Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vstettin paljon.
myös Iacobsen 8; Kinp:lta.
Woita ja juustoa oli parikyinmentä itu-
meroa tiäytteillä, pellontuotteita wähän.
Kotiteollisutidett tuotteita oli "tvaimowäen
käsitöitä jotensakin; ntiesten käiitöitä ttiskiii
nimeksi.
Päiwällisillä esiteltiin maljoja rotitva
Löniiholtz’ille, Nietnen kartanon omistajalle,
joka hymäntahtoisesti oli antaitut sijaa seu-
ran kokoukselle. Wielä Kalmolan maatt-
wiljelysseuran menestymiselle, toiinikuiinal-
le, kart. hoitaja Palmroth’ille, joka oli pal-
jo waiwaa nähnyt tästä kokouksestit y. tii.
Jltapäiwällä, ktiit palkintotuotiiarit oli-
mat tehtäwänsä tehneet, jaettiin palkintoja,
joihin yhteensä itieni noiit 400 tnarkkaa. Kun-
nialauseet annettiin sanotuista koneista.
Kilpakyiitöön otti osaa 11 miestä, ja 5
palkiiitoit aitiiettiiit, joista korkein 15 tiiark-
kaa. Ojitiiksessa kilpaili 16 miestä ja pal-
kintoja oli 5, siittriii 6 markkaa.
Lopuksi oli ivilkas tanssi. (Häm.)
—— Koulut. Porin suoitteitkieliseen yk-
sityis-lyseoon on pyrkinyt 37 oppilasta;
kouluii koko oppilasliikti on 119. — Wal-
tion ruotsalaiseen lyseoon mastaan otet-
tiin 5 oppilasta, joten kotilitu koko oppi-
lasinäärä nyt on neljällä liiokalla yhteen-
sä 40. (B. T-)
W iiip ii r i n ruotsalaiseen maltionlyseoon
on pyrkinyt 32 oppilasta, suomalaiseen
yksityislyseoon on pyrkinijt 49, joista 39
hywäksyttiiit, itiin. 30 1:selle, 5 2:selle
ja 4 4:lle liiokalle.
No ritta l ilys e o on Häineenlinnassa ilmoi-
tettiin wiime keskiiviikkotia unsia" oppilaita
seuraawa itiiiiirii: wiideiinelle ltiokalle 2,
neljännelle , koliitannelle 1, toiselle 6 ja
ensimmäiselle 25. Knn wiimeksi maini-
tulle luokalle jo kewäällä pyrki ja tutkit-
tiin 28, on siis tähäii opistoon nyt alka-
waksi lukinvuodeksi ilmoitettu kaikkiansa 63
uiittii oppilasta, joista suurin määrä eli
53 ensiiinnäiselle luokalle. Niistä on pää-
sytiitkiiinon jälkeen koulittiii otettu 5 toi-
selle ja 35 etisiiititiäiselle luokalle. Nor;
maalilyseon koko oppilasluku on nyt 301.
N ortiialilyseoon Helsingissä ilmoittihen
53 oppilasta, joista 42 hyiväksytiiti.
SuotiialaiseeittyttökoulunHelsingis:
sä otettiin 49 utitta tuittilasta. Wiitne lii-
kuwuodelta oit koulussa 140 ja jatko-opis-
tossit 27, siis nyt yhteensä 217
T ainpereeti yksityislyseoon kaikkiaan pyr-
kijöitä oli 51, joista 7 2:lle !tirikalle ja
44 I:lle. Toiselle otettiin iiiistä 3 ja eit-
siiiiinäiselle hywäksyttiiii 38. itiiitta tilan
puutteesta ei ivoitii wastaan otta ktiiit 20
oppilasta.
— Porin suotualaiselle yksityislyseolle
kuuluit hallitus myöntäneen 4,000 mar-
kan ivaltioatvun luokkaa kohti, luettuna
wiime kultineen lukuwuoden alusta.
—— Stiljettii koulii. Realikouku —Porissa
on senaatin käskystii stiljettti tämän lukii-
kauden aliista. (B" T)
+ Tohtori Fredeik Reinhold sii-eitti-
wald, "Wiron Liiitnrot", kiiteii tiie
titittäiitiiiiit,
Siiomessa oleittine tottuneet häntä ni-
on kuollut 25 p. iviiiiie kutita.
