötki tiehensä. Minnepäin murhamies läk-
si ei wielä tiedetä ja waikea lienee nyt ke-
sän aikana häntä saadakkaan kiinni, hän
kun on hywissä waatteissa eikä rahojen
puutteesta pakoitettu likitienoilla roswoo-
inaan ja warastamaan.
Tämän näin surkialla tawalla tuonelan
tupiin saatettu wainaja T. H. Härkönen
oli kieltämättä Alawuden kunnan etewin
talonpoikainen mies. Waikka wielä nuori
ijältänsä (hän oli kuollessaaii wasta täyt-
tänyt 32 ajastaikaa) oli hän jo woittanut
senlaisen luottamuksen, että hän kahdesti
walittiin kunnallislautakunnan esimiehen
tärkiääit wirkaan, jota paitsi hän jo pari-
na wuotena hoiti kunnan säästöpankkia ja
oli jäsenenä kansakotiluti johtokunnassa.
Kaikki näitä luottatnustoiinia hoiti hän kii-
tettäwällä ahkeruudella, taidolla ja waiwo-
jansa katsomatta, jotta hänen sijansa kuii-
nan yleisten asiain walwonnassa on wai-
kea täyttää. Mutta laweitninissakiii pii-
reissä oli Härkösen isänmaallinen tnieli,
kyky ja nero tulleet tunnetuiksi, sillä hän
walittiin Alawuden tuomiokunnan puoles-
ta edusmieheksi w. 1877 waltiopäiwille.
Aina edelleen seurasi hän wilkkaalla inielel-
lä kaikkia isänmaan parasta tarkoittamia
kysymyksiä. Kansakouliissa saattia tietoan-
sa pyysi hän yhä kariuttaa hyödyllisten
kirjain ja sanomalehtien lukemisella ja har-
rasti siwistyksen leivittämistä kaikiti kei-
noin, joiika tähden hän myös yleisissä ko-
kouksissa aina innolla puolusti sitä tarkoit-
tawia ehdoituksia. Talonsa asumisessa oli
hän muille seurattawana esinierkkinä ahke-
rassa työssä ja toimeliaisuudessa, johoit
hänelle riitti aikaa, tyaikka hän kutinallis-
mirkojensa ohessa toimitti paljon yksityis-
tenkin asioita, pitäinällä pesäkirjoituksia y.
tii. sellaisia toimituksia. Leiiiitiä ja ystä-
wällinen luonteeltansa, ei hän saattanut
uskoa pahinta kenestäkääii, ei edes niistä,
jotka jo törkeistä rikoksistansa olitpat jou-
tuneet laiti tuoinittawiksi; ihmisystäwälli-
nen mielenlaatu lienee syyttä siihen waro-
tiiattoititiuteett, joka maksoi hänen ja tvai-
inonsa hengeti. Keweät inullat tämän toi-
niellisen katisalaiseii ja hartaan isänmaan
ystäwän sekä hänen 26 muotiaan helläii
einäiitänsä haudalle. Heitä suree likimmin
kummankin äidit ja sisarukset sekä 3 jäl-
keenjääniiyttä pientä lapsukaista, jotka ei:
wät wielä ymmärräkään surkiaa kohtalo-
ansa.
— Rimityksiä y. in. Prokuratorin
wirasto Suoineii keis. senatissa on wiime
heinäkuuii 29 p:nä kaupungin wiskaaliksi
Uiiteen Kaarlebyhyn nittiitttätiyt yliinää-
räisen lääninkanslistin J. B. Olander’in.
iinsi maantie Forssan tehtailta
Tammelan pitäjässä Forssa-nimiselle rau-
tatien pysäkille Urjalassa kuuluu jo ivi-
rallisesti hywäksytyksi, waikka pitäjäläiset
wieläkiti wäittäwät tuon iioin 18 wirs-
tan pituisen, pehmeälle sannattoinalle tnaal-
le alustetuii tien olewan liian wähän ival-
inistetiin pitäjäläisteii hoitoon jätettäwäksi.
Kauan on asiasta riidelty ja tiioitta syy-
niä pidetty, mutta ehkäpä wiimeinkin epä-
kohdat selkenewät ja iiietsäii korpeeti rake-
tulta ratatien pysäkiltä saadaan kulkutie
ihmisten asiinnoille. (A:lehti.)
