Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
hl:o 136.
31.1
11 n.
’kietoja ’kiil-im !caupungintu "ja " bittisi-811011165111.
l’eixjiuitiiiiiii
111011111111 18 piini.
3;"
Tilaus- ia jakamapaikat:
Lehdeii painopaikka, ":t:ri A. W. Jahnssonin kir-
samyymälä Hs. Rydmaniii ja kumpp" lamppupuoti
Liiniantk-atu 1 sekä herrain C. A. Nönnherg’in, H.
A, Liindelin’in, J. A. Krieger’in ja 33. L" Törn-
roth’in kauppapuodit.
Täåaiiniiiita:
Tui-iiii !oöti- Muiös! pokii-
k-"ttoriös- konttoreisi-.
4m.11p. 41m.29p.
2111. 20 p.
T iiui - s -
Koko wuodelta "3 1111. —
"2 wuodelta 1 111. 50 p. 2 in, 11 p.
Kiiukaudelta 25 p.
Lelideii konttori ja painopaikka:
Linnankatu N:o 23 13.
Lelideii wastuiinalaiiieu toimittaja:
Kosti Wehanen.
Iliiioitiiksia
ii 15 penniä ensi siwulla ja 10 peiiniä niuilla"
siwuilla pieneltä riwiltä ivastaanotetaim lehden-
paiiiopaikassa ja herra A, W. Jahnssonin kirja-
iiiyyinälässä.
11:11 sunniini. Kolniiiiiiis. p. saarnaamat:
Tiioiniokirkossa: Siioiiial. vuolipäiiväsaar-
iian "k:lo 8 epp. kirkkoh. apul. Olsson; ruotsal.
pnolipäimäsaarnan !kilo 11 epii. kirkkoh. apul.
Hannula; siioni. iltasaarnan k:lo "153 j.pp ja
ruots. iltasaarnan k:lo 4 j.pp. iv:pcistori Malni-
ström.
W" "Kolehti tulee jumaluusopin oppilaille"
Liniiankirkos sa: "suomea k:lo 1 jpp wpast
Mikoniinr
in" kunnankirkossa koottiiwa kolehti ti:lee urkurille"
Wartiiuntiwrella
tänä-iiin iltana suuri huti-ituli-
tus, "yli 1,500 uwniwärillisellä
lasilampiilla y, 111.
"Pagod Pekiug’iss"",
suuri "fantastilliiieii huwituli-;
tusuäyte (400 moitiwäristä
lasia).
Soitantoa k:lo ½8, jolloiii
sotilas" ja orkesteriinusiiki, joh-
taja Fiehtelberger’iu johtami-
na, wuoroon tulewat soitta-
maau.
Sisäeiiipääsylippiija 50
p:stä, lapsilta ja palkollisilta
25 p; myydään sisäänkäytä-
wisfä; Pa’ äsölipiit kannetaan ;
uäkywisfä;
K, K, suos; yhd; L:ssa
kokoontuu Loiinaan Wesikosken kansakou-
lulle Elok. 24 p. kello 9 c.p1;,
Tiiriiii Suonialaiseeii
Lyseooii,
joka ensi syksystä laajennetaan iieljännellä luokalla,
otetiimi unsia oppilaita j:s1"",ll1 II: selle, jjl:iielle ja
11’: iiel:le lnokalle, Sisääiwääsötutkintoja toimite taan
täiiiäii Elokiiiiii 10iiäiwäiiä. Opistooii pyrkimiä,
joideii tulee olla wähintään 9 wuoden ikäisiä, saa-
daan ilmoittaa allekirjoittaiieelle ivastaiiiaiiiittuiia
päiwänä kello t)—10 epp" ja tulee heillä silloin
olla mukanansa tändelliiien papinkuja sekä todistus
eniien saamastansa opetuksesta Sisääiipääsö- waa-
timukset, jotka omat saniat kuin waltion lyseoissa,
owat julaistut seuraamissa !ehdi sä: Aura N:o 32,
Sanoinia Turiista N:o 02 ja 91115 Underrättelser
N:o 108 Tuiiu,Clokiiiisi11 1882.
Antti H olander.
Turuu Kaiisiilioiil’iil.
Kaiisakouliijen syyslukukausi alkaa etisi-
tulewaii Syyskiiuii 1 p:iiä. linsien oppi-
laiden ilmoitiis tapahtuit nykyisen Elokuiiii
30 p:iiä k:lo 9—–1""") e.pp ja 4——6 j.pp.
kouluhuoneuksessa Läiit. Aiirakadun mar-
rella N:o "3 teitt. seurahuone) ja on lasten
papintodistus wälttäniättöiiiästi annettawa.
Sakkola, Elokiiuii 0 p, 1882.
Aksel Berner;
Uudeuk’aupuugin suonialainen
realikoulu
amataaii ensitulewan Syysk. 1 p. k:lo 11 e. v.p.
