Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
niat ihmiset kyllä kertowat ihmeellä, että
täällä eniien kansankin kesken kuuli riiotsia
yhtä usein kititt suomeakin, mutta mikä
heistä äruotsin kielen käyttämisen nyt oit
kadottaititt sitä eiwät tiedä ja yiinitärrä.
Emmehäit iitekään sitä käsitä muulla ta-
walla kuin että se ott ajanhenki Ei tääl-
lä "’Siioiitetartakaait" ttäe, niin että litu:
!isi tuon H: kin Matiit rähinät pelättäneen
nuorison nousemait ajattelemaan, mitä hei
dän rauhaansa suomalaisina sopii.
Papi,ston nykyään antaman tiedon mit-
kaan loyti 1) täällä noiit 200 rttotsia
lukemaa hetikeä, iitittta heidänkin sane-
taati jok’ainoan osaaman sitoinea. Tämän
hawaitsee myöskin sunnuntaisin kirkossa.
Täällä oit nimittain iiiäärä joka toiiteit
sunnuntai ja kaikki juhlapäimät pitää myös.-
kin ruotsalainen suutalan palwelus Mut-
ta" kahta wiimeistä kertaa lukuunottamatta
ei täällä ole koko wuoden aikana woitu pi-
tää ruotsalaista Jumalan paltpelusta muit-
ta kuin 5 ii; 6 kertaa, syystä ett’ei ole tul-
lut edes 10 kuuliaa. Kaksi wiimeistäker-
taa oit siitä syystä saapunut ruotsia osaa-
waisia kirkkoott, että seurakuntaamme" tuli
uitsi pappi julistamaan tuotaa wanhaa jo-
ka aina oit tiutta, titittta kyllä tämä uteli-
aisuus taas piuit kylmenee ja tullaan enti-
selleen. Sen" wuoksi kuuluu oltaman "ai-
keissa asianoinaisella luwalla wähetitää ruot-
salaiset juiitalattpalwelitkset niin että niitä pi-
detääit ainoastaan kerta kuussa. Täiiiän
luuleinnte myös olewati oikeutta ja koh-
tuutta.
.noska kerran satuimme ottamaan pu-
heeksi kirkollisia olojamme, itiin lisätkääm-
111e wielä sananeit. Kahdeksas päiwä täs-
sä kuussa oli täällä kirkkoherra Creutleiii
Paiiitiosta ttioiitiokapititlin ntääräätnä, ja
kuwernööriit asiamies kruuitunmonti ja ri-
tari hra Baekiitansson pitämässä kirkonkoko-
usta Saumon emäseurakititnait ja seit kap-
peliii Karitiunt ääitiwaltaisten jäsetitett kans-
sa, "jossa kokouksessa neuwoteltiiit ja pää-
tettiin josko seurakitnta tahtoisi korottaa awo-
naolewaiseit pitäjän apulaisen wirait pal-
kan 60 tynnyriin miljaan, ilniatt wapaita
huoneita ja pitita, kitten laki määrää tai
lakkauttaa titainittu wirka, jost11 tähäit asti
on laskettit 33 tyitityriä miljaa palkaksi,
ja päätti seurakunta yksintielisesti johoit
myös seurakitiitiait läsnä olemat papit ja
kokouksen pitäjiit yhdisttniiiät: pitäjän
apulaisen wirka lakkautetaan
ja siitä tähän asti jttoksewa palkka jaetaan
einäseurakunnan ja kappeli kappalaistett
wälillä itiitt että titlot einäseiirakunitasta
tnlisi eiitäseurakunnan kappalaiselle ja tulot
kappelista kappelin kappalaisen hymäksi eh-
dolla, että molemmat kappalaiset seurakuit-
ttissaait hoitaisimat entisen pitäjän apulai-
sen wirait. Tällaiseeit päätökseen waikutti
erittäin se seikka, ett’ei kappalaisen wirkaa,
ehkä se oit ollut kaksi wuotta amouaisena,
ole kukaatt hakeitut. Siinä oit ollut palk-
ka edut 48 tynnyriä seurakunnasta, mutta