—– L-ennätiiiiaitos suomessa. Koska
h. ylh. sisäasiainministeri on iiiäärännyt
12,000 Suomeii tnarkan suitriiisen raha-
sutnnian lennätinlaitoksen päällikön tutki-
muksen mukaan palkintoina jaettawaksi an-
siokkaiinniille wirkamiehille; sanotnssa lai-
toksessa, owat seuraawat hetikilöt Titrtiii
lennätiii asemalla saaneet palkintoja alla-
mainittuun niäärään:
IlI:nen luokan telegrafistit Kolliander
160 in. ja Blankett 100 in.; Ii’:nen luo-
kan telegrafisti Aleksejeff 40 m:kaa sekä te-
legrafin päällysniies Akerlund 60 ni;
–— Porin wapaaehtoinen paioktinta wietti
yhdeksättätoista iouosijuhlaansa erittäiii siio-
tuisalla ilinalla t. k. 6 p. Iuhaunuslehdossa"
Tawallisiiuden inukaan kokoontui palokunta
asehuoneelle k:lo 4 iltapäiwällä, josta sitte
juhlakiiltissa, musiikin soidessa ja äärettö-
inän siiiireti kansajoukon saattamana palo-
kunta marssi juhlapaikalle. Juhannuslehto
oli juhlaa warten koristettu lipuilla ja leh-
teivillä koiwuilla.
Palokiiiinan paikalle tultua, piti kunnan
warapäällikkö, maisteri O. Liilius — war-
sinainen päällikkö oli pois seudulta –—- kun-
——
nalle terwehdyspuheen, jonka perästä waih-
teli laulua, soitatitoa ja puheita: iitaisteri
O. J. Caiitell puhui isänmaalle, kehoit-
taen kaikkia ivilkkaasen, wäsymättöinääii työ-
hön isänmaan ja suomalaisen kansallifuii-
den edistäniiseksi, sekä sausiii puheeitsa lo-
puksi A. Genetz’in teketiiän runon "Herää
Siionii", seminaarin oppilas Esaias Paa-
iv o-Kallio piti erittäiii ristiriitaisilla tiin-
teilla wastaanotetuti puheen yhteiselle isän-
inaalle, jossa hän warsin kiiwaasti was-
tusti uskotitiollista ahdasiiiielisyyttä, lai-
meata isämnaanrakkautta ja ruotsalaisen
tpiikiiigipuolueeu yritystä jakaa yhteinen
isäniiitia kahtia. Piiheensa lopuksilaiisui
hra Paawo-Kallio P. .ikajattder’in tekeinän
runon "Salomaa", joka kuitenkin kesket)-
tettiiu sillä tawalla, että parivi kuulijoita,
jotka olitpat puheesta loukkaantuneet, tila-
siwat musiikin soittamaan. Toisaalta otet-
tiin ptihe ioastaaii suurilla mieltymyksen
osoituksilla.
Ylimalkain tulee juhlasta sanoa että se
oli kansallistnielisin kaikista edellisistä ja
kuului muutenkin otinistuiieiinpaiii joukkoon.
Tähäii warinaanki oli pääsyynä se, että
kunnan kieli nyt wihdoinkin on suoitii,joka
tekee, että kunnan eri jäseiiet nyt tunte-
wat kutiliiwansa sellaiseen yhteyteen, jonka
eri jäseiiet käsittäwät toinen toisensa ja hiio-
iiiaawat itselläiisä olewan yhteiset pyrinnöt.
Toiwotamme kunnalle nieiiestystä tällä
uudella uralla kulkiessaan!
Mainittakoon lopuksi että juhlatunteita
melkoisesti hätntnensi se häiriö, joka juhla-
paikalla syntyi wiimeisen puheeii johdosta.
Puhiija käytti perin sopimattomia saitoja
ipastapuolueestaiin ja näin turhanpäiwäi-
sesti saattoi erimieliset kiihkoon. Mutta
toisaalta oli wastapuolueen käytös sopima-
tonta, koska se käskiessään musiikkia soitta-
maan, tiiiikeusi jiihlatoiitiikunnan tehtäwiin
ja päälliseksi päätteeksi ei tehnyt sitä sil-
loiii, kun puhuja "laski atikaroita sanojaan,
waan wasta silloin, kuu hän lausui tuon
yllämainitun ivarsiii wiattoman rtinoii.
(Sat.)
