Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
salaisttitksia arwaaman. — Jhtneellinen ja
surkuteltawa oit monenki herkkäuskoisuus
tuon huhun johdosta ja usea häiriötä ra
kastaiva lie ilkeyksillään lewottomuutta li-
säniiyt. Jos jonkinmoisia puheita saatiin
kuulla. Etisiti sanottiin onnettomuuden
tapahtuwan k:lo 5 j. p.p. siiten k:lo 10.
Iuinalattpalwelus oli pidettäivä keskiwiik-
koehtoona; moniaat läksiivät pelosta pois
kaupungista. Olipa joku toki kuullut, että
tuo .tulossa oleiva myrsky oli "kurssinsa"
muuttanut ja mennyt Oulun siivu j. n. e.
Mitä tuohoii kiertotahtien asemaan sinä
päiwänä tulee, niin ei se eitsinkään mitään
merkinnyt. Seiikaltaisia asemia itädään
joka" wuosi ja onpa esiin. tänä wuottiia
Joulukuusfa10 p. (Alinatiakassa 11:n ri-
wissä) wielä tiierkilliseitipi planetien ja kuun
aseitta nähtäwättä. Että itiideti aseitta lätti-
pymäitä aikaiia ivaikuttaisi iiiiit erilailla
kuitt kyliiiätiä, on yhtä suuri erehdys:
—— Tttisktttiskoa Liiniiigassa. Kaiussa
kirjoitetaan: Ehkä ivalotisieiiteniä kylivetään
katisattiiite nouseivaaii sukiipoliveett ja luku-
taito ivattheititttissakiii ott hytvä enimmiten,
niin kaiketi tämän ohessa on kansan siwis-
tys wielä osaksi tvähäineit. Sen piittapuo-
linen käsitys uskonopissa ei ole woinut hä-
wittää sitä pakatiallista taikauskoa, joka
on peritty wanhemmilta ja esi-isältä. Use-
ammat oii tosin ivapautittieet turhista luu-
loista, mutta on tiiitäkiii, jotka harjoitta-
wat ivielä iioita-tetiippuja. Ei "johdit mie-
leetikään, että tuossa woisi olla ivastaha-
koista uskoiiopille. Monta oit, jotka suit-
nuiitai- ja jithlapäiwiiiä rukoilemat yhtei-
sessä Juttialaiipalweluksessa hartaalla iitie
lellä Iuiiialaa warjelemaan itseääit noituu-
desta ja taikauskosta, tiiutta jo maatian"
taina kiiti sattiitt ostamaan lehmän, itiin
eipä unhota käyttää tässä taikatiskoa. Sii-
nä täytyy aittakin saada lehtitäti rutisesta
hinkalosta pehkiija utiteeit, jossa lel,iinä tu-
lee seisoittaatt, että tämä itienestyisi uudes-
sa paikassaan. Näin pysyy tiioitta taika-
ttskoista tapaa ja kirkolliset mielipiteet hy-
wiisjä soiviissa keskeiiäiisä. Oii ivielä use-
ampia taikauskon jäiiniiöksiä. !liitupa oit
inetsällä, tvesillä ynnä iiittilla haltiansa.
Uskotaatt että paljaalla noita" eli loihtu-
sanalla woidaan tuketa ivereii juoksu, pa-
rantaa kiiärmeen piiretttat. Haitiittastautia
parannetaan seuranivalla tawoin: otetaan
koliite tikkita rttiiiitiitarkitit kannesta eli ul-
koiiiltitatt särketnästä pitusta, joilla kaiwe-
taatt lintupuita. Käärmeeiipureiuia lääki-
tääii usiammalla taioalla. Muuankiti kei-
no, jos otitiistitu tappaa se kääritte joiika
puremasta haawa ott tullut, on että itahka
ttyljetääii sekä kititvataaii ja seotetaan tiiai-
tooti, jota sairas juopi ja jota tehdessä ei
saa unhoittaa salaisia keittoja, nimittain
loihtita y. in. jotka tulisi pitkäkji luetella.
