Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Suomen Tvlousseura,jonka siihen mielestäiii
sopisikin paremmin ryhtyä, tahtoisi jotain
asian liyioäksi tehdä? Miiuten ei tämmöi-
tien toiini olisi itse hallituksellekaan sopi-
maton. Kaikissa tapauksissa sopinee toi-
woa, että piirustusten toimittaminen kits-
taiinetaaii yleisillä waroilla; niitä ja kiis-
tannusehdotiiksia sopisi hallituksen teettää
yleisten rakeitnusteii ylihallituksessa olewil-
la arkkitekteilla.
Kotiitiaalta.
—— H; M. Keisari Aieksanteri Ill:iien
nimipäiwää wietettiin eilert kaupungissani-
me jiitiialanpalweluksella aainupäiwällä kir;
kossa sekä soitolla ja tulitukiillti illalla
Sanippalinnassa ja Wartijaiiiuorella.
Kuollut, Eilen aamulla waipui
täällä kiioloit itneeit 70-wuotias työntekijä
kirkotipalweluksessa pastori Williain Da-
nielsson. Wainaja oli pari wuotta sit-
ten inituttanut tänne, syittnmäpaikkaaii,
työskenneltyään miehen ikänsä Iohaniiek-
sen seuraktiniiait pastorina lähellä Rää-
toeliä Wiroiimaalla.
Kaiisakoitlitjolitokunnan kokouksessa
wiime perjantaina oli keskitsteltawana Pi-
kisaarelaisten pyyntö saada oma
kansakoulu Pikisaareen, koskit pitkän inat-
kan takia lapsieit sieltä oit waikea käydä
kaupungin kansakoulussa. Kuten muistam-
nte oli asiasta kirkonkokouksessa wiime hei-
näk. 12 p. kysymys; kirkonkokous piti tosin
asioit huomiota ansaitsematta waan lykkäsi
päätöksen kansakoulitjohtokitiiiialle, joka kun-
niin pitolesta kaitsakoululaitosta warten oii
olemassa. Johtokunta ei katsonut olewan-
sa oikeiitettii ryhtyiitääii iitihinkääit toimitit
asiassa, koskit kaupungin waltuusiitiehet jo
kewäällä, johtokuitnaii siitä tiedustellessa,
oliwat antaneet kieltäiiiäii lausutinoii Piki-
saarelaisten pyyntiilin. — Opettajakuiita
oli puolestaan jäseiieksi johtokuntaan wa-
linnut kaitsakoulu-opettaja K. Werkoit,
Kaupiingin kansakoulujen tarkastajalle mais-
teri A. Berner’ille myönsi johtokuitta wir-
kaivapaittta 14 päiiiiäksi, laskien t. k. 12
päiwästä. Häneii wirkaansa mainitulla
ajalla toimittamaan määrättiin tiiaisteri
O. Fr. Borg.
– Tulivaloii iiierkkiä nimettiin wiime
perjantaita wastaait yöllä" Walkea oli
päässyt ivalloilleeit (8;ranbergiit Uudenmaan
ja Jtäiseii pitkäkadiiii kulmassa olemassa
talossa. Walkea oli saaitut alkunsa katip-
pias Himberg’in puodissa; iiiistä syystä
on wielä tietäiiiätöntä. Kauppias Hitii-
berg’iit taioara, joka tulesta ja wedestä
suurimmaksi osaksi ivahiiigoittui, oli ipa-
kuutettit 10,000 markkaan; rakeiiitits, joka
myöskin pahasti ipahingoittui, oli wakuu-
tettu 16,000 siit.
— Tekiiillisen yhdistykseii kokoitkseen wii-
me perjantaina oli saapunut parikyiiitiien-
tä henkeä Kokouksen keskusteltawina oli-
wat seuraawat kysymykset:
"Muiitok’sien toiiiiottaiviiudesta rautatie-
statistiikassamine", esitti insiiiööri L" Gri-
penlierg.
”Höyrypannujen tarkastuksesta, etenkin
meripannitjen, armollisen asetiikseit "inukaan
19 päiivältä helmik. 1879", esitti insinöö-
ri J. Forsiiiait. . . "
"Mitenkä oit !vähennettäwä weturikipi-
nät sekä niideit sytyttämiskyky”, esitti in-
siiiööri H Lagerborg"
—— "Wirwoitits„—rawiiitolan Tttrussa oit
näiitä päiwinä" kauppias J. A. Krieger
8,000 markasta myynyt sokurileipoja J.