Mikä hänen eläinäiisä piiätoititi oli, kuiti-
ka se muistuttaa meidän Elias Lönnrotia,
kiiittka myös heidiiit ulkonaiset eläiiiiiii koh-
tansa oliwat melkein saittankaltaiset, itäetit-
me seuraawasta, U. S:stii otetusta eläinän-
kerrasta:
Tohtori Kreiitsivald siintyi 14 p. joiilti-
kutitit 1803 Katrinait pitiijiissii likellii Rah-
katviereit (Rakwereii) kaupunkia. Häiteit
waitheiiipaitsa oliwat wielä orjia, siis piih-
taita wirolaisia. Jsänsä harjoitti siitita-
rinkin toiitta iittiun intiassa. .tsaariin tiioi-
sioii tiiaalla ivietti wainaja lapsuutensa päi-
ivät puhtaan, raittiiti rahwaan keskuudessa.
palestiinat :syrialaisten tioltii,
"jok-lia uiiitliuin lioiniiSii"lclcaj)ari-i listisittii’iit
]colea inaan. hyi-iitaa tiesi ettii taaroja uli-
ltasi jolkit taitolla; liitii tioai tuolciii, jtitilco
liiinion tuonnit otoonjiiiin tai taaleao. IIiiii
oi leotnaiiS-tii taittanut saattaa 2at"iia losot-
tomalcai, innoittamalla ltänollo ojtiiiljlcaiiiiiii,
ilaan oli lciitollinen, ottit liitit sai uitta lian-
totttoliösaaii, Siilailcaa lcitn luin ponnisti
oiliniinsii "ja lioimnsa, aioiISa ltuoinatalcaeon
jolcaiaoii alihaaran itaarati. (Jatli.)
ilinoittiitat,
Maanwiljelyskaluja oli"
Silloin kajahteli enemmän kuin nyt kansan
laulut ilotiloissa, mirret ja :valitukset inoi-
sion töissä ja nuorukainen seurasi tarkkuu-
della ja oppi runsaasti jo kaswawana nii-
tä aineksia tutiteiiiaaii, joista hän sitten
kokooiiaiii tärkeiinmät teoksensa. Koska
hän kaikitt puolin osoitti oppimisen kykyä,
paniivat wanhemmat hänet Rahkawieren
kouluun, josta 1817 pääsi piiri" tai ylä-
alkeiskouluun, mutta warojeit puutteessa
täytyi ltiopua lukupuuhista. Nuori Kreuts-
wald —— joka oli ottanut ninteiisä isoisän
kotitalosta Ristinets — turivautui nyi kaup-
patoitneen, johon ei laisinkaan soweltunut.
Katkeralla inielellä piti palata kotiin. Kan-
san keskuudesta kokoili hän yhä ahkerammin
ittuinaisiiutta koskemia riittoja, wanhoja
Kalemait lauluja ja kirjoitteli niitä inuis-
tiinkin.
Sainaan aikaan lakkautettiin orjuus Wi-
rossa, Wiron kansalle selkeni uusia hetiki-
reikiä, näköaloja, näistä hyötyiwät yksityi-
setkin iniehet. Sekä kansakouluja että se-
minariii ruwettiin puuhaamaan, ja jäljem-
tnäisen opettajaksi sai Kreutswald tilaisiiii-
den ruweta walinistatttiimaan. Waikeaa
sanotaan olleen äidinkielen käyttäiniseu suh-
teen hänen taipua ja luontua siihen sak-
satiimikaiseeii ja köyhään kielitaitoon, jota
Wiron saksalaiset käyttäwät puheessa ja
heiigellisissä kirjoissaap. Mutitamain tvuo-
sieti perästä walmistui hän opettajaksi,
mutta opiskeli yhä edelleen, ivaikka aika
itieni elatuksen hankkimiseen, ei seminaris-
takaan tullut mitään. Monelta keskeyttää
köyhyys ltikiipiiiihat, täytyy erota opistos-
ta, inennä piiotilaaksi tai kirjuriksi, jolta
alalta eiwät palaiidti. Miiutaiitat iie kiti-
teiikiti ponnistelemat eteenpäin ikääiikiiitt
ei esteitä olisikaan. Wiionita 1826 suo-
ritti Kreiitsmald ylioppilastutkiniton ja luki
lääkäriksi yhä puutteiden kanssa taistellen.
Wuonna 1833 tuli hän pieneen syrjäiseeit
Wöröit kaupunkiin lääkäriksi, olipa hän
täällä jälleeii tilaisuudessa ttitkia kansan
uskontoa ja runoja. Etenkin wanhalla kan-
nalla eläiväitt rajantakaisten kreikanuskois-
ten Wenäläisten n. s. Settikesten keskuu-
desta oli hänen onnistunut runsaimmin
saaliita saada.