tilalla ei ole ensinkäiiit asuinhuoneita. Seu-
rakitnta kyllä rakensi wiime wakinaisen kap-
palaisen aikaiia asitinriwin mutta omisti
sen itiinenoinaatt hänelle. Kappalainen
muutti pois seurakunnasta, miii omistamat
huoneensa "ja itiin oit kappalaiseit tila taas
huoneeton. Seurakunta ei 11ä1) olewan
juurikaan mielullinen rakentamaan taas
uusia huoneita. Kappalaisen tila on inuu-
ten niittyin ja peltoin puolesta tyydyttä-
wä. Metsä sitä mastotit kuuluit olemat:
ala-arwoinen. Mutta jos nyt, yllä mai-
nittu kirkonkokous saa laillisen wahwistuk-
sett, woi odottaa että hakioita ilmestyy kap-
palaiseit wirkaan. Täältä olisi yhtä ja tois:
ta niainittawa, tiiinkitiii esimerkiksi kirkos-
tamme, joss11 löytyy tiiitistoja katolisuuden
ajalta, iiiittta ehkä jätetäiiii toistaiseksi kun-
nes ilmakin käwisi wähän mileäiiiiitäksi, sil-
lä täällä wallitsee nykyään todellinen kitit"
muns. Eileit 14 p. iiäytti lämpömittari
"Icailclci on ituliassa, "jos Siiiä liootiit pe-
1118171:1 niiniin, jöii”, intitiSi rapiani/11811111171.
"älenlciiii ilinun !niitun — "jättälciiä iiiinii .lii-
maletti 111111111111. illinki eii jlciiiii !1711150 niij-
eleti sotaniioötoii olti"
"linn tiijnii 1111811111 lillieni, piili ainiin
monnit otoenpiiiii", leitielciiöi I’oljiiii "ju itieni
riili-iirin aaltoilit eteonjiiiin tutkijoita lcoliäeii,
"joilta jiilinaiöton tuutilla terrentiisiit nuijiini-nu
kinuiliarraa.
’kunniin-8111111 011 "tiiitjolcoii iiiiolelcti"”. äii-
Ittiinlcati porit-"i lieki, niilli iiij11111111 on täritel-
t-ii iieloiset, "joisit oi niilli uiitiiän riir)"i"i"ölii””,
laiiöiii I’olltiic ltäälcei"iillii iiiinellii.
(4111,11.)
38 astetta marjossa ja tänään ehkä puoli-
päiwän aikana näyttää samoin niin luule
kuitenki se joka katselee "mä eltä. "
Kirje anusta.
(Ruotsikiihkoisten ohjetina —— Turun wapaaeh-
tosen palokunnan komentokieli" -asia. —— Tu-
run sanomalehdet.)
Yleisesti tunnettu on, mitenkä aina inä-
täkuun ajalla kaikellaiset kulkutaudit hel-
posti tarttumat ja lewenewät, mitenkä
etenkin wanhat haawat olkoot ne sitten
aimoissa tai muussa ruumissa, iitätäkuun
ajalla alkoivat komin irwistellä, käänty-
mätpä iiseiit aiwan parantiiiitattoiniksi. —-
Oitpa — walitettawa kyllä — tänäkin
witotiita iitätäkuit, kuttina kitu on ollut,
tehnyt tuhojaan kauhistuttamassa titääräs-
sä. Koko ruotsalainen puolue iitaassaiitiite
on joiitutiut tuliseen minimaan.- Tammi-
saareit pienessä kaupungissa läntisellä Uu-"
della maalla alkoi rutto ja salaman no
peudella lemisi se sieltä itääit ja liinteeit,
tehden tithojaait ruotsalaisteit leirissä. –—
Muutamia miikkoja sitteit oli nijet
eräässä Tammisaaressa ilmaantumassa; leh-
dessä, niineltä "Bestra Nyland" suora
tiiniiustits, mitä ruotsikiihkoisemme oikeas-
taan owat ja mitä he tahtowat olla"
Mainitun lehdeit 28 ituinerossa tätä oit
julaistuita seuraawa ruotsalaisuuden oh;
jelma:
"Me olemme ruotsalaisia ja tah-
domme pysyä ruotsalaisina!