R. Lehtiselle. Samassa rawintolasta iitak-
soi kaupp. Krieger wiikko takaperin wähän
päälle wiiden tuhannen. (S. T.)
— Kotilut; Tiiruii kauppakouluun kir-
joitettiin tämän lukuwuoden altissa 18 op-
pilasta, joista 15 otettiin eitsi ja 3 toi-
selle liiokalle. Koko oppilasiiiäärä on 47,
joista 12 naista.
Lukkari- ja urkurikoulussa Turussa on
iiitkyään 24 oppilasta, joista 8 tiutta.
Wiii iie wuoden opinlaita on 9 1:sellä ja
7 2:lla luokalla. (A. 11.)
" Talonkatippa; sikakennusmestari Le-
auder Wiklund on" 32,000 markasta ta-
talollisetileski A. Akerroos’ille Maarian
pitäjästä myynyt 8 kaup.osassa 8 kortt.
olewan talonsa N:o 4. (S. T.)
–
—— Kolut. Lowisan realikoitluun, joka
wiime laitaiitaina awattiiii, on pyrkinyt
uusia oppilaita 16, tnutta niistä otettiin
ainoastaan 13" (O. N.)
Otilun sitoinalaiseeit yksityislyseoon oii
wastaanotettu 30 uutta oppilasta 37 pyr-
kijäii joukosta.
Ouliin suoinalaiseeit tyttökouliiiiii, joka
nyt oit 4:luokkaisena, oit otettu 18 tiutta
oppilasta, joista 15 ensi luokalle ja 3 toi-
selle.
Saman kaupungin ruotsalaiseen tyttö-
koiiliiun on otettu 30 uittta oppilasta.
Ouliin ruotsal" eli waltion lyseoon oii
24 pyrkijäit joukosta kaikki hywiiksytty.
Realikouluun oit ilinoittaiititut 0 uittta
oppilasta. K.
Waasan sitoittalaiseen lyseoon otettiin 20
iiittta oppilasta, joten koulun koko oppilas;
iitäärä nyt siis tämän litkukauden alussa
oit entisten kanssa yhteen 68 eli luokittain:
l 24, II 25 ja III, joka nyt koulun kas-
ivamissääniiön inukaan alkaa, 21 oppi-
lasta"
Waasan ruotsalaisiin kouluihin ilmoitti-
lie: Lyseoon 32 utitta oppilasta, joista I
25, II 4 ja li 3; Neliluokkaiseeii realikou-
lititit 14, joten koko oppilasliikti oit iiykyääii
56 sekä Teknilliseen realikouluun 0, joten
koko oppilasluku nousee 43.
" Jywäskylän lyseoon otettiin uusia oppi-
laita, 5:lle luokalle, 1, 4:lle 1 ja 1:lle 24
31:stä pyrkisiistä, joista tosin 2l tittkin-
nossa hinviiksyttiin, mtttta ei woitit litok-
kaan ottaa kitiit 24, kun kaikkein hywäksyt-
tyiit otettita olisi wastoin lain iiiääräystä
siellä tullut oleiiiaait enemmän kitiit 40 op-
pilasta. Muuten on lyseossa nykyjään
214 oppilasta.
"Porissa Waltion lyseoon otettiin lit-
kitiiiuoden alkaessa täiiiäu kuun 1 p:nä
wiisi uutta oppilasta. Koko oppilasinäärä
tässä ritoisinkielisessä koitlussa on nyt 40,
elikkä 1:llä litokalla 8, 2:lla 13, 3:lla 9
ja 4:llä 10. —— Suomenkieliseen yksityis-
lyseoon otettiin sitä wastoin 37 nutta op-
pilasta ja on eppilasniäärä siinä nyt 119,
elikkä 1:llä luokalla 34, 2:lla 43, 3:lla 23
ja 4:llä 19. —— Numerot puhuivat, wai
kuinka?
—— Wenäläisestä realikhmiiasiosta Wii-
piirissa kertoo ."O. F.: Wenäläiiten seitsen-
litokkaiiieii realikyiitiiasio, joiika ensimäisille
luokille on kaikkiaan ilmoitettu 30 oppilas-
ta, aniataait t. k. 8 p. Koulukomitean
ehdoituksen miikaan, joka wielä, samoin
kttiit koulun lopullineii järjestiss ja tyiioh-
jeliita on hallituksen wahwistiista wailla,
luetaan aliiniiialla luokalla aittoastaaii we-
itättä. Toisella ttilee lisäksi saksa (kaupitti-
giii weitäläiset kauppiaat ääitestiwät suo-
iitea, waati eneministö, sotilaspäälliköt,
woitti), ja kolmannella ivasta suomi. Nel-
jäniiellä ruwetaan lukemaan ranskaa tai
ruotsia.
