Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomalaisessa wälikoulus-
opetti johtaja Viktor Koskinen ja
opettajatar H ild a Lagerspetz; ruot-
salaisessa wälikoulussa johta-
jatar O l g a R y d b e r g ja opettajatar
Elise Tollet.
Ylempi suontakainen poika-
k o u l u. Kouluii kolmesta :vakinaisesta
opettajasta nautti wirkawapautta johtaja
E s a i a s W a n h a ii e n koko lukuwuoden
ja opettaja Salomon Surwonen
kewätlukukauden sairauden tähden sekä opet-
taja A ii t o n H a w o n en opintoja jatka-
mista warten" Johtajanwirkaa piti sillä
aikaa apulaisopettaja J u h a ii i H o r il ce-
u s ja; opettajain sijaisina oliwat opettaja
O t t o L ä ns i ni ä ki sekä seiiiinarinoppi-
las F e l i x F a l g r e ii syyslukukaudella
ja ylioppilas H ei k k i K ane r w a kewät-
lukukaudella, jota paitse koilluil kaikki opet-
tajat oliwat keskenääli jakaneet opettaja
Surwosen opetusivelwollisuuden; apulais’-
opettaja Kaarlo Werkko.
YIeinpi ruotsalainen poika-
koulu. Johtaja Biktor Koskiiien,
opettajat Juhani Swedberg ja Kaar-
l o K u s t a a L i ii d in a ii, apulaisopetta-
jat Alarik Tollet ja Antti Kron-
str ö in. Marraskuun 15 päiwästä 1881
alkaen opettaja Swedberg’in sairauden ai-
kana ja tämän kuoleman jälestä hoiti wir-
kaa opettaja Kaarlo Juhani An-
te l l.
Yleinpi suomalainen tyttö-
ko u l u. Iohtajiltar O l g a Carlstedt,
nimitetty koewuodeksi opettajattareksi Sor-
i-.-":ialaii kansakoulnseminarissa, nautti wir-
kawapautta; w. t. johtajatar Aina Ren-
wall, opettajatar Olga Wialen,
apulaisopettajattaret E l i s e S uin e l iu s
ja (3ustawa Ingeriiiaii sekä w.t
opettajatar E rika ?! h l g r e n; opettaja-
tar Wialen sairauden tähden estetty hoita-
masta kaikkia opetustuntiansa, piti luku-
wlioiliia apulaisenansa opettajatar A l in a
Grailströin’in.
Ylempi ruotsalaiilen tyttö-
ko u l u. Iohtajatar H edwig von Es-
se n, opettajattaret O l g a L i n d str ö iii
ja Charlotte Wirzenius, apulais-
opettajattaret H a n n a N o r d l u ii d ja
Angusta von Essen; kolmatta apu-
laisopettajattareii wirkaa hoitiwat yhteises-
ti opettajattaret E l i n M a n n elin ja
Enima Renwall.
Käsityökoulnssa poikia war-
ten opettiwat opettajat J lihani Swed-
berg ja Saloiiion Surwonen se-
kä näiden saatlia wirkawapautta opettajat
Antti Kronsröm ja Otto Län-
s iin äki, apulaiskäsityönopettajat sorina-
ja Isak Lehtonen ja nikkari Fred-
rik A k e r b loin. — Apulais-opettajat-
tareiia käsitöissä yleililnissä suomalaisessa
ja ruotsalaisessa tyttökoulussa on ollut les-
kirouwa O liwia oon Essen, jota
wastoin tätä wirkaa alelumissa kansakou-
luissa owat hoitaneet yhteisesti opettajatta-
ret: Wera Markeloff, Kalinuka
Markeloff, Elise Tollet, Hilma
Tollet ja Helnii Ylander.
Kolmea kansakoulun uutterinta työmies-
tä on kuolema kohdannut: huhtik. 22 p:nä
1882 kuoli opettaja ylemmässä ruotsalai-
sessa poika-kansakoulussa Jnhani Swed-
lierg, kesäk. 21 p:nä yleniiiiän suoinalai-
sen poikakoulun johtaja C" s a i a s W a n-
haneii, joka wuodesta 1873 oli johtanut
tätä koulua, ja wiimeiseksi tämän elokuun
7 p:nä sijaisopettaja K a a r lo J u h a ni
?! ntell.