Sisääiiottotntlinto tapahtiui Elokuun 31 p" alkaen
k:lo 10 e. p.p. K. A. Cajaiider.
(011111deii jalia
Osalkaille Turiiii "kääiiiii Rannik-
koljiini-vianpa Osakeiihtiöosä inak-
setaaii ensitulewan Syyskuun 1 p:stä al-
kain allekirjoittaneen koiittoorissii kuusi pro-
senttia tai 18 markkaa osakkeelta jättä-
mällä 1882 wuoden ensi korkolipun.
s1iadaaii "Tiirussa tilani kiiu-
Morils-ors ja Riimpji.
Tawaraniioiinitiista tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kuuipp;
Telesoni N:o 1.
Palowakuutusyhtiö
IFIDI I 144"
ottaa wastaan paliowakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta taio-rasta "ja kauppain-riistosta halwast11
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kantta.
A" 213. Jahiwsoii, E. Nyluiid,
tiioiiiiokirkkotoriii wariella. LinnankatuN:o 27,
Kanipereen liinapalttinaa ja peite-
-S-" aineita tehtaan hintoihin
C, A; Ströinbergillä.
).-
suotse-11111111111 90117111117,
kapteeni G. Mattsson,
lähtee täältä Lyypekkiin Hank’oii ja
Nääwelin kautta tiistaina Elokuun
22 p. illalla, ottaen inukaan matkaili-
joita sekä kuletustamaraa;
Tarkeinman tiedon antawat
Nordfors ja Kuinpp.
1’151r1 l 1’111111 111111113,
(!kapteeni le W Bergiiian,
lähtee vapekistä Hankon, Turuii,
niidenkaupuugin ja Nauniaii kautta
Neposaarelle tuorstaina Elok’uuu
224 p" ottaen inukaan matkailijoita ja ku-
letustawaraa.
Tarkeniinan tiedon antamat
Nordfors ja Kunipp
Lippaalla käynti kirkossa,
Ollaan kirkossa. Pappi on jo pitänyt
n. k. esipiihesaarnan" Seurakunta laskeit-
tiiu hiljaiseen, hartaasen "Jsä meidän"
rukoukseen. Juhlallisesti kaikumat sitte
emankeliuiiiin iileniät sanat seisowan seura"-
kuiiiian yli. Kansa istuutuu taasen tark-
kuiidella kuunnellaakseen emaiikeliiiinin seli-
tystä. Pappi sanoo tahtomansa Jumalan
anmlla puhua siitä tai siitä joka sieliille
tärkeästä aineesta. Ja mitenkä alkaa hän
tämän saarnansa pääosan? Juii, useiin-
miten näillä sanoilla: "Kolehti joka tänä-
päiiä kootaan lankee studerawaisille". Ja
nytkös alkaa rahojen helinä, korkojen koli-
na, kellojeit kilinä (monessa paikassa on
nijet lukkarin lippaasen kiinnitetty pieniä
kilikellojaj. Että tämä melkoisesti häi-
ritsee kuulijoita ja wielä enemmän saar-
iiaajata on selwä. Tätä tapaa onkin tuon
tiiostakiii sanoiiialehdissä moitittu. Mutta
meidän koiiseriiiatiiminen kansamme ei ole
tahtonut tästä esiisiiltä peritystä tawasta
luopua. Katsahtakaamme sentähdeit niil-
loinka lippaalla käynti on tullut tawaksi ja
kuinka oli apostolieii kirkossa, jonka tulee
olla esikuivaiiaiiiiiie joka asiass11.
Minä tosin en ole ollnt tilaisuudessa lä-
henimin tutustumaan kirkkolippaan his-
toriaan; waan luullakseni on lippaalla
käynti tullut tawaksi paawin mahtaivuuden
aikana, jolloin kirkko kaikilla sekä luivalli-
silla että liiniattomilla keinoillii koetti kan-
saa meroittaa. Eikä lippaalla käynti kato-
lisissa kirkonmenoissa tee sanottamaa häi-
riötäkään, koska nämä muutenkin owat jo-
tenkin hälisewää laatua, eikä kansakaan
niitä juuri suurella tarkkuudella ivoi seu-
rata, kaikki kun käy latinan kielellii. Mo:
iien muun katolisen taivan ohella säilytti
luterilainen kirkko lippaalla käyiiiiiiikiii.
Tämä tapa saatti olla tarpeesenkiii sinä
jäykkyyden aikalauteita, joka melkein wiio-
Jolj. Gust. Wikelröiii.