Sotaministeri Wanowskin saitotaaii lah-
joittaneen kyinuasion ylläpidoksi 10,000 in"
wuodessa, joka summa ynnä luokkamaksut
10 ni. oppilaalta likimain riittäiteekiii, kun
kotilitu omaa kartanoa odotellessa kahden
wuoden hyyry; on wapaaehtoisilla lahjoilla
kerätty kaupnngissa.
ffW. t. tirehtörinä oit pastori G. Sabo-
le ".
;aikki ilmoitetut oppilaat owat wenä-
läisiä, paitsi pari saksalaista.
— Uusi koitin. Aptekari Aug. Kyrk-
lund, kauppias E. W. Grötilierg ja ho-
wioikeuden-auskultantti Hj. Ridderstad o-
wat keis. senatilta saaneet luwan fyys-
kititii 1 p:stä awata Raumassa kaksilitok-
kaisen ruotsinkielisen yksityisen naiskoulun.
(R. L.)
— Kittisi III luokan matkustajaivan-
niia Waasan-—Taiitpereeii raiitatietä ivar-
teii saapui Waasaan toissa keskiunikkona
Tiikholnialaiselta Atlas yhtiöltä, jonka te-
ollisituspajassa ne owat walmistetut. Wau-
niit oivat taivallista uudempaa muotoaan
pääoiiiilla ja siewällii sisustuksella sangen
soittiit ja, ainakin iiähtäwästi liyiiiää,
tekoa. Näinä owat nyt ensimäiset, mutta
toisia odotetaan kohta" ja luullaaii jo tä-
iiiäit kuukauden kuluella ennättäwän saa-
pua tänne aluksi tarwittawa iiiäärä sekä
I että II ja IIl luokitit iiiatkiistaja-wau-
nuja. — Ratakiskoja, joita kiidätetään
sisä-inaahan mitä eitnätetääii, saapuu siii-
ite sitiiiiiiissa, tämän tästäkin la:walastt
Niiii kertoo W. L.
—– Ptiukoiusta ja koitunutta. Kuii mies-
seiiiiiiarilainen J. O. Frölierg Jywäsky-
läit seminarin II.lta luokalta, seitsemiin
miiun kumppaninsa kanssa wiime lauan-
tai-iltatiu saapui lähellä kaitpiiiikia ole-
ivalle n. s. Syrjälän saunalle, jossa heillä
oli aikoiiiits kylpeä, kohtasi hän saittiait
edustalla juopuneen roistoii, joka törkeästi
kysyi, kuka hän oli, ja saatuansa wastauk-
sen ryntäsii, räyliäisten: "wai niitä sen
p—n koululaisia siitä oletkin", häiieit kä-
siin kiinni. Samassa tuli toinen toweri
tuolle ryntääjälle awitksi ja kohta kolmas,
joka löi F:iä piiukolla oikeaan olkapäähän,
wasempaan lanteeseit ja sillä naarmusi
wielä wasenipaa poskea" Kitn puttkotettu
hitusi ja sai apua kumppaneiltaan, jotka
oliwat jo eh iiieet iiieniiä saunaan, pääsi
hän julmureitten käsistä saunaan pakene-
maan, joiika owen hän kumppaneinsa
kanssa salpasi. Noita päihtyiteitä rois-
toja oli kohta kokoontunut "toiseen kyin-
nteiieeii iiiieheeit, jotka kiroten ja uhaten
löiwät saitttaii owea ja paiskelimat kiipiä
sen ikkunasta, jotta siellä olijat oliwat
hengen waarassa ja siellä heidän täytyi
wiipyä siksi, kitit inellastajat alkoiwat ivih-
doiii tienoilta wäistyä" (Päijy
—— "Suomalaiset ju suomentuaalaiset;”
Hiiswiidstadsbladet kirjoittaa:
Uudeit Wiikingi-katkisinuksen käskyihin
kittiluit, iiiiiikitiit titititettit oit, myöskin se,
että ritotsia ptihitivaisten Sitoiiiessa pi-
täisi nitiiittää itseitsä "finläitdare" eli
"siiiländingar" (suomenntaalaisct), eikä suo-
malaiset. Ei tahdota olla suomalaisia, ei
tahdota tietää suomenkielestä ja siioiiialai-
sesta siwistyksestä, ja seit wiioksi ei myös-
iääit tahdota kaittaa suoiitalaiseit iiiineä.