Kaiisakoulnjen opetusaineissa on wäheln-
millä poikkeuksilla eri kouluissa ehditty niel-
kein samat oppi-kurssit kiiin edellisenä lu-
kiiioiioiina, iliiiiittäiil:
Aleinmassa kansakenllissa.
Uskonto: 30 kertomuksen waiheilla
wanhasta ja 25 uudesta testamentista
"Lastenraamatuni (Euren) johdolla; koline
pääkappaletta Lutheruksen ioähästä kalikis-
iiiuksesta; wirrenwärsyjeii ja raaiiiatunlail-
seiden muistista lukeminen.
A id i n k i e l i: Lukuharjoituksia käyttä-
mällä Länkelän ja Railckeu’iii aapisia sekä
Topelius’eii "Luonnon kirjaa" joka wiilne-
mainittu on luettu joko kokonaisuudessaan
tahi suurimmaksi osaksi; pienempien runo-
jeil muistista lukeminen; kirjasta kirjoitta-
minen ja lausuniiail mukaan; paljas (yk-
sinkertainen) lause ja sanaluokat.
Lu’unlasku: Pää- ja taululaskua
lu’uille 1——100.
Kaunokirjoitus: Kirjoitusta tau-
lulle ja kirjoituswihkooii opettajattaret! kir-
joituksen inukaan mustalle taululle.
Piirrusttis: Stigmografista piir-
rustusta Bauer’in ja Rein’iii tiutkaan.
Laulu: Koraalisäweliä ja yksinkertai-
sia koululauluja.
Käs ity ö: Neulonta- ja kutoustöitä
tytöille, niinin- ja oljenpujontatöitä po-
jille.
Yleninlässii fansalaillussa.
Uskonto: Koko raamatun historia
"Lasten raamatun" mukaan; yhden ewaii-
kelininin, Matheuksen tahi Luukkaan, sekä
apostolien tekojen lukeminen ja selittämi-
iien; Lutheruksen wähä katikismus selityk-
sineen; wirrenwärsyjen ja raaiiiatuiilausei-
den muistista lukeminen; sunnuntai" ja
pyhäpäiwätekstien selittäiniileii.
?! i d inki e l i: Lukuharjoituksia käyttä-
mällä Topelius’eii "Maamme kirjaa;" tär-
keiniinät kohdat liinata-opista sekä paljas
ja kaswanut lause; aine" ja oikokirjoitus;
runokappalien muistista lukeiiiiiieil.
Maautied e: Koko fyysillinen ja
waltiollinen iiiaailtlede Erslen – Modeen’-
in kansakouluja ioarten tekeiiiäii oppikirjan
inukaan, jonka ohella erityista huomiota
on palitu Suonien maantieteellisille siih-
teille:
H i sto ria: Yleiiieii historia Pallin’in
ja Suoinen historia Melaiider’in tahi Wal-
lin’in oppikirjan inukaan. Iohtona histo-
rian opetukseen on ensiiiiäisellä luokalla luet-
tu walittuja kertomuksia Topelius’en "Maam-
me kirjasta"
L u’u n l a s k li: Neljä yksinkertaista las-
kutapaa kokoilaisilla ja inurtolu’uilla.
G e o in etria: muoto-opin alkeet sekä
kumioiden pinta" ja kuutiosisällyksen mitta-
us ja laskento.
L u o n n o n t i e t o: Tärkeiminät kohdat
eläiliten ja kaswieii opista Celander’in ja
Segerstedt’in oppikirjan johdolla; ensi al-
keet sysiikissä ja mekaniikissa.
Piirrustus: Wapaakäden piirrus-
tus Stuhlman’in ja Wohlien’in seinäku-
wien inukaan; perspektiiwiopin alkeet.