"Me eittine ole suontalaisia
mekä tahdo
siksi!
"Me emnte tahdo suomalaisten
uutta siwistystä, eittiniiiekä tahdo
tietää heidäit kielestänsä! —" ja lo-
puksii:
’"Saiitalla, joll’emme suuremmal-
lakin oikeudella, kuin Te") har-
taalla, innokkaalla, uskollisella rak-
kaudella tahdoinnie tihrata kaikki
wointainme yliteisett isäittnaaiiinte
ttilewaisuudellei"
Ios tämän ohjelman merralla nyt aiat-
teleiitiiie sitä loistamaa tilkokitllaisuutta,
jolla ruotsikiihkoinenpuolue ja sen sanoma-
lehdet omat aina makuuttaneet harrasta-
waitsa itiin sttoiitalaisteit kitin ruotsalais-
tenkin yhteistä hymää ja iväittäneet kai
keit pahuuden ja riidan aineett olewan
maati siioiitalaisteit kiireessä, hätäileinises-
sä ja ilkeydessä, itiin täytyy todellakin
myöntää, että ott ollut näyielmä mainio
ja oikeiii inhoon asti naurettaipa. —–– Oit-
ko nyt tässä kauniissa ohjelmassa näitä
huudetuita periaatteita: me eittine wastus-
ta, maait puolitstaiiiiite suomalaisen kan-
san siwistystä, iite eiiiiite wastusta, waait
suosimme suoiitalaisiakin koultija, me einiite
wastusta, maan tahdomme suomalaistakin
oikeuden "käyntiä j. 11. e .? Ei suinkaan!
Ja siis kaikki tämä oit alusta alkaiit ollut
ipaait mitä julkeinta wehkeilyä ja ival-
hetta; sillä sen todistamat sekä heidäit toi:
mensa että työttsä ja käytöksensä. —— "Me
einiite tahdo tietääkäätt suomenkiel estä (em-
mekä tietysti kansastakaan), sanotaan oh-
jelmassa, ja taas kiin suotualaiset pyytä-
wät siwistystä, pyytämät kotiluja, pyytä-
wät oikeutta, itiin sitä wastustetaan, sot-
ketaait ja wiiwytetäätt jos joillakin juo-
nilla ja koukittuksilla sekä julki että salaa.
Pitkästä kokemuksesta on siis titllut ai-
mait nähtämäksi, että kaikki9011 totta, mitä
ohjelmassa sanotaan.
Muuten tästä makaasta totuudesta ja
suuresta malkeudesta, jaka Tamiitisaaresta
nyt näin leimahti pitkin Uittta maata,
Westra Nyland tst11 Helstngfots 111 katitta
aina Ostia §hyland’iin Lomisassa woipi
etit-
tullakaan suoiitalai-
suoinalaisillekin olla, jos hywin käypi,
ehkä hieiiiait hyötyäkin. Kuii periaattee-
seit kuulitu niiiiittäiit, iite eiiiiite tah-
do tietää suomalaisten kielestä itiiit ivoi-
pi siitä olla seitraiikseita se, ett’ei heitä
pyydetä tietänuiäit suonialaisesta leiwästä-
kiiäii, sillä onhan toki jo itiiit pitkälIe
päästy, ettii suomalaiselta wirkaiiiieheltä
waaditaan siionien kieleit taitoa
Samaait aikaan, kun iituutaiiiat ruotsa-
laiset lehdet selittäwät i)llämainittu1t ohjel-
maansa, parjaamat toisit sitomalaista pno-
litetta hämiittiiniyijdellii sellaisella, joiika
mertoja saa hakea. Suoinalaiseit kielen ja
kansan ystämiä niinitetääit hulltiiksi, iti-
l)ilisteiksi j.1
Tuollaiisille opille ja selityksille tietysti ei
tawallinen järjellinen ihiitiiieii woi tiiuitta
kuin nauraa; ne owat liiaksi järjettömiä
woidakseen herättiiä suuttunutsta. Niin——
) Tällä tarkoitetaan, kansallismielisiä.