Jhmisistä iiii tuo "suonienmaalainen"
nimitys iiiiikiiigilehdissä jo siirtynyt eläi-
iiiiin ja teollisuudeit tuotteisin. Niiii saapi
lukea "suomenmaalaisista heivosista", "sito-
iiteniitaalaisesta woista", "suoiiieniiiaalai-
sesta porterista" j. n. e. "Suomeiiinaa-
laisilla"" yiiiiitärrettäitee kai sellaisia Suo-
tiiessa sytityneitä heinosia, jotka hirtiitwat
ruotsiksi, "suoineiiiiiaalaista" oit kai se woi,
jota Sitoiiiessa oit walmistettu "skandilais-
sukuisten" lehinäin maidosta; ja "Suo-
ineniiiaalaiiien porteri" oit luultawasti
keitetty ohrista, jotka oivat kaswaiieet
maassa, mitä ei yhdeiikääit "tshudilaiseit"
jalkit ole koskaan polkenut.
Miitta me palaaiitiiie ihmisiin. Tueksi
uudelle itiiiiitykselle iitaiiiitaait että riiot-
salaiiiett wäestö maassa ci koskaan iiiiiiitä
itseään suomalaisiksi sillä suomalaisilla ym;-
iiiärtää se suomea piihuivit, 3: saattaa
olla totta; tiiutta se ei iiiyöskään sano
itseäiisä "siitiäitdareiksi”; se iiiiitittää itse-
äiisä hywin yksinkertaisesti :illändingar
(Ahweiialaiset), Sililio-lioer (Sipoolaiset),
Osterliottningar (illohjalaiset) ös.ledersöreliyer
(Alietiirsiitirelaiset) —– pitäjän tai maakiin-
iiaii utitkaan, siitä syystä, että seit näkö-
ala useimmasti ei ulotu omia nurkkia
kauemmaksi.
Mutta se, jolla on hiukankin kaitsallis-
tunnetta, se, joka tuntee itseitsii yhdeksi
kaiketi seit kaitsait kanssa, mikä maassa
asuu, se tarwitsee kansaki!miallensa nimen.
Ia Suoiiten kaiketi kansan ruotsalainen
niini oii finnar; itiin oit ollitt ikiiiiiiis-
toisistit ajoistii ja niin oit otetuet niin
kaitan kuin ruotsinkieltä ja Siioiiteii kan-
saa on olemassa. Pitiijä-p-.itriotit niittit-
täkööt sitteit itseäiisä kuinka tahansa,
Ios Ruitelierg wiikingiliiistaiiialla ——
aitiiettakooit iiteille anteeksi itiin kurja aja-
tus! —— olisi tahtonut ollit "siuländare”,
jollei hän olisi tuntenut itseääii siioitta-
tlllalikialieoiit wapaitssota.
silittlc.)
"Bi, 23i"a”, rastiisi l-Flciäae iloisesti;
!uinti :tieti lieri-:iii ruutia eiiiimmäii lciiiii liii-
tolliSiiiitt:t sinulta. lilitii rutinereiilcttu:inieii tii—
lee, itiin liipit-iii minä iiölcolliSeSti toimitteet
:tsjaSi "jit tiittua Jeiid’ille lciiltiiii, !tietti ttin-
tierenlcu:tii piiliin itse" l-FlcicluS peitti ren-
lceiati riititeeeenen seitti "siitti meltin lcereiii
ueiceleiii.
"?J Siilicth, I-)"lciiia3!”” liiiuSi Taret "ja :teu-
inei liii.ntii lanIiFltJelle, "jaeta lymyillen liitt-
Sei liiineit jiiiiceeiieii. ""!tljtenlcii raj iitin pe-
liitii lcilpailijiiiil" ujutteli liiiit ja lieilttiitti
lciittiiiiii ji"iiili)"i";ii8il":3i. §enstillceeii lciiiiiitz"i
liitit piilatiilc;;eeii tti-’iiclciiii, raitti eteiseni Su-
miisöit riist:ipiiiitit .liititte sinisiini-eeti.
seitseiiiijslcaIUIIt ttet luisu.