Tarwe-aineitteii osto ja myynti,
Siille kirjoitukselle, joiika "Oiiluii Leh-
destä”” lainasimme ja joka koski !talkojen
inyyntiä Oulun kasartiiilla, mainittu lehti
itse nyt antaa näin kiiuliiwaii selityksen:
"Kun tnaitiittii kertomus lehteen pan-
tiin, ei tultu hiiotnaniieeksi, tiiitä sittem-
min on saatu tietää, niniittäiii että lii-
kojen tarweaineideii itiyyiuiiien pataljo-
nasta todella onkin sekä laillinen ja lii-
wallinen, että myöskin pataljonan wirka-
miesten otiia asia. Tämä laillisuus pe-
rustuit Keisarilliseen Ohjesääntöön Ta-
loiidenhoidosta Suonien tarkk’ampujapa-
taljoneissa, annettu Ioulnkuuu 31p:nä
1880, joiika asetuksen I ositit 6 luwun
49 § ja Il osiiii 3 luwun 111 § selwään
itiäärääwät mitä tawaroita saa pataljo-
nasta inyydä ja niiten tiiistä saadut ioa-
rat owat käytettäwät. Täinä asetus muu-
toin löytyy 1880 wuodeii asetuskokoukseii
29 nuuterossa, josta jokainen ken haluaa,
sen löytää"
Sen werran O. L. — Kaiku lisää: Kai-
seii erehdyksen wälttäiniseksi on kukaties
..-
II
Muliiiaiieoiii :vapauss-tota.
(3atlt.)
Liiruieeita "ja alaiculoieeitetl palasi llaäaeea
iireiicicalaieett asunnolta.
"beitätltiiä siiitäeeit, muuten paisutte tnaa-
itan 753)"m)tlc8e8täl”” ituuäaltti tiitua, "jonita
kuraisit! luonto ituitenltin nyt alltoi "siepit
tästä pitlciietii ituliceinieeeta aut-ingon paie-
teeeea.
!latiassa ei raatanut, itaan pilcemmin itaa-
tui icuiu istuutui eristin leilionneett muuriit
siereeu. lläit peitti ltaeuouea itäetliätin, ja
sutta ltuotnaei, ettii iitinen emiintiinaii rulcoi-
li. iilcltiii noeti !lailassa päitneii. liittien
lietereuna olit-ut ltalpeat taan leeoilieet.
[ "iiliin-xi eit roi rijpziii eneutpää", iiiiuei
liitti lilljan; mittuu tiiFtFJ- tietilit iapeeni itelt-
tala, tittiin, jiitl:tticeaittme raulillaan"
IIe saapumat "unitilalle liluutautia ezi-
rjiiluieia sotaintoina piti "alttia pot-tillit. isi-53
iiäiStii tunsi Siiäliii, niiltäeeeiii’in tuon ari-eic-
itaaii" liiireiutFSten utueertamait raittion.
"76 tulette turiniatin, sanoi ltiiit kittilas-
Salle; "se t)"tt-"i, "jota te ]tuette ei 010
täällä."
””i(t1(-lltttl;i)?”” icuielcuei liallansa itiijait.
"isin ei, ltuollut", rustaat sotilas. "liii-
nii tosin eit tieilii niitti ltiittelle on tapalitu-
nut, raan itiin isietiiu ituninlcaau eteeit tiiusi
aamutta. " "
"liänett eteensä, jolta ltslmiirerieeeti utur-
itaittti Saloutouan "ja ltiineit lapeenea”; ajat-
teli llaciaeea epätoiuoiaeaan. ".Ia mitä eit-
ten tapahtui?" ltFeyi liitit eilmiiyiteelliiiin,
sillä itiineu ituiilenea eietit "eineet laiteita
sauoja.
"Icuningae ei itailceti taittanut tappaa niin
ltauuieta liutua, iraan piti eeti heugieeä aaa-
ijaiteeeit nauttia een 1auliieta", iiaetaei eeti-
iae, "Kaiitici ntitii minä tiettiin ott, etta
tyttöä ei liihetettp taitais-iit iianltiiaan, raan
sai jäääsi palatsiin"
"I’alateiin!”” toieti Ilaiiueea, enemmän le-
vottomatta; ltuiu lastillisena tästä iintoituic-
eeeta.
"’litiouuollieeeti”, ituutiaitti toineii aatilaa
raasti iittimien, "luouttoilieeeti oli t)"tti"i itiin
riiaas, ettei itiin aili-siuut icuoila itiirriinitieen
tieltonaa puoleSta, niinituin ltulli.i tiiuuni, "jol-
la ei ele eitetnutiin "jiit-lceii ltuin saurulla, jo-
ltoit itiin nojautuu! ltuonttoilieeeti teiti tyt-
tö, mitiii ituujttgue uiielci..;t—uiniiili eitti liiii/iia,
"jota liiininga.e talttui ltiiittii tuit-aileittaan.
lliittett ijiieeiiiiit ltiii’tnttztiiiin iteljioeti, eten-
itin ltuu tciiaoltti puolelta ott oiiotettaniiita
tiieiciii "ja iittaloina, toiselta oltimiin eulen "ja
itautittt,oa."
IIaciaeeti liiltti ltituueti ajeltii.
0lirtitlcoltau sotilaan siinat toeiu? 0liito
Litra lcieitiiuzt Jutnalaneii, icuteti iitinen jetin-
Sälciit ?
