Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1882.
hl:o 70.
niilin.
’kietoja ’I’iiI-im letitin-.1115 "ista "ja I-iinsj- §luumesi-i.
kaijantaloa
§jj-"Slinini 1 junii.
x——
Tilans- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri ?! W Jahnssonin kir-
jamyymälii Hj Rydmanin ja kumpp lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A Nonnbera in H
A. Lundelin’in, J A. Krieger’iii ja J L. Törii-
roth’iii kauppapiiodit
Tilaashinta:
Tiirn- "iti- Miiiösa paiti-
! - !- ii 6 s a kanttai-ias- koitti-reissa.
Koko wuodelta 3 in. –— 4 in. ll p. 4 ni. 23) p.
!4 wuodelta 1 in. 5l) p. 2 in. ll p. 2 m. "20 p.
Kiiukaudelta ––– 25 p,
Lelideu kanttai-i ja painopaikka:
Linnaiikatu N:o 23 3.
Leljdea !vastuunalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.
ntyyinäliissä.
Iliiioituksia
5" 15 penniä ensi siwulla ja 10 peiiniä muilla
siwuilla pieneltä riivittä wastaanotetaan lehdeii
painopaikassa ja herra A. W. Iahnssonin kirja-
l3:a sunnunt. Kolminais. p. saarnaamat:
Tuoniiokirkossa: Stioiiial. puolipäiwäsaar-
naii k:lo 8 e"pp. kirkkoh. apul. Hanininla; ruotsal.
puolipäiwäsaarnaii k:lo 11 e.pp kirkkoh. apul.
Olsson; suoni iltasaarnaii k:lo 13,3 jpp. ja
ruots iltasaarnan k:lo 4 jpi; iv pastori Appelberg
in" Kolehti tulee tuoniiokir.kolle
in Linnankirkoösa: ruotsia (k:lo 9) lin-
nansaarimaja udelius.
—–
" Lälieinslinoneeösa läntisen !lilleakadun ivar-
rella pitää suomalaisen raamatunselityksen sunnun-
taina kello 4 juupi; opettaja F-ahlgren ja ruotsalai-
sen kello 6 j..pp kaupungin lähetyssaarnaaja Obloin
selittelitte" leileili
0262222222, 2126222" 2222-5222, 022222"-
2222222 22722272222 222 2222222226222222
:6220 9—20 6. "22; 2"""22-2282222"
18222-32" 22 2222228822" 2227262222" 7’220-
222202.:" 22232222.
.7. 72.5
Pitenysajan-Kuitteja
niistä palomakuutuksista, joittenka ai-
kaa Suoiuen kaupunkien irtai-
mistoii palowakuntnsyhtiö on
Kesäkuun 1 p:stä tänä wuonna pi-
dentänyt, saadaan yhtiön asiamieheltä
Feisd; Freuekell;
Jso Hänieenkatu 36.
Gsiiuoeii ja alio
Osakkaille Tui"iiii Läänin Nannik-
kohöyrylaiwa Osakeyhtiösfä iitak-
setaaii ensitulewan Syyskiiuii l p:stä al-
kain allekirjoittaneen kanttoorissa kuusi pro-
senttia tai 18 maikkaa osakkeelta jättä-
mällä 1882 wuoden ensi korkolipun.
Jolj. Gust. Wikeiräm.
"ci 1”0"1""SN.
Muttlsors ja Kiiiiijip.
Taiiiaraiitoiinitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kninpp;
Teltsoni 9i:o l.
Palowak’uutusyhtiö
IVIJIIIJI
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ia kauppaioarastosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta.
A. BI. Iahnoson, E. Nylund,
tuomiokirkkotorin wari-ella" Linnankatn N:o 27.
l. li. 1311111801111luistinaateli:
tiiuusaI ivarusto ktonlukiirjoju,
starkkeja ja lioitliitarpeiia.
cfampereen liinapalttinaa ja peite-
ä-" aineita tehtaan hintoihin
C. A; Ströinbergillä;
äpöijrjjlaiiva 9037111117,
kiinteeni G Mattssont,
lähtee Ltjvpekistä Turkuuu, poiketen
Naäweliin, Helnuknn jci sanko-
niemeen, lanantaimi Syyskni p na oi-
taeii inukaan matkaajalta ja lastia.