"laittaja ja mies.
dliiiiiii Js-t:iiöiiin iiilcoitiii, lciiii pFliiiit !niistit
uritas-liiste" poilcien lalilciiaiiiiittit tiiFtFi liii!-
äti Sisnieytiin "piintili-tietit riliolliötn siistaan,
joiilcit lialln.sSa alituit lieiiläit linnanen, oli
leitilin eri niittilciitit:iin tiilisiisi !niitullinen "ja
railien; iieljelcstet illaiticuiieiis eiri’tt siis rie-
iii tietiineet iieeimmietii tapiiiilceisttii, "jotlcu
lultijnmme jo tunteritt. "laadilla (i1i80ntiili-
cleti puljeu liertamist:t nilille lietlISiirtm lei"
tissit.
Suiirimmnllu turistituulella itiiiinteli seti-
tiilnleii .IutiaS muulin ajejuii lcertomiiötu 23.-
riiii riiiilceiiäeetti ja" piteSttt. Ilacluesetn "ja
l’olluii’eti ictiolemanta. itine liellitt tunteet,
"jetiin piilit-"it pi’ililliiciiti tutullisesti niin rii-
ltinitti "ja animi-iiii iilicotniioclon tiiliaita, ral-
teiSiii-tt iiiiiiet enemmän liitin liitii itee teili-
tyi tiiiyttiiii, 8iii"ii, iliiitettelj" ja, itiiclctiuö
tii)"ttii"iit liiiiieii 8)"tliimmeiiSii, ja "liiri-ii; juic-
Sni tiielciii lciirriiiiiättäiii)")"(leIti"i]tunnella "laa-
din liottamasta loppuun, enneniinin liitii nie-
ni eteimäiiii 2iii";ia. lliineti irilcitntettunset
eli liiintii niin liicellit; liiiiieii "tilit-tii iitot"-
Si:tiiienea oli leit-iesti ——— tiimit mereliin, jylin
oli liiiirisiiizt niin paljon "jti !yit oli jlman
ltiiilclceit muutu titin/iiii, paitsi liittien, raan
jolin ltnitenlcin icailcesöit lciizilijyinleeöäiiii "ju
!iteiuiiiezipileeöstiiii oli liiiiielle itilclcititmpi iciiiii
"jne iiiinellii alisi (illut icuiiiiigitelcntitu nipistit-
jiiisilcni.
)litin ujutteli JllUlclciiiieiiS. lciiii liitii riensi
nii’iiiiciiii, jaetiu liittien aition tuttuliitteu aiti"-
teeiien oli. l’iaii siti liitii niiliilii liiiiiet —
roi tuo ellu liiii" l’itiillilclc-"i mietti tapitu-
stiii.sit itlceriin, lirisiityn, riipieeniiti pulttiini-"
eeit, saitti tupiisi tiitiin, "jaiiltit silmät !aieti-
!iit eittien, tptöii, julin. piitiu peelcillii, iit"-
in)" liniilill:i eilitiilliiiiti riitillitiieii jali:iiirelc-
Jiiiii seurasi lireilclcaltiistii, "soltit riensi !ae-
tiijeeen suuntaan, mietii .lucian läiieItJ i.
"lialta nn tiie pultitti-7?" ali tuo :inttara
linucluliilus, jolin pitsisi Iiiiiilljlcöltii tetseli-
chiitöen Iijuait"
Aiira ei leealta-tii etiiteii ollut peitytty-ii
"luciasta niiu ltuin nyt, jollotti liiiu niin iilc-
lciii eli tullut ltii.neii liiolcseeii lili pelleo
tullantiut liiintii seittiiliilett ettii itiin nyt
enSilcerrtiii iiiilci puettuna liirlclctittsen tai-iie-
liiiiii"ni5lciitiii liiiilpnii lii))"lieiit5"rlttii lchiiiiin
liiii-jallit, ettein eeti teiti iitinen äiiiieiiiiiI jit
eeiintFmiStiipitiiSit, jylin uinutti t)"t;i’)ii ]tympi-
lesiiii tuunilan liiiiiimeiitFneen jii peltin iloi-
seii iiiilciiiSolcöi. itiitjolcim itze tiianiiiiiötiii-
itiellaitii ei ollnt enemmän peloittanut riipi-
eerati ruuliin, ittiin tiiuine njet -— tiiuine,
jylca liiiitenlcin liitytti Sticijelliilceeeii liekintas-
ti olisi lcnolliit.
illaiclcaiieue tajeti lcy5)"in)"lceeii3i"i, ennen-
lctiiti 7-tiint sui rolilceiittii runtanneet-ii. "84;
en 11)"lciiliie, utetieilitineii", iiitl()"tti liitti, "liii-i,
janiin lieiiueii §niistit iiiui"tt"i""si"ien liitinliillii.