14111111
kaudeksi 25 pennillä.
sisadan wallitsi meidän kirkkokunnassa us-
konpuhdistus wuosisadan jälkeen, jolloin
papit saarnastuoleista melkein poikkeuksetta
esittiwät uskonopillista filosofiaa, jota kansa,
waikka äidinkielellään sitä kuuli, yinmärsi
iihtä wähän kuin inninen latinalaisia nies-
siija. Silloin se oli, kun kirkkouni mei-
dänkin maassa kodistui; silloin pyhän sää-
dyii wiiineiiien jäseii, unilukkari, ei kanta-
nut suotta mirkanimeäiisä; silloin oli myös
kai saarnaajasta lippaalla käynti terwetul-
lut sanankuulijain unen häiritsijä. Mutta
syystä woipi kysyä onko tämä taasen wie-
läkin paikallansa, kun pietismin wirwoitta-
ma tuulenhenki on kirkkokuntamme läpi
kulkenut, kun useat hartaat ja käytölliset
Naaiuatun tutkijat ja seurakuiinaii opetta-
jat owat saaneet uutta intoa luoduksi kirk-
komme opettajistooii ja jäseiiiiii, kuii elä-
wäinmällä kansantajuiseinmalla tawalla oii
ruwettu Juinalan sanaa kansalle esittä-
iiiään? Jos, ja koskit näin on, ei woine
kitkaan kieltää että lippaalla käynti juuri
saarnan sydän-aikana on suureesti häirit-"
seivää. —— Wanhoilla olijat ehkä puoluste-
lemat tätä tapaa sillä, että ennenkin niin
on ollnt eikä siitä sen wuoksi ole hywä
poiketa. Mutta tähän woipi sowittaa Wa-
pahtajan sanat owiwerosta: "alussa einiin
ollnt, miitta teidän sydäiiieiine kowuuden
tähden sallei Mooses sen". Siillä katso-
kaamme kuiiika apostolein aikana rahan ke-
räyksiä tehtiiit ja pankaamme se esikuivak-
semme.
Apostolein tekoraamatussa ja epistolassa
on monissa paikoin kerrottu rahaiii keräyk-
sestä erittäinkin pyhille s. o. nskowaisille
Jerusaleiiiissa. Myöskin hoidettiin sairaita
ja köyhiä sekä palkattiin opettajat ja pal-
welijat Kristikirkoii alku ailoitta wapaaeh-
—ttiisilla lahjoilla. Nyt on kysymys, mitenkä
tämä keräys toimitettiin. Jerusaleininseu-
rakuunassa tosin, aluksi ainakin, pidettiin
kaikkien sen jäsenten oiiiaisiintta seurakun-
nan yhteisenä aarteena, jota tarpeen mu-
kaan käytettiin. Mutta tätä esimerkkiä ei-
wät iiäy seurakunnat muualla seuranneen,
waan pitiwät jokaisen yksityisen omistus-
oikeuden pyhänä. Täällä siis tällainen ra-
hojen keräys waan woi tulla kysymykseenkin.
Ensiiinmäiset kristilliset seurakunnat nou-
dattimat Jumalanpalweluksessoan, rahan-
keräyksessään sekä monessa muussakin sei-
kass11 Jerusaleinin temppelin ja juutalais-
ten synagogien esimerkkiä. Yinmärtääksem-
me, mitenkä alkuajan kristitijt toimittiwat
rahankeräystään, pitää meidän tietää,
kuinka tämä tapahtui Jerusaleinin temppe-
lissä. Lukija warinaanki muistaa eman-
keliuiiiista kertomuksen, kuinka Jesus seisoi
uhriarkun luona temppelissä, katsellen kun
kansa pani lahjojaan sinne. Tästä siis
huomaa juutalaisten toimittaneen rahaii
keräystään siten, että jonnekin sopimaan
paikkaan oli asetettu säilytys-arkku, johon
mapaaehtoisia lahjoja woipi panna. Näin
tehtiin apostolisissa seurakunnissakin. Ju-
iiialanpalwelukseii ja rakkaudeii atrian pää-
tyttyä antoi kukin roponsa yhteisiin tarpei-
siin tai kituliain hoitoon j. 11. e. Miks’-
etuine nyt perinnökseinine oittista tätä apos-
tolisen seuratuiman kaimista tapaa.
Useiu on ehdotettu, että lippaalla käynti
siirrettäisin saarnan ajalta gradualiivirren
taikka uloslähtömärsyjen ajalle, niinkuin
joissakuissii seurakunnissa lieneekin tapana.
Tämäkin tosin jo olisi melkoinen askel pa-
rempaan päiii, mutta paljon siisteiii11i ja
mnkaivampi olisi toki tuo ehdottamani ke-
räystapa. Seii woisi inielestäiii paraiten
järjestää esiin. näin: Kirkoii owen taikka
oivien kuiiimallekiin puolelle asetetaan wah-
wasti kiinnitetty rautalaatikko, jossa tar-
peen miikaan on kaksi taikka useampia olta-
wia, kitkin warustettu eri suuraolla, jostu
helposti woi pudottaa rahan laatikkoon
Kullakin oltawalla tulee wielä olla kirjoi-
tus, joka osoittaa iiiihinkä tarkoitukseeii sen
oltaman rahat käytetään. Yhden päälle-
kirjoituksena sopisi olemaan: "Kolehti”.