Sawipttoleisiia parannetaan myöskin itsiatit-
tiialla tawalla; iiittitaii keitto ott sekin ettii
otetaait käyttäittätöii nuppineula, jolla teh-
dääit wiisisoppinen saivipitoliseit päälle sekä
heitetäiiit tietila painivaan utittiiit.
Saadakseeii ittttut lehiität seuraaiitaan
kellolehtnää, leikkaa eitiäiitä itiuittaiitia kar-
woja jokaisesta lehmästä, leipoo tie leipään
ja sitte syötetääii kellolehitiälle. Samalla
taioalla lekataan kellolehitiästä karwoja ja
seotetaaii suolojen kanssa heittiin eli olkiiti
ja tukitaan kelloon, josta tie otetaan ulos
sekä syötetääit sitte muille lehiiiille. Saa-
dakseeit iehttiät tulemaan kotiin illallti, ote-
taan lapiolia irti se maakappale ja käätt-
netään tiurin, johott lehtttä oii astitiiitt
ensikerran kuti kewäillä ulos lasketaait.
Kiiti karjapiika etisipäiivättä paimenesta pa-
lajaa, iiiitt pitää hiitten päälleiisä kaadet-
taittan ivettä, että lehtität kefiillä paretittitiit
lypsätvät.
Koettawatpa nuorukaiset, aittakin jotkttt,
saada tietää tulewaisuuden häinäriä arwoi-
tttksia. Muuan keitto on seuraawa: ottaa
yhdeksänlaista kukkasia, jotka panee jithaii-
nusta ivastett yöksi päälleen, jolloiit tulee
hutulceeeta "apiSe"alla iiiinella: "llatlaeea
aitiiii, oliei"at pitiineet sopimattomana el)-
realaieelle tptölle paeta ilman eritiiltiieeii
anojaa ntaaStaan maahait, joena .laittajiin ei
palteella"
"liiii-ii
eulctintieta,
maati.
"Uintilla on —— talti oli "- "aiiha au-
lculaiiion; ltaliel BeteuraSSa", "astasi Tara,
"jolta joe lian "jola alati, "arinaaitliin on
tarjootta minulle lcoilin. lilttiiteit o"at mi-
nuti lajiiininiit auliitlaieeni .liititte llIal-ilcaheo
ja hanen "eljeneain’ (3atlc.)
luulin, ettei niitulla olltit iititiiiiii
2ara", laveni lasiuttaa lewtto-
maata aiwan alasti kuitenkin peitteen alla.
Yöllä tulee wastainen sulhaisensa eli hä-
nen haamunsa.
Wieläpä woipi innokasta ja"palawaa rat-
kauttakin herättää. Sammakko pantiaan
itiuurahaispesään, jossa muurahaiset seit
syöwät, ettei jää kuin paljas luuranko.
Tämä luuranko kiitinitetäätt sen ihmisen
waatteisin, jonka rakkautta halutaan, jolloin
rakkaus leimahtaa palantaan. Näitä sekä
ttionta tiiuuta kansasstt käytetään.
En tiedä uskoneivatko kaikkia, waan on
tiioitta, jota kansa uskookin. Tietäjiä ei
ole tietääkseni enään Liittitigassa kuitikaksi
iveljestä, jotka owat ivauhoja itiiehiä. Heil-
tä aiiotaait apua, olkoottpa ihttiinen tai
eläin pahoin ivoipa. Enimtniten kysytään
eläiittaudissa neuwoa. Heillä on suuri
warasto lääkekeitioja, mutta ivieläkiit suti-
rempi loihtulukuja, joilla peijaaivat yksin-
"kertaista kansaa (ei kuiteiikaait kaikkia).