0iiliuii liiin iiiiSuiniiiit iirini-ei. ]liiii leilisiiliti
"jit antini lluilitS.iniiit seitit (moitti liiii-elle "jii
itiiitiiii intilleiii tiiline-seen liitiiiiiitpetli’eliilcniiii.
liitii löi tiiniiliitii sinunlaisen, "jnitit tappoi
isiiiti. lurlciiiiiz eit lciiiiiit-F IIFt iielccnnnme ee-
lcii nn tullut tänne taistelemaan "ju liitole-
iiiiiun neitimme piitileöt:iin
7ntr:t pulini nopeasti "jti lienlciisj tiian tuoe-
tiiitin §"tsiiiiii. lli’in ei iislcultitniit litit-"iitit
ylli-5". §illit liitii tiinet ii)"t, ettii .liititte "li "iltit
rilliiipitiiniiit-"in !tiineet-ii. llitilcicnlieiis ei riiu-
tnnniit lieti. Iiin:iiilcitiiii liinnniii:itta roi liitii
2:n"iin titlcuieiti ttiifiiilciiii, :teritti liiinet intti"
tiiuun, nelcii liitelit tiilipinnalla "stiinan pois.
.jullaan nyiililcii "titi-(iia ei suuttunut lur-illi-
Semmnlcöi ’mir-"tiu "joe ilciiänltiiiii liitii riitelij-
Sena elisi Seieoiitit tuettiin-insa eileS.S-ii, imilc-
lcei liittien om:itiiiitonSii roinat sointeita litin-
tii riiliiniiniletiilciiiiii liuii"aliiliilcSeStit suittet-8-
eiintiit I-Flciiiiiuöeii"
illitlilculieue neieyi liekitettiin "ja suortin-i
tzitsiti ecleSSä. "2:ti"u", lziiöiii liiiii riiiilein,
"itieiiii’tii tii)"t)")" pulitiu eit-)ratin ttiieilleiiiine.
d’inil tiesitit, miitti siile )ilicli8tiiii iiiiiiiit 5i-
itiin. 8iiiii (ilet liettyi-"iit tuimille, missä
eniiteesea piilettiin eli llutl:tesititn ""jit stiina-
riiti, uinun ieiiiiöi. 8:ino minulle tipi, mie-
Sii siiliteiden-"i liitit "ii emuun"
Aiirit ei lieti "eliitit-"inut miiii-"ian fantutit,
riitin "siin-)i liietmelleii: "l-Flciilae ei ale pit-
lcttnti. lIiin, niin li)"!in lenin liinit, iin Llu–
niitliiti p:ilrelijoitm lIiiiiellil iiii "riipsi "ilee-
iiI iittini ositu lcuilclciiii .lunttilan lemisiin iii-
lieniiniitiii"
"0nlco liiinellii iii"t""i)3lciii eilcetts iiitiil:i juti-
titl:iiiieii t)"tti)"?" lcFSFi liliilclculienö liiteiiieti.
Aiiritii mielestä liittien iiiineneii ei lcuilcit-
niit eititii; niin tiulcuriiltu, "ja liitii tuitui itsensä
liiitalliöelcsi, ettii "juuri "lulliin ensitiiniiii.eelcei
iillcei puliini. tiistit itiin-estit. "ilttiin-50. ei
ele soimannut nieitii"; etiiiiii liitii )"lc;—"itilc0i"—
tiilen-iti "ju piiniiritiii.
7";mt ali tiiriin riiliiii.stiiinittuti siilieii itui-
lciiiiilceeiiii, "joiiicii liittien muninen tislciriit.
lIiiii ltnnli "jeiiliiinlititiaii liiiiiiiyn eli liualcit-
iilcneii, seitit ilmaisi liittiierutt tuultiin, ett’ej
ltiilntii,sliiriticiitiit olisi, tainut pimettiin tut-l-
tit riiitlciiltu tittelit-liii nellitintit iiiintii. ]lar-
rttt Syi.liimet !aistit tiiut-ett niin lielliiil inje-
liliii,rtuiittit jtt i"ieli"t liutueniimtt lteStiinii eeti
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