"0i, Jumala ott antaua anteeicei itiinelie
— IIän oit antasa anteeltei tniuiin ltailote-
titiie lapsiraultalleni, "joe itäit on myöntFnFt
itaran lcoetitlceeu tielta", ltuieicaai Uiiäaeea
"ja painoi lcättänSii itzillteetteii, iltäiiuiciiiu ee-
ttiiilteeen apilantiiän eiirltpmaetii. §laait itiiit
ei lcuitenlcaan ollut itarina ojitti, ettii Tarii
toisella oli icieltiinyt neitonsa, "ja liiiit piiiitti
icoettaa icailtlti eaaclaiteeen pultutella tyttää.
IIiin itoitoei eentiiltäen ltaiiclti "ojittanen ja
itteni palateiiit. liititte" iitinen oliei pitänyt
)tutinat-tiiti, ettii iitinen oli maltclotiitt piistatti
eieiille. ilartijii teiti pilaa liittien pynnise-
tiiii.u eaaila !tiilitili Ttiraa" "Sitteu tiiz’tJ J"
!uinuit puitutella !cuning-tietti iteeii", aanoi
lituineen; "miitti oiletait tiieeii, itunneS liitti
menee olti"
"1(uttiugae ei iiiltiie jtalateieta tiiitiiiiit”,
aanoi eriin ltouiiniee, joita autiuteen aetui uiee
liitit-"iata "ju "jota Siiiilit-ti arroiclctiait raittion
]ciii-siitti itutae; "tutitta liitomenua ijeti nitriit-
goit nousuu jiiilceet"t raitatiet-iiii itiin ulos"
"Sjllointsi ujutteli lituineen, "tulen utiuii
tiiutta. lilliisi piiliin lciiitni liirttiuisiiltiauu
juliittictittttttttiineetn "ja pultuitan itiini-ii ituun-
teleuttititi niittua, .lunttila aittua !niitulle eu-
lojiulteli:iieuuttu j:i iiiicutiaii linnini-uiin ny-
tiiiiitutett, uitti ettii ltiiti ottaa ittiiiutt lienlce-
iti ltiiiteit ltenlcetteii eijasta. 0i, 7";iiu, 3)"-
iliin—l;ijieoni, teitioiötu aliai lcuolla einiin puo-
lestasi. "
Ituottaeit tiilikin uiimeieeen iceinoon antoi
iiaciaaea anttau taluttaii itset-sii eteiinäiin
joitlcuit )settiisi-"in asuntoa iälteieinuieeaii iiii"-
itietäiilteeett iteeääu uitella "ja kai/innolla.
kian itulclcui Ilaiiaeeit pelintejllii patjoilla "ja
uni ummisti iitinen eilittiineä. ilarittaan uitelt-
eui, ettii liitit nitisi poiltansa niinet-in iloise-
tta "ja onnellisena, ttiiiticuitt ltiiit oli !tuoruu-
cieSeaau. Seitjiiliceeit oli itiiit siirtyi/juuat!
lcoiiin. 2tira oli eietiiuaau liipiletty. Iloi-
eena painoi itiitt tpttöii riittaanea, tiiutta ita-
iiuitei ltuutntaetultaelceeeii, ettei ee ollut 2a-
ta raitit 2ni"an isti, "jetti itiitt piti 3)"1j883iiiit.
lititteellietii toaiaaiiliiit oli, ettii uiin miliisein
uttia saattoi !tiilitili ttiitt titelinliieen piiltiin
jiiilteett. lliljuiiteit lisut; leiiclci liitti-"taetiu
icaSuoillii uuleen, I(uielcti8jlco ltetttieei "soitu
itiiitett icet-raatteet: "isun ainit ttuicut, tulioi-
lee poiltasi. "ja etuun riiicouitaeai poiltasi puo-
lesta otsat istuillut"
lituineen ei jiitlciji ailioja muttunut. liitit
talitiet rielti ttiilciiiint talsitulla, lierutti ltiiit
niittiin, "joltei tuultusi itiitteit "jaiicttiitsii "juu-
kellii. l’uli"t,ili"jitt:it" itariisi lteti, "ja initiitee-
tuitti-ii jaatit-"tiitisen "silitit/iit iiii-) ntolentnttit
raittiot "torneisiiruieett asunnon, "sonati alitat
itttlceueet sii saatteet ett-ijan, seitti" alijaatti-"i
itelit-liietteti titttiooitiin !tulittein itoltiien.
liitit tititn:it tuoleiitittiit "uintat- titeitiniit
eittiin lijijttieeit pintaisit ]catluu poiltlci, icoit-
ttiöiisat lie atticeullu pittii-tillit tittoreit, itiieitett,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