Näitiä loihtulitwttt lienewät polwesta pol-
iveeit kulkeneet. Liittitigaii tietäjistt’i tiuo-
retiipi iveli kertoo oppineensa eräältä kul-
jeksimalta äijältä ituoreita ollessaan, jolloin
hän sanoo olleensa paimenpoikana pahaisna
kaitsemassa Liittitigaii rowastin karjaa Li-
itiiiigan isolla kedolla, Ruotsiiiojatt taioit
ja Liittitigaii kyläii wälillä. Ei ittikääii
kuittitia, jos alhainen oppiitiatoii työkansa
uskoisikin noita weijareita. Mutta niitä
löytyy siwistyiieissäkin, jotka paneivat kai-
ken turtvaitsa tietäjiin, sillä jos tnittkälai-
tien tauti karjaait tulee, heti hentonen ai-
soihiit ja tietäjän hakunti, sillä eihäii toki
Jtimalaa jalkaisiii käy hakeiiiitieti. Kuiteit-
;kaan ei titahtaiie enää olla kaukana se aika,
jolloin loppii tuiee tietäjistä sekä ttiideit
tarwitsijoista" sillä ittitäoä tartvitsijat käyt-
tänetvät kun ei itusia taikureita ilittaantuisi,
eli iititäpä tietäjät toittiittaisiivat, jos ei
olisi tiiideti tarwitsijoita. Eihäii toki enään
koivin kaukaa kajastane sekään aamu, jol-
loiit taikausko sekä sett iviljeliät otvat inuitt-
tatieet Tuonen tuiville ja niisi sukupoltvi
astuu siajan.
— Hotirun salialla Pyhäjoett pitäjässä
tapahtui, seit ittukaaii kuin U. T. kertoo,
wiime kitun 17 päiwänä surkea onnetto-
tnuus. Aatiitilla k:lo 8 aikana iiähtiiit ja-
hatiasettajait Iuho Kangasniemen iiieiteiväti
rattaita woiteleitiaaii ratashuotieesen, itiiit-
ta sieltä ei palannutkaan enää; kun ru-
wettiin kaipaamaan ja hakemami iiiistä
ttiikin, häneii poikansa tiieiti wihdoinkin ra-
tashiioiieeseit, josta löysi isänsä rttuiuiitt
muserrettuna rattaitten iväliiit ja henge-
tötiitä.
— Muistopatsas Keisari Aleksanteri
II ioainajalle Pietarissa kutilttu olewan
päätetty pystytettäwäksi sotaharjoitus-pai-
kalle Talwipalatsiii ja atiiiralitetiii wälille.
Myöskiii laitetaan puisto Taiwipalatsiit
ytiipärille. Aiotaait alkaa työt jo tule-
ioaiia ketväiiä.
—— Kallis henkimakuuitis Riiotsin ku-
ningas, lähtiessäätt Norjan walkiopäiwiille,
ivakuutti henkensä 600, 000 kruttititsta.
– Muita itiitisia Suottiesta; Hukku-
tiut; Tiistaiiia hukkui uimassa ollessaan
sittttari B. Siijamäki kalkkitehtaan luona
8pyhäjärtveen. Hän saatiiit ivasta setiraa-
ivatta aamuna järivestä ylös. (A:lehti.)
— Opettajattareksi Ilmajoett yletit-
pään tyttökouluuit walittiin 21 p. elokuu-
ta opettajatar Liisi Maitberg Ianakkalasta.
—— Opettajattareksi tyttökouluuii
Laihialla walitsi kouluit johtokuitta t. k.
15 p. seminarin oppitiiääräii suorittaneen
opettajatarkokelaan K. L. Peltoseti. (W. L.)