—— Miiitu uiitisia suomesta. Uusi
kirkko. Kasakkaiit lähdön jälkeen Tor-
itiooii jäänyt meitäläiiien pappi kuulitu
kertoneen, että hän oit saanut tviralliseit
kiiskyn ittiika hankkia sopiipa paikka iiiidelle
kirkolle, joka tulee rakennettawaksi kreikatt-
uskoisten tarwetta warten inaiitittuun kau-
punkiin. Aiottaneeko siis majoittaa utitta
wenäjän sotawäkeä sinne ja mihinkin tnaaiit-
me kaupunkeihin? Sillä nykyäiiii ei ole
kreikanuskoisia Torttiossa tuskiit muita ol-
lenkaan ktiiit tuo yksi pappi, sanoo Kaiku.
— Lapsen warkaus Torppari Ani-
ti Kostiaisen ja hänen tvaiiiioitsa Kaisa
silakkaseii, Keriiiiäeii pitäjän Jotihiniemen
kylästä wiikon wanha lapsi katosi makuu-
wiioteeltaaii wiime heiniikituii 25 p:nä,
joiika johdosta asiattoinaiseit kruununnimis-
miehen pitäiiiässä polisitiitkiititossa tuli sel-
wille, ettii itsellistyttö Hildii Kosonen oli
salaa iviettyt lapsen pois, jonka tähden
kriitinunniiitisinies otti häneltä lapsen pois
ja aittoi seit wanhemmille. iU. S.)
Pitkä puukoii haaiva. Elokiitiii 6
p:nä iltasella löi renki Matti Perkiii Asiin
tilan pihaiiiaalla Kaukolaii kylässä ja Ylis-
taroit pitäjässä ilinait tunnettua syytä weit-
sellä eläkeiitiehenpojan Matti Kaiikoseit oi-
keaiiptiolisen reideit takapuoleen sywäit, hy-
winkin kolmentoista tiiuittait pituisen haa-
tvaii, joka kulkee yli poltviiiiiveleeii alas
jalkaa pitkin, josta rikoksesta Perkiö ivitii-
gittiiii. (11. S.) — Telesoiii—i)hdis-
tystit Waasaan oit jo kaiiaii aikaa hiio-
iiiattu ja iiiiyttiiäkin asia jo rupeaman
käyiiiäiin siksi, että yritys joko eiiiietiiitiiii
tai inyiiheiitiiiin toteutuu. Yritykseen tvä-
hiiitääiikiii tarivittawasta 30 osakkeista on
jo kirjoitettu 26, joteit siis asiaa ei sii-
tiikiiäit taholta näytii enää suuri waikeiis
haittaaman. U. S. —— Wahwa luot-
tamus. Fraiitsilan kirkko ja tapuli owat
päätetyt warustaa iikkoseiijehdottajalla.
Miitta kysymykseen olisiwatko ne ivakitti-
tettawatkiti, antoiwat seurakunnan itkot
jyrkästi kieltäwäit wastauksen, luottaen sii-
hen, että "ellei tvaait Herra huonetta suo"-
jele, he turhaan tyiitä tekewät wakuutus-
iitaksojeiikiit eteen". (K.) —— Taininisaa-
reti seiniitariiit otettiin wiime elokiitiii
19 päiwä 31 tiutta oppilasta, nimittäin
———
1 toiselle ja 30 etisiinmäiselle luokalle.
Kaikkiansa on siellä nyt oppilaite! 100.
(W. N.) — Helsingin Alkeisopis-
toon ott tänä ivuoiiita pyrkinyt 49 uutta
katitta, maanantaisin k:lo 8j pp
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin k:lo
Pietariiit,
Åbo, katt. A. A. Brolierg, sunnuntaisin
relletin, sunnuntaisin k:lo 9j. pp
rylaitvan lähtöä.
Tietoja antaa
Constantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
riahaminaan, ttiaanantaisin k:lo 8 j.
Finland, katt. G. M. Fogelholm, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
poiketen Hankoon ja Helsinkiiii
Hangö, katt. Osk. Wilh. Andsten, poiketen Tamniisaa-
Finland, katt. G M Fogelholtn, poiketen sattuinoisesti
Wiipuriiit, keskititiikkoisiit k:lo 7 j. pp
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisitt k:lo 7 j. pp. .
Consianttin, katt. K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7 j.pp.
Tawaraliistat otvat jätettäwät
Höyrylaitvaliike.
Ttwusta Tukholmaan
Hangö, katteini —Osk. Wilh. Andsten, Mariahaiiiinan
Etok. Syysk. Lokok.