Tarkeinman tiedoii antaiinit
Nordfors ja Kninpp,
" " ; "J ;
Hotnhlanva iltanata,
kapteeni E J. Hedman,
lähtee Tniiista keskiiviiki’o-aainuua
6 p. Syysk’uuta Reposaareen, Kristi-
33;.
illi
k;
naan, Waasaan, Kokkolcian, Raaheen ja
Ouliiiin inyötään ottaen matkustajia ja
rahtitawaraa. Likempiä tietoja antaa
Leon; Gestisin.
Höyrypntrsi 7lll1011ll
lähtee toistaiseksi
kaupungista:
arkipäiiviiiä
k:’o 7 ja 11 e.pp. sekä 13, 5 ja 7 jpp.
sunnuntai" ja pyl)äpäiioiiiä
k:lo 9 ja 11 e.pp. sekä 3, 5, 7 ja 9 jpp.
Kauppias Lindberg’in laiturilta
Nuissalon saarella:
arkipäiwiiiä
k:lo 8 ja 12 e.pp. sekä 4, 6 ja 8 j.pp.
simiinntai- ja pyhäpäiwiua’
k:lo 10 ja 12 e..pp sekä4, 6, 8ja 1()j.pp.
Hnontl! Wuorot ennen puolta päi-
" wää sekä wiimeinen wiioro
illalla ulotetaan Oskariouorelle. Matkns-
tajahiiinat samat kuin höyrymeiieellä N:o 2:3,
Kuniitoitettawia matkailijoita, jotka ha-
luamat meneen iltasin tulewan laitureil-
leen, kehoitetaan antaman merkki walolla.
Tarkemman tiedon antawat
Nordfors ja Kumpp
9Ikuistelniia 91koskowaniatkalia,
17.
"Kasl Mikä noita kuljettaa?" lausui
eräs kniiippaneistani yhtäkkiä ja wiittasi
ohitsemme kiitäwiä nelipyöräisiä maunuja.
Hewosia ei iiäkynyt, eikä inyöskään mi-
tään konetta, joka olisi kuljettanut niitä
eteeiipäin. Kaikkiansa oli näitä !pannuja
neljä yhdessä jonossa. .liassakin näistä
mannuista oli istuinpaikkana pieniä soh-
wia, sainantai,iaisia kuin nieillä käytetään
puutarhoissa istuimina. Jokii waunussa
oli näitii kaksi selkäiiojat ivastatusten, jo-
ten joka wanniiiiii mahtui kuusi henkeä.
Wannnt kulkimat rautakiskotietä myöten,
kuten rautatien ivannut. — Asian laitaa
tiedusteltuamme, saimme kunlla, että nä-
mät ivannut kulkimat sähkön awulla.
Eräässä huoneuksessa löytyi sähkökone,
josta mainuaa kuparilankaa myöten johdii-
tettiiii sähköä titohan pioneeri weturiin, jos
sitä siksi woi kutsua, kuljetettawien initii-
iinjen edessii ja jota me aluksi emme hiio-
iiianneetkaaii. Täinän awulla saatettiin
mannut liikkumaan sangen nopeasti" Nä-
inät sähköiiniunut kulkiwat ympäri koko
iiäyttelyrakennusta. Koko tien pituus saat-
toi olla noin piiolitoistii wenäjän wirstaa.
Tätä kulkiineiiwoa nätyiwät iiäyttelyssä
käwijät ahkerasti käyttäneen, koska ivanim-
jeii istumapaikat aina oliwat täyiiiiä hii-
wiinatkailioita.
Knii joitknii aikaa wielä olimme kat-
selleet näyttelyä, noita mahdottomia teh-
daskoneita, jotka häntinästyttiwät meitä
siniruntensa ja hienon työnsä takia, outoja
kalastuskapineita, wenäläisiä waateparsia
j. n. e., lähdimme kortteeriimme, silmät ja
mieli kyllästyneiiä katselemaan ja tarkasta-
maan kaikkea tiitii ihniiskädeii tuotetta.