K a u n o k i r j o i t u s: Kaunokirjoitus-
harjoituksia.
Lau l u: Kaksi- ja kolmi-ääiiisiä laulu-
ja; nuottien tunteiilinen.
Woimistelu: Koska kansakouluilla
ei ole woiiilistelusalia, on määrätty ivoi-
iiiisteluopetus rajoittunut muutamiin wa-
paisin liikkeisin jontohetkinä.
K ä s i t y ö: tyttökouluissa pakollinen,
poikakouluissa wapaaehtoinen, on edellisis-
sä käsittäilyt tasaileiilolltoa, kutoustöitä y
in" jälkiinäisissä erityisiä puutöitä.
Kaikki kulungit kaupungin kansakoulu-
laitokseen nousiwat kalenteriwuonna 1881
80,601 markkaan 52 penniin, johon sulil-
iiiaail myöskin kuuluu perustuskustaniiuk-
set uusiin rtnnakkaisluokkiin, niin. 4,276
markkaa 50 peiiiiiä, ja eliiikorkopalkiiitoja
koulusta lasketuille oppilaille 2,000 m. Ios
nämät 80,601 in. 52 p. jaetaail sen oppi-
laslu’un kesken, joka lukuwuoilila 1881-"
82 käwi kansakouluja, saadaail kullekiii op-
pilaalle keskiiliääräiseksi kulungiksi 59 ni.
9 p.
Kansakoulujohtoklintaan kuliluiwat luku-
wuonila puheenjohtaja, lyseonlehtori toht.
C. A. Kro ok ja jäseilet, apteekari ""H.
H j e lt (rahastonhoitaja), kauppias I. O s-
terblad (taloudenhoitaja), tohtori K. K.
Ky ul; erg, maisteri A. N ylander,
kansakouluopettaja K. Werkko, oikeusneu-
wosniies O. E. Ringboin (ivaliitu sen
jälestä kun pormestari F. Juselius
luopui) ja allekirjoittanut, kansakouliitarkas-
taja. Turkii, elokuun 23) p:nä 1882.
Axel Berner.
Olkaistawa. Kirjoituksessa "Ker-
toinus Turnii kansakoulujen waikutuksesta"
huomautamme lukijoille; ettii yksi riipi
toisen siwun 3:lla palstalla on taittaessa
joutunut paikaltaan palstaii loppuun.
:lliniisinielieksi Tyrwään pitäjääii
on lääiiin kuivernööri tämän kuun 1 p:nä
waltuuttanut ioara nimismiehen Puiika-
laituiiiella lääninkonttoristi Iohaii Se-
lailder’iii
—— Turuit sääsiöpaiikli, Wiiliie elokuuil
kuluessa oii pankkiin pantu yhteensä 94,279
markkaa 2;; peniliä, jota wastoin samana
aikaila on ulos otetili 53,833 iii:kaa 55
peilniä. Sisäiin pantujen rahojen sliiiiliia
on siis 40,4433 markkaa 68 penniä suu-
rempi kiliiiiilosotettuiil. Wuodeil kahdek-
san eilsi kuukausien sisäälipanot tekewät
siis 258,921 markkaa 78 peniliä enemmän
kuin saliiaail aikaan ulos-otetut.
(S T.
—– Llitzen juhlaa warten, joka on iiiää-
rätty wietettäwäksi tämän kuun 12 ja 16
päiwäin wälillä, pidettiin täällä eilen ko-
kous. Kootuista waroista, jotka nousewat
"1000 markkaan, inäärättiin 500 markkaa
matkarahaksi Turussa ivalitulle edusmiehel-
le, taidemaalari T. Waenerbergille, ja toi-
set 500 markkaa aniiettawaksi yhteisen suo-
pialaisen lähetyskuilnaii lipuil klistaniiiik-
iin.