qui:iittadot otvat kruutiitiitvoudiii
tiedonannon inukaan, häwittäiieet noin
tieljätiitekseti rukiin tähkistä useimmilla pel-
loilla 5;)aapajärwen kihlakiinitassa, kertoo
U. T —— Mätitän tehtaalle Keu-
rttitlla ott hiljattain perttstettit torivi-
soittokuiita. Harjoitiikset alkoiwat heittä-
kittiii lopitlla. Soittokutita ott aluksi kuit-
sitttiehinen ja sitä johtaa tiiuttait entinen
kaartilainen Torwct kuuluivat iiiaksaivatt
800 tiiarkkaa. (Sat)
39:- ",—"———.— .—,
Niaateudnilta;
—— Masl’usla eloktiitit 27 p. 1882. Ett
saata olla iloani esitit titoittasta syystä, et-
tii itieillä sanottuna päiwänä oli itiin sa-
noakseni oikeiit juhlalliiien kuntakokous, kitti
kaikella yksittiielisyydellä tviho wiimeinkin
päätettiiii ruweta heti kohta kansakoitliiti
raketinuspuuhiit. Kiitollisuudella on myös-
kiit iiiaitiittaiva lahja, itiiiikä kutitit tässä
tilaisuudessa sai ivastaan ottaa. Katikas-
teit kartanon omistaja herra luutnantti F.
Aiiiinoff, joka! aiua oit edistäiiyt niin yh-
Höyrylaiwaliike;
Ttwttstu Tukholmaan etti. syysi. Loint.
Hangö, katteini Osk Wilh. Andstan, Mariahamitiatt ;
kautta, iiiaanantaisiit k:lo 8 j pp. . . .—;—— — 1125— 923—
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp. . . ——"— 31 14 28— 12.26-
Cottstantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp. —— —— — 2 16 3014 28 –
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
riahatninaaii, maanantaisin k:lo 8 j. pp. —— – 418— 21630-
Finland, katt. G. M. Fogelholin, tuorstaisin kl. 8 j.pp. —1— – 7 21 — 5 19 ——
Pietariiit,
poiketen Hatil’oon ja Helsinkiin.
Åbo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j..pp ———10-24— 822—
Hangö, katt. Osk. Wilh Andsten, poiketen Tamiitisaa-
kellekin, sunnuntaisin k:lo 9 j PP —— — – 317— 1 15 29
Finland, katt G. M. Fogelholitt, poiketen sattuiitotsestt
Wiipuriiii, keskiiviikkoisiin k:lo 7 j. pp. —— — 30 13 27 – 1—1 25 ——
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiiviikkoisin k:lo 7 j. pp. —— —— 620— 418-
Eonstantitt, katt. K. Waetterberg, perjantaisin kl. 7j.pp. — –— – 8j22!—— 6 20—
.""" Tawaraiiistat owat jätettätvät tintti etinen höy-
rylaiwati iähtöä;
Tietoja antaa
teistä kuin yksityistenkin parasta, lahjoitti
näet koululle tarpeellisen ttiaatt ihan iiinai-
seksi, josta jalolle aittajalle kaikkieii kunta-
laisteni puolesta toitvon saada lausua su-
limmat ja sydäinellisiiitiität kiitokset.
Kouliin raketinus-toitiiitiiiita walittiin
heti. Siihett walittiin kutitakokoukseii esi-
mies M. W. Suotiiiiieii, lautakutinan esi-
mies I. Kaeriiieti, lukkari A. Reiivoiien
talolliset P. Seppälä, M. Tuomola ja K.
Kaerineit sekä torppari K. Kanriia. Nousi
sitte kysymys ttiillotttka toititikiitiiiait olisi
toittiihinsa ryhtyminen. Wastaiikseksi kuu-
lui kuin yhdestä suusta: kohta, kohia ivaaii,
se paras on. Näin pitkälle olettiine wih-
doinkin ehtiiteet, ja ettttitekä nyt etiäti inuu-
ta woi kuitt ilolla odottaa sitä päiwää, jolloin
sanotaan: iiyt on Maskuti katisakoulti wai-
ittis. Matti.