Kun saaivuinune kortteeriimme, oliwat
512
til?
xi
doliwelia, trikoita, werkoja ja sademaippakankaita. ;
rill. ja mustia täysi- ja piioliwilla hamekankaita myy ;
2
Sniwi !valikoima
nui-
l ll
Halpahiiitaisia silkki" sekä wä-
G; A Daiuiuert; 3""
" "3:- zyRTöc-uuin-"FSM JLFMKDWDBDWBK
useimmat kumppaneistamme jo myöskin
kotona. Nyt istuttiin, kolinattakymmentä
iniestä, yhteen huoneesen ja alettiin iloi-
sesti nauraen jntella, mitä kitkin päiwän
kuluessa oli nähnyt matkoillaan Parai
kaa wiettäessämme iltaa hauskasti, astiiu
sisään eräs kumppani tuoden seit iloisen
sanoman, että Moskoman kenraalikuwer-
nööri oli luwannut toimittaa että seuraa-
wana päiwänä pääsisiiniiie katsomaan Mos-
kowan merkillisintä paikkiia Kremlin kuu-
luisaa linnaa.
Määrättyyn aikaan seuraawana päi-
wänä olimme kaikki miehissä saapuwilla
ronithan tsaarien linnan edustalla. Krein-
lin linna on eräällä kninmulla tiion puo-
liynipyräii tapaisen kaupungin keskuspis-
teessä. Sieltä on mitä kauniin näköala
koko tuon tasaiselle alankolle rakennetun
mahdottoman kaupungin yli monilukuisine
kirkkoineeii (niitä on yli iieljäii sadan),
joista toinen on toista komeampi kullat-
tnine kupukattoineen, kultasine ristineen
ja hopeaisine tähtiiieen. Oikein silmiä hei-
jastutti, auringon paistaessa näitä katsel-
lessa. Wahinko on että melkein kaikki hiio-
neideii katot owat maalatut wiheriäisiksi,
sillä sen kautta eiwät puut noissa kanttiis-
sa puistoissii, joita Moskowassa löytyy,
woi tarpeeksi esiintyä wiheriäisten naapii-
rcinsa rinnalla. —— Jtse linnan päällikkö
oli meille näytteleinässä ja selittäinässä
linnassa säilytettyjä kalleuksia, muistoja
ivanhoilta ajoilta, jolloin Weiiäjän ruhti-
naat ja tsaarit asuiwat täällä ja jolloin
tämä oli koko Weiiäjän waltakunnan ikään-
knin keskipiste, jonka ympärillä Wenäjän
tsaarien historia liikkuu.
:liäin paljon eikä juuri rahtuakaan
enemmän tunnen minä Moskowan suurta
kaupunkia ja iiäyttelyä siellä, sillä neljä
päiwää ei ole pitkä aika siellä; waan
minä sanon kuin Basilius operassa "Par-
iuri" "Mitäpäs tehdä"!
Lopnksi mainitsen, että saawuinime Pie-
tariin ilman mitään seikkailua. —––— Erääs-
sä puistossa, 20 minutin matkan päässä
Pietarin kaupungista, pidimme laulajaiset,
joihiii pääsylippu maksoi yhden ruplan.
Eipä ihmettä siis, jos iiteiiot ja tulot ei-
wät menneet wastatiisteii. Mutta se on
seikka joka ei ensinkään koske meihin.
Aika alkoi jo kulua, jonkatähden moni
ineistä oli pakoitettu rientämään kotiin
wirkaioiiniiiisa. Kun sentähden paluumat-
kalla wielä pidettiin laulajaiset Wiipuris-
sa, ei laulukunnassa enää ollut kuin 50
niiestä.
Saiialla sanoen: hauskaa oli matkalla;
kumppanins oli hymä ja moni hauska
muisto iiiielessä palasimme kotiin.
Jäseii Moskowan laulukunnassa
Saiiaiieu lippaalla käpunistä
kirkossa,
Eräs huomiota ansaitsema kirjoitus oli
"?liuan" 66 N:ssa nimeltä: "L’ppaalla
käynti kirkossa.”” Siinä oii huomautettu
kuinka suurta häiriötä jo mainittu lippaal-
la käynti tuottaa sekä sanan-kuulijoissa että
wielä saarnaajassakin, kuin alkaa kuulua
"rahojen heliiiä, korkojen kolina, kcllojen
kiliiiä j. n. e"" Se on kaikki totta, sillä
eipä parliaiiiimallakaan tahdollaan woi sil-
loin saarnaa täydellisesti seurata; —— Edel-
lä mainitun kirjoituksen johdosta tahtoisin
mainita mielestäni lippaalla käyniiin ikä-
winnnäii kohdan —— seit loppu-osan. Ta-
mallisesti on kirkon pyhiiiiinän paikan, alt-
tarin, likisyyteen asetettu rautainen taikka
raudoitettu raha-arkku lipparahoja warten.