—— Waltiilisiniesien kokouksessa wiime
perjantaina päätettiin myöntää kaupun-
kin rahastoiihoitaja P. Forsinan’ille palk-
kiota 200 sili. koska hänen oli täytynyt
jouduttaa 1881 wuoden rästiluetteloa kir-
soitetuksi sekä oli ollut pakoitettu tähän
käyttäinään apulaista. —— Myöniiettiln
neiti E. Böckerille arentioikeus tynnyri-
alaan maata maa-ojueesta n:o 11 Uuden-
inaail tullin lähellä. —— Myöniiettiin ra-
wintolan pitäjille Eiigwall töikklliiiikissa,
Törnqwist Kupittaalla ja L. Johaiisson
Samppaliliiiassa oikeus autaa palowiiii-aa
rliokapöydässä 2 ensimainitulle täksi ja tit-
lewaksi wuodeksi, sekä wiime niaiiiitulle
täksi wuodeksi. —— Koniiteaan antamaan
lausuiltoa ehdotuksesta asetukseen Juiita-
laisteil asumisesta Suomessa walittiin ho-
wioik,iienwos Otto Trapp, assessori Sjö-
ros, sihteeri E Röiinliäck, w. lääiiinsih-
teeri Rydman sekä tri Paqwalin. —— Hell-
sten’in anomus pailiokustanillis-nipusta
siloinalaiseeil wirsikirja-ehdotuksen jiitettiin
huomioon ottamatta. Kauppiasten
Mandell’in ja Astberg’in pyyntö saada
inyydä wäkewiä juomia hylättiiil. — Ter-
weyslautakunnan ehdotuksesta päätettiin
rakennuttaa 4 uutta kaimoa niin. Sota-
laisten kadulle, Cowien polttimon lähelle,
Kehruuhuoneen kujaan sekä Läntisen !insa-
kadun ja Hllmalistokadliii kulinaan.
illkyöilnettiin waltuustoii sihteerille w. tuo-
mari A. Iuselius’elle iiiirkawapautta loka-
kuun 14 päiwääii; tältä ajalla tulee sih-
teerin toiilta hoitamaan w. tuomari A.
Stigzelius.
— Rlnlanpiden ivaiinaishuoneessa otti
eilen pidetyssä huutokaupassa pitääkseen
leskironwa Malinlierg, jolla tähäukin asti
on ollut ruuanpito waiwaishnoiieessa, 40
peiiiiistä ateria. Tähän asti oli hinta
45 peiiniä asteriasta.
—
—— H. M. Keisaria odotetaaii siihen
Wenäjän sotalaiwaston tarkastukseen, joka
pidetään Uuraau luona tämän syyskiliin
4 p.
— Kalwolan maaiiwiljelyssenrau keke-
us, s. o. näyttelö ynnä kilpakyiltö ja ojitus
oli Niemen kartanossa wiime lauwantainta.
Wäkeä oli kokoontunut jokseenkin paljon
katseleinaail. Elukoita oli sangeil runsaas-
ti iiäytteillä: iloiil 40 nautaa, osittain kar-
tailoitteii lehiniä ulkonimin rotuja, osittain
siloiltalaista; Ioukossa oli monta suurta
ja komeata eläintä. "Waksoja oli monta
näytteillä, mutta eiwät olleet erittäiii kau-
niita eikä ariookkaita, Lampaita oli ninu-
taiiiia, sailioin sikoja, joista ulkomaan ro:
tuja oli iiähtäwänä. —— Johnsson’iu illaall-
wiljelyskalu-kanppa oli iliiytteille pannut
hra Walleniuksen kautta kaliniiii kokoelman
pieneiiipiä iiiaailwiljelyskoiieita, teräs-aura-
ja molita lajia, silppukoneita, puimakoneita,
juurikasunen surioiilkoileita y. in. Niitä
Mnliktalieoin ioapauesota.
(-latlc.)
!suulleslcolmatta lulut.
köllinen matila.
liiiliäiin pilcaiSuuS telci Sen enemmiin tuella!-
1alSelcai lenin Se mlniteilollelollut. Daralla el ol-
lut ailcaa antautua illil!)")"clen lialtaan, "jota
lian tulisi jättileeeiiiiil palliini, joesa litin
oli !lettiinzit niin monta onnellista liuotta.