Hoyvylaiwaliike.
Tutusta Tukholmaän
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Marialiaiiiinan
kautta, titaaitaittaisin k:lo 8 j pp
Aura, katt. Chr. Feileke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp. . .
Eonsiantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisiit kl. 8 j.pp.
Åbo, "katt. As. A. Broberg, poiketen sattuinoisesti Mu-
rttihaminaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp. "
Fiitlaitd, katt. G. M. Fogelholin, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariin-
poiketen Hankoon ja Helsiiikiin.
Åbo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j..pp
Hangö, katt Osk. Wilh. Andsten, poiketen Taniminia-
relletin, sunnuntaisin k:lo 9j. pp
Finland, katt. G M Fogelholni, poiketen sattumoisesti"
Wiipiiriin, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Anra, katt Ehr. zFeil tieke, keskiipiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Eoitstantiit, katt K. Waenerberg,perjanttaisin kl 7j. pp
Tawaraliistat owat
rylaitvan lähtöä;
Tietoja antaa
Etok- 2111151. .isi-tai.
.-. ". "—;28— 1125—— 9"23—
—in:n 14 28"..5 12 21;;-
—19";—— 2111301428-
—21—"4i8; 21630-
–24—— 721— 519..
—12"7—1o"24—"822—
—2o—— 317;"— 115119
—–3013—27——ii25"—
"—23— 62o— 418—
—,25"— 8"22— 620"-
jätettä ’weit tunti ennen höy-
Rordfors ja Knnipp.
niinhän tuota luulisi! Mutta kaikki heikot
päät eiwät tuota kestä, etenkin kun mar-
jossa päiwällä on yli 30 asteen läiitiitiit.
Jos tämän lisäksi tulee wielä suuri hy-
miitwoipa ruumis, jok11 waatii kaikki sielun
woimat oiitaait palwelukseeitsa, itiin woitit-
me wähän selittää, mitenkä tuollaiset opit
woimat saada puolustajia ja ihailioita
Mutta nyt oit jo aika kääiityä Turun
oloihiti, sillä Turustahait oli aikeeni kir-
joittaa. Tno ruotsalaiskiihko, joka nyt
mätäkuuit aikana oit raiwonnut pääkait-
pungissantme ott wielä hurjempana iliitaaii-
tunut wanhassa rauhallisessa, tnrustititeessa
Turnssa. Muualla oit niiiiittäiit, jos hiir-
jia töitä on tehtykin, ne kuiteitkiit tehty
jonkunlaisen laillisuuden useinpa oikeuden-
kin ja kohtttitdeit marjossa. Waan Tu
rassa? Kuinka siellä menetellään, siitä on
Auran lukijoilla ollut tilaisuus saada tie-
toa lehdeit wiitiie numeroissa. Niissä on
ollut kerrottuna, mitenkä Turitn wapaaeh-
totseit palokunnan päällystö röyhkeästi tvä-
kimaltaa käiittäeit ja julkeasti Häiien Ma-
jestetiitsa wahwistamia sääntöjä jalkojensa
alle tallaten, oit koettanut pysyttää ruot-
sinkieltä palokunnan koinentokieleitä sekä
onnistunutkin yllämainituilla keinoilla tehdä
sen. Iokaineit lukija jo niistä iliitoituk-
sisttt, jotka tässii lehdessä omat olleet, oit
ollut tilaisuudessa huomaamaan, tnttenkii
silmittömästi ruotsinmielinen päällystö on
menetellyt, sortaessaan palokitnnan siioitta-
laista enemmistöä, waan lukijoitani hu-
wittaa kentiesi kuulla jotaitt lisää, mitenkä
eniteit puheena olleiss1i palokunnatt kokouk-
sissa meneteltiin.