. .—:——1125— 923——
81. pp.. ——;——-—1428—l226–
——— —16301428–
pp. —t——–18—— 21630"
——-——— 721— 519—
k:lo 7 j..pp ———1024– 822"-
—–——17— 11529
———13!27—1125—
——— 6;20— 418–—
———- 8;22!— 620,–
tunti etinen höy-
Nordfors ja Ktitnpp;
oppilasta, joista 37 I:lle luokalle ja 12
intiille. Tutkiitnossa on hywäksytty 46,
tiimittäin 35 I:lle, 4 II:lle, 1 III:lle, 3
lli:lle, 1 7:lle, 1 l’I:lle, ja 1 7II:lle. —-
Koko oppilasiitäärä on tätä nykyä 233.
———— -
Maafeiidiiilta.
— Kansakoiiln on päätetty perustaa
Maskun pitäjään Turuit läänissä. Kaii-
ati sitä wastustettuaan owat Maskiin pi-
täjäläiset nyt itsestäiisä ja wapaatahtoises-
ti ryhtyneet toititeen kaitsakouliiii aikaansaa-
miseksi. Sen hyiväksi aiotaan käyttää sitä
rahasummaa, joka wuosien kuluessa on kor-
koa kaswaen säästynyt ktiiiitan osuudesta
wiinawerossa ja joka noitsee noin 8,000
markkaan; sen lisäksi löytyy seitseinäitä sa-
taa markkaa, joka keisari Aleksander II wai-
itajan 25-wuotista hallitiisjuhlaa wietettiiis-
sä koottiiit tulemaa kaitsakouliia warten.
Kankasten kartanon omistaja, hra luut-
nantti Fredr. Aminoff on hymäntahtoisesti
luwannut antaa ilmaiseksi ttiaata koitliihuo-
iteen rakentamista tvarteit. (U. S.)
— Riihi palatiinit. Eloktiun wiimeisen
päiwän illalla kello 9 syttyi talolliseii Matti
Krouwilan Hiiinikkalan kylästä riihi tuleen,
josta ei kuitenkan muuta palanut kuin aitio-
astaan riihi, sillä ilma oli hiljainen, ja
tulen irtipääsetttittett huomattiin itiin kohta,
että ehdittiin jaada liitoa pois hajotetuksi
kiiiit apuiväkeä saapui oikeiit kosolta. Siitirta
ahkeruutta ja rohketitta tässä tulipalossa
osottiivat, kankasten kartanon rengi
Matti Iiiliii, Turun suottialaiseit lyseon
oppilas Jiihaiti Saarinen ja Huiiiikkalan
Kronwilan renki Fredrik Aaltonen, jotka
hiioliitiatta ttileit aitkariiiidesta, ponitistiivat
oikeiii miehen lailla ltiwait hajoittamisessa
ja latoa warjellessa, josta toiwon, ettei
Maskun omituinen paloapiiyhtiö, jossa
mainittu rakennus oli ivakittitettiiiia, jätä
heitä palkitsematta, ivaikka wähiiiimälläkin
lahjalla, sillä muutoin olisi wahinko tullut
sutireiiiiiiaksi. Matti.
—— Kiskoii kuntalaiset owat itiin toittie-
lijoitakokooiiiaait rahaa kunnan rahastooit,
ettii he salliwat pitää pääsylippiitaiisseja
ivaikka kolitte joka päiwä, jos tanssin pi-
täjii waan tiiaksaa kutisi ittarkkaa kiittiiati
kassaan. Miitta minun mieleni tekisi ky-
syä, keiteii liiivalla te seit teette? Oletteko
pyytiineet limitit kiiweritiiöriltä, tai aititat-
teko omalla luwallanne sellaisia tansseja
pitää. — Parempi niiniin iiiielestäiii olisi,
ettii sellaiset häiriöt kiellettäisiin.
Hariitaapiiä Kiskosta.
— Siiiireiiinoiiien iiietsänliakkaiis alka-
nee. eiisi talwena :liiiskoii kappelin met-
sissii, koska tilallinen A. lTiitiri ott tiiyy-
nyt 25,()0i) markasta Htijalan Tiiiiriii ja
lliaaitmlaii nietsistä. .tkaiislianeiiwos Schiil-
te’in ivaiitajait perilliset omat myyneet oinis-
taiiiastansa .Lähteiiiäen riistitilasta karta-
non sekii Papiiinäen talon kaikki tnetsiiit,
jonka hakkausta alettiin jo wiime syksynä.
Tiikit aiotaait kuljettaa :haision pitäjän
liittiitse juoksemaa jokea iiiyiiten meren ran-
nalle wietäwiiksi johonkin höyrysahoihiii
plankiiiksi iiiiiutettawiksi. §liuskan Jiisu.