2al"a el rollini; ottaa paljon mulla-inaa llan-
totnolleaaan; llallclci, paitsi pergamentti-
lliiiiry, iiiilttiimilttöniimmilt raatteet "ja muu-
tamia pieniä lrapiiielta, jatettilli "jiilelle eella
talletettiin iilin liFiiili lculi noitiin.
2ara8ta tuntui, iliaanlcnili "jolin ilon suoni
olisi auennut. "bylllclae oli abrahamin
pollila, lallilaa llnulun .lumalan salittuun
!allaaan!" ’I’ilmil Seilllca saattoi 2aran tuln-
mat eilmilt loistamaan, telli liänen aalle-
leensa nereiliej ja nopeillei -elcil täyttl liil-
nen mielensa tolliolla "ja ilolla.
"0i, mltenllii IIaciaeea ellei ylistaliyt "sa
siunannut .jumalaa tiistai" ajatteli 2ara.
"klanell sananen eliliat ne elmenet, "jotlca
patosillat llliaraaii maalian, jalilla kielialalle-
tö, nyt liiilien lapsene- iloiteeiiat. kliln se
oli, "jolla eilein pelasti Iiylciilaan !langen "ja
sitten "joliti liilnen sielunsa pelastuneen liiil-
teelle! Bllei Iiylllclae joellaan ollel ]luun-
nellut ieoiiitln sanoja, ollel liitii !ielil ollut
epajiimalan palselija!”
Larei" oäottl niatlcaa eneminiln ilon lluln
pelon i’alIaSaa. I-Jilclclaie tull-i liiilien
euajelijalceeen, IiFIclclaS ollel liilnell lealle-
Saan; kitinen laeliiiolonea liitytti ellilotto-
maati tuottaran molemlliille tuli-"allisuutta
ja iloa.
"hiilleel niln soi olla lajta lcolco elilailla
ajanl" ajatteli Tara. ""Inilae llialclcalieolla
el roi olla mitääll saetaan, etta minä )sll-
äletyn nalcooli liilalityneell lialleen, lcuii lillii
duomaa, etta minun olilielil riippiin elitil
ja etta Iiyjiciae talitoc taistella eeli neli-oli
puolesta, "jollon liiln on liilantFnJit. Dara
toalli epäill §litisi eziciilmnieneil pelijaeea,
!aali lli’in ei jontulilit epiltoliiooli. IIiinellil
el ollut aasiatuetaleaali siitit, riiltenlcil liak-
taaetl lliaiilcaliena ralcaeti !lanti-l; lli’in pel-
liilel, ettii "luciaa ollel paliolllaaii; mutta
liäli ei tletiinyt, ettii lian eaattatsl telillil
niinet iii-"rattolaan oliliellieelcei talli onnetto-
malcei. lilltenllil ollel llialiclollieta, ettii sellai-
nen uroa, sellainell !oittaja panisi arraa tytöli
sprii-immelle? Ilalclcaiie oli lieilclcoutta, jalilla
alaisellal "joutumiseen liilli piti Jniiaeta liiali
"jalona ja tayäellleenil.
.loali oli santillllien. I’lllieiin tultua leun-
lul ililni tianen liesoateliea !carloista )illei-
nilieellä tiellä, "jolla joliti Ijaiiaeean aaull-
toon. anna aulcaiel raroeaetl oren "ja llat-
aoi ulos.
"8iella on "Ioab ja I-!lciciael” liuacialiti
liilli iloisesti, lcnli tissoset pyeillltjlrilt erelle.
sienalainen tapasi Laran ja anilan iial-
milna lnatlcaali. liluutamaii lilliiuutlll lcn-
liittua letillnat lie niolallimat kantotuolissa,
"jota Joali lluljottl; punaiset esiriput "eilot-
tliil eteeli "ja öinen lilatila allcol.