Kun esiin. palokunnassa t. k. 4 p:nä ensi
kerran oli useiit mainitusta komentokielestä
kysymys, komennettiin keskellä keskitstelua
2:sen ja 3:nen osastoit miehet pois, etinen-
kniit kuitttan päällikkö oli kokousta lopetta-
ititt ja hän itse wielä joiikiiit aikaa sen jäl-
keen kunnan puheenjohtajana johti kitnitan
keskustelua. Täteni" siis wäkiwaltaisesti
estettiiii 2:sen ja 3:nen osaston miehet
ottantasta osaa kuitttait yhteiseen keskus-
telttiin.
Ennen kerrottitjeit lisäksi mainitsen muo-
sikokouksesta wielä pari seikkaa, jotka puo-
lestaan myös saawat selittää, mitenkä tör-
keästi ja kunniaa loukkaamasti iitaiiiitussa
kokouksessa kohdeltiin suomalaisia. Knten
Auran kertoaniksessa palokuitnait untosiko-
koiiksesta oit iitainittu, eroitettiin eriis pa-
lokunnan jäsen seit takia, että hän lausui:
"Koska se aika tulee?" (ettii niiitittäiit pa-
lokuitnan jäseiiet saawat keskustella ja päät-
tää koiitentokielestii). Täiiiä lausitnto on
ainakin iitiituit iiiielestiitii aiwan wiaton,
eikä sinni luultawasti kitkaan tawallinen
ihminen moi hawaita mitään loukkausta
eikit tityöskään mitään kapinallisia eikä iti-
hilistisiä aikeita, waan toista itäkyy kun-
111111 päällikkö herra A. B. :ilordsors’in sä-
kenöimä äly niissä keksineen, kosk11 hän
heti loitkatitii koko innolla huusi: "—Pitääkö
iitinitit saada iitiiistittiiksi1t ja titlla hä-
wäistyksi yhdeltä työiitieheltä. Hänet
pitää kohta eroitettaman tahi minä ero1111".
Kas siinä puhetta mieheitä, jok11 iituutaiiiia
minutia seit jälkeen kansitit iiielkeitt tähän
tapaait, antaessaan isällisiä maroituksia
kutittaa suomalaisille jäsenille: "Meistä
on koetettu tehdä diplomaatteja ja senaat-
toria, waan muistakaamme että me olem-
1ne wapaaehtoisesti täällä yhdessä neu-
woiit auttaaksemme" lähimiitäisiä; täällä
omat kaikki tasa- —arwoisia, työmiehet ja
ipirkantiehet (ja siis luultawasti myöskin
kauppiaat) j. 11. e " — siis tämä lausel-
ma todellinen irmikunia edelliselle. Peri-
aatteena siis "näyttää olewan: suomalaiselle
saa puhua mitä tahansa milloin sitä mil-
loin tätä, tpieläpä aiwan ivastakkaistakin,
ja pidetään siten aiwan lapsena, lelukaluna.
Oinaatuntoa kai lohdutetaaii sitten tuolla
tunnetulla lauseella: "Tarkoitus pyhittää
keinot " Kuit oit itiin pyhä tarkoitus, kuin
ruotsin kielen ylläpitäminen, niin eihän
silloin tarwitse kaikista pienistä seikoista
hitolta ja —— omatunto on hiljaa ja rau-
hoitettu. (Iatk.)
—
K ur s 1" i t,
Suomen 1hlankki Elok. 16 p.
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 253: —— 245: —— 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 – piin-ta st
Parisi 90 p. . 99: 30 98 10
Hampttri 90 p. 123: 20 122 50 "
Ainfierdain ..... 207; 5o 206: — 100""
Tukboliiia 3 v.. . . 139: 30 138: 40
Laiwalista;
Helsiii g ö r, elok. 3 p. Ohitse: suomal riki
Ahto:
Stettiu, elok. 4 p. Johannes, Rukiit, Jtäiite-
telle; Heriites, Soini, Snonteen.