Kuin lippaalla käwijäin rahan keräys on
lopputilit, niin nytkös wasta heliiiä ja ra-
pina, knin lippaasta rahat tyhjeniietään jo
mainittuun arkkuun. Siiiiä siis häiriön
sumina, ajattelee ehkä joku. – Ei wielä.
–— Se oli masta häiriten koodiin rahan
summa. Mutta sellaista melua se sentään
pitää, että todellaki syntyy sille, jota owat
jo edellä mainitut häiriöt kinsaiiiieet, se
ajatus: "iniksiikä tuo arkkuki on tuohon ivte-
lä asetettu? – Miksii sitä ei ole sakaris-
toon pantii, että kirkon-palwelijat saisiwat
tyhjentää lippaansa siellä seurakuntaa häi-
ritsemättä?" — Wiihäiiki ajattelemalle on
wastaus näihin kysymyksiin aiwan selwä.
Sen selittää esimerkiksi sekin seikka, jos on
pois inenewä kolehti, jota ei arkkuun tyh-
jeiiiietä, niiii eipä silloinkaan kiriini-pal-
welija saa wiedä lippaansa sakaristoon, maan
täytyy hänen se rahoineen asettaa kirkkoon
määrätylle paikalle, josta sen muka rehelli-
sempi mies — ottaa ja tyhjentää. — Mi-
täs tällainen "sereiiionitt sitten on, jota kes-
kellä Iumalan palwellusta harjoitetaan?
— — Ei mitään muuta, kuin rehellisten
kirkon-palwelijain julkista häwäisemistä ko-
ko seurakunnan edessä, ja josta jokainen
kristillineii kirkossa olijaki loukkaamiin. Ju-
mala sanoo sanassaan: "Alkään kenkään
ajatelko pahaa sydämessänsä iveljeänsä ivas-
taan" Usein kuiillaan papinki saarnas-
tuolista tätä kallista Herriin waroitusta
sanankuulijoihinsa teroittaman jiinrisilloin,
kuin rehellinen lippaalla käwijä, seurakun-
iian silmissä epä-rehelliseksi asetettuna, huo-
aten lippaansa tyhjentää taikka asettaa (jos
on pois nienewä kolehti) ehkäpä juuri pa-
raillaaii saarnaaman määräämälle paikalle.
Kninka tällainen "sereiiioiii" on yhtäpitä-
wä siilloint saarnan ja Iumalan sanan kans-
sa? — Mutta jos lippaalla käynti lopetet-
taisin ja kirkoii owien pieleeii laitettaisiin
kolehtia warten, jo edelliseii kirjoittajan eh-
dotellnt, rauta-laatikot, niin sillä luullak-
seni wältettäisiin täniäkin, mielestäni kaik-
kein ikäwin koljia. Mutta nykyisellä
kannalla sen ei kumminkaan pitäisi enää
oleman" ei ei.
Kotiniaalta;
— Bogskär"iit majakka wihittiiii tarkoi-
tukseensa elok. 29 päiwänä k:lo 11 e. p.p.
Nakeiinus on muhkea, kuusikertainen. Ma-
jakka oli kuteii S. T. kertoo, lipuilla ko-
ristettu ja wihkimyksessä oli saapnmilla
wieraita Tukholmasta, Helsiiigistä ja Tii-
rusia, jotka sinne olimat saapuneet lipuilla
kaunistetuilla höyrylaiwoilla "Walivoja",
"Suomi", "Wikinaeni ja "Nordmakten”,
Jliiia oli kaunis. Merinmtka Bogskär’iin
erittäin mieluinen,
"Päiwällisissä, johon noin 60 henkeä
otti osaa, esitteli salaneuwos :violinider
maljan keiscirille-suuriruhtinaalle ja §liuot-
siit knninkaalle, joiika jälkeen seurasi kan-
sanlauluja. Senaattori L" Mechelin puhui
liikuttawasti majakan inerkityksestä, esitel-
teii maljan ewerstiluutiiaiitti voii Heiden-
stam’ille ja rakennusjohtajalle, aliarkitehti
Wilenius’elle. Sainan puhujan maljaan
:liuotsin wieraille wastasi ylewillä sanoilla
herra A. O. Wallenlierg, joka csitteki inuis-
to-maljan Suomen talouden hywäksi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