Illna oli tilliilil ruollen alliaan lcyllliil
yöllil. ’kiina "tällä oli tatraa pilretöu ja
leille-tie sallii. lulcemattomien tiilitieli peittilluä.
"silasit list ollaaii?”” lymyi Aara, lluu
"jolilcuu ailina oli lluljettu.
"ballella Betlilelieliilli lc)"liiil””.
””0l, liilliull piti-iii llerrall !lelii nilliclä
Betlilellelli!”” llunäaliti Tara lillcutulceella.
"llalljaau iaoiiltliil, Ilaiiaeeali, oli tiipalla
tuolla minut tiilille llerrali "jolla suosi; liitii
liutani tilta jiallllcaa "iiinilialeuuclell luuloto-
lnerlclliei "ja tulenajliuucleli lleiläollei."
"Ulliil tleililli, ettii betlilelielliieeä oli enu-
rla liletorlalliela luulStoja,” muistutti lölli-
äae "ja lcutaoi !lllpillllleelin "tilalla 56 oll,
joesa I)arlil palmelljioll-"alia pallueilel lcar-
jaaliaa "ja taletell leijonaa ja ]carlina ilaa-
taaii, tililllii ilisilslllli llutll poimi tillilcil-
pilltil.” Ullol"i lnlee lloltel 3aal1e88aanliil)st-
tilil Aaralle, rultenlcil paljon liilli tillini py-
llail raamattua.
"§iili, liiiliun jeoiiltilil oli tapaila !lilj-t-
tii:l ne palleatllili, "josea nillililt ollilat ta-
palitulieet,” saatasi Aara. lilatta ]lailassa
sallei airilaan, ettii 1letlllelieliiili niellcltya
oli tulewieuuileeea eillil elitlSJJ-iieesil. 8illil
tiialla" 2ara antoi liallensa lculillioltta-
!aleeetl liialcelitiia —" piesalaa, rnlltiliaa,
oli aylitzniii; )"lc3i ilielililll jirokootoietuuillle
oii lliiiolttaillit aeli.„
"Iiulteulclil !olel lutilla, ettii tilulii ple-
lioliieli llylil el ansaitse iilin suurta liun-
nlaa," lanelli lisilclilue.
"l’uo muistuttaa minna alltil, mitä ralcaa
ilitllil llerrali lausui, lcull mliiii elelit ollll
eaiii,rell liuol"l", lluuclalltl 2ara. "icaurall
!lolit rallilaiiillclli iillpFllee, elillelilcnlll likoa-
iliae rolpl tnlla," Sulioiii liiiliii. IIailaeSalle,
"aillil lliiillil eli elelit liiie ylitililll leireil alitil
palatsista, joena liilil on §ylityt-5."
"luullet-leo, lapsi, liastani liilil minullen"
ettil ralcenuua, tullannen lcertaa lsauiiiilnpl
lciiin 8aloliioiiiil temppeli, roi eliallllcililn
lrorolttaa liiilioli "silliiiilalliata leiliililaansa?
ILuliililcaan liiaiiilcilo telcee liiilieii eput-)iiliä-
pailclcaliaa j’ialiitsllcel, uiiilclloi Se ollSl miiu-
ta lcuili ruoriin ulillalo." —— "lilluit eli lcoS-
lcaiili ole iiiiolitiililit liiiltil 83lioja”, "jatlcoi
Aiira, "lie orat aprilli, ettii lillnil linnaloi-
tulcSolla lciitSoli tuollaistakin asuntoa, lenin
tuo lcurjii lalceliilne, joiilca iiiienilne eilen-
ailliillle; eillil lciillii tietiiil ellei; rauliall 1tuli-
tinaa jaeltua SFnlij" "juuri elluil talli saulal-
laisessa"
Ielijiillceon lciliiiityi lcalieaapiille alemplili
alilelalli. Isli ole tarpeelliöta lilali tarlcolli
liertoa tiitil oilIlStil matilaa. laseillaan le-
!ottoililiue lleiliiiitzi, lluii aainuliilliiilrilseil
tapaeirat useita perilaita, jotta, lcutell lie
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