— Hewoneit poikaisittt kuoliaaksi. Tä-
ittiin kuuit 21 p. aatttulla potkasi heivotien
talollisen poikaa Robert Toiwosta Rus-
kaan kylästä Halikoii pitäjää rintaait ja
päähäii sillä seurauksel,la että hän kohta
kuoli. Poika, joka oli16staikäwuodel-
lansa, oli nuoremman weijeitsä katissa
tuonut hewosia kotiin laitumelta ja koto-
kartatiolla talutti yhtä hewosta toisen irti
olewan heivoseit ohi. Taltitettawa heivo-
neit oli jollakiii tawalla päällätisä sattttta-
nut toisen lautaselle, tämä silloitt potkasi,
joka sattuikin pojan rintaan, poika silloitt
rintaansa pidellen kyyristyi, suitiassa pot-
kasi hewotien toisen kerran ja se sattui
päähän. Paiikalle jitokseiva isä kuuli poi-
kansa wiimeisen hengeti ivedoti. Täsiä
erittäiit siivosta ja opinhaluisesta nuoru-
kaisesta olisi epäiletiiättä tulliit etewä ja
kristillisitiieliiten kaitsalaiiteit, sanoo U.
S:tt kirjeeitioaihtaja.
—— ukkosen pientä lnhoiyötä. Wiiiite
elokuitii 25 päiwä illalla löi ukkoiteit alas
Sauiooit pitäjässä Liiwalan talon pelolla
ja sytytti eräätt kaura-kahilan palamaan.
Kentiesi olisi tuli lewinnyt ja tehnyt etieiii-
itiäitkiit ttihoja, mtttta saniassa rupesi ruit-
saasti satelemaan ja täteit rajoittui tuleii
walta.
—— Wenäläinen topografisotamies hok-
kiinut. Wettäläisten maanmittarien olles-
sa toittiissaan Kustaaivin pitäjässä, piti
eräätt sotamiehen, Mikael Spikiit nimel-
tiiäii, tvieiuätt iiiittalla eräätt iititutaitia
syltii letiteäii salttien poikki ttiittatatigon
pieneen ltiotooii. Uida mies ei osaitttut,
mutta toiwoi kuitenkin ivoiivati helposti
tehdä tiioii työn. Niin ei kuitenkaan kiiy-
iiyt. Mies lähti ttiereen, asteli eteetipäiit,
kunnes ittesi tuli kaitiaait asti; nyt hätt
lykkäsi iititta-taiikoitsa toiselle raniialle ja
alkoi jatkaa matkaansa perässä. Waan
silloitt nousikin wesi wenäläisen pääit yli
sa miehen jalat pysyisiwät yhä pohjassa.
Kiin tämä ratinalta huomattiin, lähti toi-
iieii sotamies häntä attttaitiaait. Apu tuli
kititeiikiti liian tityöhääii, sillä kun mies
saatiin titerestä ylös, oli henki jo lähte-
iiyt.
"".——. ———..;——————
liittoaatetta.
nlelceanclria on n""t kaj-aellieeeti eng-
latttilaiiteii lcaupuiilci. ljailtliialla nahilaan
Nordfors ja" Kinnpp;
englantilaisia sotamiehia "ja englantilaisia
poliisimieliia. Biiglantilaieet piiatat lcajicl:i
portit ja "allit miehitettyina, englantilaisia
"artiojoulilioja liullcee Föt pai"at pitlciii l:a-
tuja ja englantil-ainet rirlcamiehet anta"ai;
lcaelcyjii. dlaiäeti ponte"ain toimien liitutta
oit jiirjeSt)"S palautettu ja rautiiot on auu-
rimmalcei oealiei lcorjattu poin. laajalta!
o"at jalleeii 8"t"tet)"t ja natamassa "ilieee
englantilaisiisi liuljetue- ja muita laittoja.