Kuii siis saarnastuolista sanottaisiin kenelle
kolehti tulee, joka sanominen paraiten so-
pisi lomissa, "Jsä meidän" jälkeen, jolloin
muutkin kirkolliset kuulutukset luetaan, niin
tietäisi jokainen niihin hänen tulee roponsa
panna, jos tätä tarkoitusta edistää tahtoo.
Myös olisi kiillakin hyma" tilaisuus samalla
muistaa waiwaistenkin taikka kirkoii osastoa
laatikossa. Niinkuiii sanottu, näin järjes-
tetty rahan keräys olisi paljo siistempi ja
mukaivainpi, ja minä uskallan luulla, tuot-
tawaiiipikin, erittäiiikin waiwaiskassalle,
joka juuri onkin kuittien suurin rasitus.
Ei siis muuta kuin tuumasta toimeen.
Muuttakaa tuo riima ja häiritsewä lipas
siiwoksi ja hiljaiseksi lahja-arkuksi, jonka
muutoksen woipi tehdä taivallisessa seura-
kunnan kirkonkokouksessa! Etupäässä sopisi
tässä käydä Suoinen arkkihiippakunnan tuo-
miokirkkoseurakunnan. Pääkaupungissam-
me on jo tällainen muutos toimeen pantu.
on on.
Kotiinaalta;
Hiippakiniiian sanomia. (Turim).
Elokuun 17 p. 1882. Haettamiksi
tarjottu: Kirkkoherran-iiiirat Jlmajo-
ella ja Kurikassa, niin myös uudestansa,
kun ei ollut hakijoita ilmestynyt, kappalais-
mirka Westanfjerdissä. – Waalieh-
d olle p a ntu kappalais-ivirkaaii Kullaan
(eli Leivonpellon) kappelissa ainoa hakia
ivt, kappalaineii siellä Eiiianuel Törinälä.
—— Waltuuskirjan lukkarin-wirkaan
Ullawassii sai lukkarin-kokelas Kusta Agren.
— Walitettu kirkkoherranmaalia was-
taan Kokkolassa, pidettij heinäkuun 16 ja
23 päiwinä.
—— Wirkawapoutta on läänin kuwernöö-
rinwirasto t. k. 14 p:nä inyöntänyt Nau-
ivon kruununiiimisniiehelle A. Th. Mör-
nelle kahdeksi wiikoksi, t. k. 16 p:stä las-
kien, sekä iiiääräniiyt ylim. maankonttoris-
tin Werner Palmen’in sillä aikaa sanot-
tua wirkaa hoitamaan.
—— Wirkawapinis ja määräys. Mais-
traatti on iiiyäntänyt kaupungin wiskaali
A. Mannström’ille wirkawapautta t. k. 16
21; päimään ja on hänen wirkaansa hoita-
maan inäärätty aktuario L. Tallberg.
Yhteeiitöriiiiiys. Parkki Rurik,
Turusta, on w. k. 31 p. Valenciaii ul-
kosatamasta Espaniassa lähtiessään jou-
tunut yhteen espanialaisen höyrylaiwan
kanssa sillä seurauksella, että Rurikin keu-
lamaston jatko katkesi sekä toinen siwu
wahingoittui. (11. S.)
–—llrakkahu111okauppa pidettiin wiime
tiistaiiia täkäläisessä maankonttorissa, jossa
ivähimiiiän waatiwalle tarjottiin jauhojen
ja ryynien hankinta 2:sen, Turiin, tarkk’-
ampujapataljoonan tarpeeksi" Ruisjau-
lioista, 15,000 leimiskää, maati kaupp.
Röiinberg 1 in. 70 p:iä leiwiskältä Siio-
inen ja 1 111. 65 p:iä Weiiäjän ruisjaus
haista. Ohranryyniä, 13() tynnyriä, otti
sania hankkiaksensa 37 in:kalla 50 p:illä
tynnyriltä. Näitä tarjouksia tulee k. se-
natti tarkastamaan. (S. 7.)
— Se inieeheiikilö, jonka ruumiin mai-
nitsimme wiime tiistaisessa numerossa löy-
detyii sunnuntaina Aurajoesta, oli eiit. lin-
naiiwartia Matti Hellberg,
—– Wararikko. Muutamat kauppias H.
A. Haarell’in welkojista owat raastupaan
jättäniässä kirjoituksessaan pyytiineet hänen
oimiisiiuteiisa luowuttaiiiista me lkojille, koska
Hagrell oii kadonnut (21 U.)
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