— Hiikkiineet hewoset ja ivannut. Kiiit
;
kartanonhaltija R. v. Freiickell rouwineeii
wiime maanantai-aamuna palasi kotihinsa
eräältä matkalta, lähetti hän kuskinsa wie-
titään ivatinuja ja hewoisia Haistilan lau-
talla Nakkilassa yli Kokeinäen Anolaan
ja meni itse jotakin matkaa ylempänä
raumansa kanssa weneessä wirran poikki.
Ktiit maunut ajettiin alas jyrkkää jokiäy-
rästä pitkitt latitalle, katkesi maunujen mä-
litanko, jonkatähden orhiit eiwät woineet
pidättää maunujen ivauhtia, waan syök-
syiivät maunuineen päiwineen yliniskojan-
sa ivirtaan. Watinut painittivat heti poh-
jaan ja ivetiwät heivoset tnennessään.
Kuski pelastui latitalle. Samaita päi-
ivänä läydettiin hewoset kuolleena ja wau-
nut pahasti särkyneenä joen pohjasta.
Waiiitut ja heivoset inaksoiwat tietysti ai-
mo suitiiitaii, joten wahinko omistajalleen
oli sangen suuri tappio. (Sat.)
— Riilii palannut. Wiiine tiistai il-
lalla paloi Alastarolla Hintsalan Piithan
riihi kaura-eloineen. Lähellä oleiva lato
saatiin pelastetuksi. Niiheen oli jätetty
koira, joka sai surkean surinansa liekeissä.
Omaisuus oli ivakuutettu. Kirjailija.
Moitetta,
Käyrän kaswatuslaitoksen kohdalla on jo
useitipia wuosia ollut pieni rautatien pysäk-
ki, jossa hallitiiksen liimalla junain on mää-
rä seisahtua, kun joku matkustaja tahtoo
siinä joko nousta junaan tahi jäädä siitä
pois. Matkiistajan welwollisiius on kuiten-
ki, jos hän tahtoo junasta Käyrään jäädä,
ilmoittaa aikoiitiiksensa asianoinaiselle kon-
duktöörille iviiitteistiiäit lähiintiiässä pysäys-
paikassit etinen Käyrää, jotta hän woisi
aikanansa ilmoittaa asian koneenkäyttäjälle,
joka sitte seisattuisi juitan tnäärättyyn paik-
kaansa" Matkiistajain suureksi kiusaksi ja
wahingoksi tapahtuit kuitenki toisinaan, jot-
ta juita meneekin ohitse, waikka matkus-
taja oit täyttänyt welwollisuutensa ilmoit-
tamalla aikoiniikseitsa konduktöörille, jonka
pitäisi mastata jiiiiatt seisahtutiiisesta. Asia
tietysti tapahtuu sitett, että konduktööri, joko
iniiistaiitattoitiuiidesta tahi muusta syystä
jättää asian ilmoittamatta koneeitkäyttäjälle,
joka näin ollen ei luule tarwitsewankaan
seisahtua. Täminöinen menettelö on moi-
tittamaa, sillä siitä saattuu olla haritiillisia
seurauksia. Käyrän kasivatuslaitos on iso-
mainen paikka, jossa itsein liikkuu monen-
laisia ihiiiisiä tärkeilläkin asioilla ja lähte-
wät liikkeelle tietysti siinä luitlossa, jotta
piiiisemiit säännöllisesti matkustamaan, waan
tiileivat kuitenki asianomaisten htioliiitatto-
iiitiiideii tähden petetyksi. Kiukkuinen
matkustaja saattaa siitii pian tulla kärsi-
mättömäksi. a—i ai.
O
—-
llitetutuialtit.
Sota lila-)tytistiin !sinailasta Icairoon
päiit tuuliot-illo englantilaisille on onnistunut
saatta roitto eräästä sraliiit sotajoukosta,
jolsa atilcoallti lcoiitiillil uskalsi lijttlciitä 7l-
liolliStonSa piialle. Uälitäeiioti luottiiat oppp-
tili’ii.sot onnenimjijtensii, liitn !teit-ii oli 8
pataljooiiaa ja englantilaisilla paan 3 talti
4; lint’öslciu oli oilollisilli’t 12 tjslcliiii ong-
Iantilaiston 5 rastaan. Bnglautjlaisten auu-
rontpi urhoollisuus "ja sotataito tuot-tinat
tuit-.ouliin oFFptiliiisillo tappion, jolca ot
sentääit lioita ollut mitään ratlcaioosaa laai
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