1)iplomatilcniita oit lahtenzst lianpungieta
aloitetta"ien sotatoimien "itelee-i. 3:matta-
lateten "soukelo/"eit takaata alasenanne-taan "ja alita"
"ajantaite-eetti, "joiilca lie telci"at liansaari,
liirjoittaa "8tanclartl”in liirjeen"ailitaja pit-
ltan liertoinnlceen, jolsa vahtimaata on aiottu
innostuttamaan englantilaisten isänmaallisia
tunteita. "Bnglantilajeet aotamiehet" eanoo
hiin, "jotlia 8 a 10 pai"a88a hontoon lia-
äuilta eliirat tulleet miiiitetuilcei aleltaan-
iirian raunioille, liateeli"at liuminaetttlceella
aita "terasta nalcyä, jolta tassa esiintyi
heille. IDiiimman italiJ-i"at he hammastele-
!aii pienia inuetaruelceita eFFptilaiSit-i, jotlca
"ii"tajli"at heita. latteamaan" .joll’ei arabin
sotattiieltet ole euuretnpia lenin nuo haapiöt"
—— lcuiiltiiii lieitläii eano"an "teentine
me pietit lopiiti lieieta? ””I(ecli"in upseerit
liänimaetjiniit liejilan liaFtölceeSt-Lian. "Kuiii-
lia" — leuitliit erilait heieta huutialttaimn
— "’""oipi arabi ajatellalcaaii tapella tuol-
laieta "altea "xietaatt””. 49:8 rFlimentti pi-
tiia "ahtia alelceaticlriaeea ja It’eclnin palat-
IiSea" I’uotliatoieea on englantilaisten joul:-
lcojen tulo liailclcien pulteeit eeitieenii ja ara-
pialaieet inpäntaniit, etta heita on petetty,
litin heille Saiiottiiii Bnglantilaieilla ole"an
aitioaetaaii ineriinieliia ja merieotamiehia.
Btenlciii lcaaitijonlcot telci"at astiat! "ailin-
tnicSen lcanSaan. IIeiiiän tulostaan niele"
aariat-jaati lcirjoittaa erae liirjeensaihtaja:
"bauatttaijltajiuolella marani pataljona 81mk-
laiinin haartjeta ja pataljona ltrenatireja
ltamleli’ijn. IL:lo 4 oli sotamiehet asetettu
jäi-jeetylceeen rannalla; he oli"at tulipunai-
eieea tiiti"orinui35a, eliotlantilaiejlla oli "al-
lioieet lc)"p;""tt"i"it ja lireiiatiereilla "aaleanrus-
lieat. lleiiraali-eeilcunnan paallilclcö, herra
"lolin nilja, lierra areliidalcl alisen ja (lon-
iiauglit’jn herttua tarieaetiint heita enein,
jorilta telit-)ta ensinmainittu liolcoei upseerit
ymparilleen ja piti heille puheen, muistut-
taen heita, etta "ihollinen on "oimalcae ja
li)""in "arastettu Sen "jalasta marsei 1,500
tiiieiieii suuruinen joulelta lcaupunlciin, 00n-
iiauglit"iii herttua etuiienaeea. ’I’ie liullci
ltatnja myitten, joita palo oli lia"jttati)tt.
Silloiii tallöiit !tahtiin joiilcun turhaaniinpue-
ttin piian leurlcietainti uloe ilclcunoieta. lia-
titliulntieea seisoi arapialaisia tummilla liaa-
"ojlla ja tiaisia "allioiSiSSa puimissa. "line
tie Iooure" liaäulla, josea "erili’iply lceea-
liuiin 11 p:na tapahtui; ntalcaei tai Seieoi
palmulehtien "arjoeea jotilclio arapialaisia,
niieliiii, naiSia ja lapela. IquSi lcorlcealiaa-
"uiSta skottilaista naisliipillinpultaltajaa, jotlca
liullii"tit shottilaieeii haartiti eturiitieeii, "ja
pithaleitat hurjaa Faelilaieta 8a"eltii, telci"at
erinomaiseu railcutulceen maati-aeulclcaieiin.
arapialaieia poilcia "juolcei puhaltajain rin-
nalla, ja iiieriutieliia, joille oli annettu "ir-
lialoiua, tanssi liatlulla leaiteanjoulcoit seassa.
.louhlcojen niareieeea lconeulatipaiicaii !li
oeaittii"at liolicontuiieet eurooppalaiseinwr-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