P e rn äu, heinäk.;28 p. Helini, Pihlmaii, Han-
konieineen; Sowinto. Pihlman, samaan.
K r o ns t a d t, elok. 1 p. Oliwia, Makin Wii-
piiriin. "
K ö p eit h a iit in a, elok" 4 p. Josefina, Anders-
soti, Jtämerelle.
O d e 11 s e, elok:
rista.
1 p. Pyytäjä, Harjula Wiipu-
Torihintoja;
Turitssa. Nisut 32 111. "t. Nisujauhot 4 m.
leiw. Rukiit 23 111. tynnyri. Ruisjauhot I m. 7511.
leiw. Ruisleipä 2 111. 40 p. leiw. Ruismaltaat
1 m. 30 p. kp. Ohrat 1 m. 60 p. leiw. Ohrat
ryynit l iit. 30 p. kappa. Kokonaiset s:mat 1 111.
80 p. kappa. Ohraset iitaltaat 90 p. kappa. Kau-
rat l 111. 25 p. leiw. Kaurajauhot 1 m. 25 p.
Kauraryynit 1 in. kappa. Surwomattomat s:ina.
l 111.20 p. kappa. Herneet: wiheriät 1 ni. "20 p. kappa.
Walkoset 1 in. 20 p. kappa. Ruskeat 90 p. k. Sekalaiset
80 p. kappa. Perunat 20 p. kp. j 111. 60 p. nelik-
ko. Perimajauhot 25 p. naula. qurikkaat 2 m.
25 p. nelik. Huiitalat 91) p. naula. Heinät 40 p.
leiw. Puntarpää 70 p. leiiv. Oljet 6 in. kuorma.
Silptiu 4—6 in. kuorma. Tuore naudanliha 5——6
iit. leiw. Palwattu 7 iit. leiiv. Tuore lanipaaitliha
6—7 :11. leiiv. Palwattu 0 111.;leiiv. Tuore sianliha
11 111. leiw. Wasikat, juotetut 6——71n. leiiv. Juotta-
inattoiitat 2—4 in. kappale. Jhr1t 50 p. naula.
T1ili 8 ni. leiw. Woi 1 111. naula, 18 nt.
leiw. Taloiipojan juusto 25—40 p. kappale. Kuo-
rimaton maito 41) p. kannu. Kuorittu 25 p. kan-
iin. Piiiiiä "25 p, k. .tierma 35 p. kort. Willat
l nt. 10 p. n. Mimat 1 iti. 20 p. tiu. Knkko 75 p.
kppl. Kaiiat 75 p. kapp. Kananpojat 50 p. kapp. Json
raaivas-eliiiiiien kieli 1 ni. Tuore lohi 1 111. 25 p. naul.
Suolattu lohi 1 ni. 40 p. naula. Tuoresiik1t 25 p. nau
la. Suolaiiien siika 25 11.11. Hauki 20 p. n. Ahme-
iiet 15 p. naula. Lahnat 21) p. n. Aiikeriaineit
811 p. n. Silakat 1 iit. 50 p. leiw, 7 in. nelik.
Mänttiset laudat 3"!; 111. toltti. Mäiityset plankut
2111 p, kappale. .lkuiisiset laudat 3—8 111" toltti"
.itiiiisiset plankut 80 p. kappale. Piiriit 3"’1p.kvpl-
Kattopäreet 10 in. kuorin. Räystäskourut 35 p.
syltä. Terwa 2l) 111. t:ri. Sainnialeet l; 111. knor-
iiia. Hale-t, koitotiset 3 in. kuorina.
Mäntyset "2111.
51) p. kuorma. Kuufiset 2 m- kuorina. Pajahitlet
8 iit. kuorina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
