Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
laiseksi jäseneksi Suomen kansasta, niin ei
hätt olisi koskaan woinut runoilla Hautaa
Perhossa, ei Hirwenhiihtäjiä, ei Joulu-
iltaa, Wänrikki Stäl ei olisi koskacttt tul-
lut luoduksi ja runoilija Runebergia ei
olisi koskaan ollut".
Sellaiset sanat ajallansa
Vtoat kultaa, lausuu U. S"
Rolikea karini. Eräätiä yönä wii-
tne elokuulla tuli torppari Salmijärweu
pihalle Lätigelmäellä" uhka rohkea karhii,
jonka karja kauhukseeit huomasi ja rupesi
pitämään suurta itieteliä. Torpan waari
hyppäsi hätään koiran kanssit ja sai aseek-
seett uuniltiudatt, jouka kontio luuli kai
suureksi ituijaksi, koskit alkoi pötkiä metsää
kohti. Mutita wahinkoa ei se ennättänyt
"tehdä kuin puri koiraati pahat ltaatoat.
Artoellaaii että se oli sama nalle, joka piti-
ntää enneii kaatoi Kuorehweden puolella 4
lehiiiää. (Aamul.)
!kaniala tapans. Wiiine perjantai
"aamuna neljätt ja wiideti wälillä löydet-
tiitt kirjuri Björklutid tunnotonna makaa-
massa kaup. Sehawaronkoff’in talon pihal-
ta Katariittin kaduit warrella Wiipurissa.
Löytäjille kätoi heti selwille, että tnakaaja
oli piidonttut asunnostaait, joka oli mai-
nitussa talossa ja sen kolmattttessa kerras-
sa; Löytäessä oli Björklund wielä auko-
nut silmiään, waan päästyääti huoneesen-
sa takaisin oli hän lakannut elämästä.
Syynä hänen ikkuttasta hyppääittiseensä
ott olltit tauditi houre. Tämä surkean lo-
ptitt saattiit toaittaja oli tioiii kolittenkym-
menen wanha ja naimaton tnies. (Jlm.)
— Wiipttriu teateri on lokak. 1 p:stöi
jouluk. 1 p:ään wuokrattu Suonialaiselle
teaterille. (W. B.j
–— "Suomen bett-itset Moök-watt näytte-
kyssä ttäyttätoät, H. D:lle tulleitten tieto-
jeti titukaatt, saaiiuittatteeu suurta !juotitt-
"oia. Yhdeksästä näytteille pattnusta he-
wosestci ott 7 saatiiit palkinnon, niistä kuu-
si "pienten työhewosten" luokassa ja yksi
"suurten työhetoosten" luokassa.
Ensimttiäisett palkitinon (500
ruplaa ja hopeametaljin pienistä työhewo-
sista sai talollitieti Kaarlo Summa Uu-
de.nkiirkon pitäjästä; toisen palkin itott
(450 ruplaa ja pronsimitalin) tiiaatitoilje-
lijä W Wesslterg Nastolasta; kolinatt-
n e n p a l k i ti ii o tt (400 rttplaa ja prons-
simitalitt) kauppias F. .lliuttu 5;)ämeenliii-
nasta; wiid enn eti palkinnon (300
ruplaa) wapaaherra A. Standerskjöld Nas-
tolasta; kuudennen palkiiition
(150 ruplaa) sama eräästä toisesta heitto-
sesta; seitsetnätitiett palkinnon
(20() riiplaa) maisteri H. Modeeu Por-
motista.
Siiurien työhewoistett luo-
kassti sai palkiitnoit tiiaatiwiljelijä W. Wess-
bergin tattitua "Wirma.”
—— Muitu uittisia Suomesta. sses-
soriksi Waasan hotoioikeuteeti
kuuluivat sihteri siellä E W. Fahler ja
adwokaatiwiskali R. W. Aleeititis olewan
nimitetyt (Mbl.) Apttrahat käsi-
työttopettajaitt kaswattamiseksi Wiipurin
naisten käsityökoulkissa jakoi Wiipurin kau-
sakoiil ujen johtokuitta wiime kes kiiviikkotia.
Suutemman 1,400 tiik. sai Taniniisaareu
kansakotiliin-opettaja .ikarolina Rosina Etig-
dahl, pietteitittiäti 700 ttik. neiti Inlia
Iakotitl eff Wiipnrista (28. B.) — .skan-
sakoulujohtokutttian jäseneksi
Porissci walitsi opettajakuuta ptiole taan
tulemaksi wuodeksi unde :taati opettaja
Frans "’liktor Lehtosen. —" H tislh. kett-
ralikiiwernööri kreiioi Heyden
palasi ioijtiie lauantai-iltana Heksitikiin
ttiatkaltausa Itä-Suomessa. Paluuiuat-
kallattsa kuuluu H. "Ylh poikenneen sala-
neutoos Briiunin tilalla Iähellä Hamiuan
lausuttuina
"
kaupunkia, tii. S.)
Sa:ttttinum tii-luin. 7.aru ltnnli nuti :tinniin-
tuiin icet-riin; ei ictiictiutt sinttiini; uitti scon-
Itiiutt 50!! "jiiliceen lännenicnin "lutti oli ioin-
tnnnt jieiii3t")"ii3ttntii(itt, oli tiililuu 5)"ältn)"n)"t
ujon tiistit-iskit. ]iiin oli tiimi iietltenä !nieli-
pnolen iltntiSon italiainen, niin tiiFtioiiiJeSti
oli tunne, jata ictitnnninto nin5ttt5ultlc:iiaitu-
ilelcni, ettii-.innat ltättett nielun-.i "jtt tnielenaii.
"kiini tiinaa. lait-0, .niiailu !toti tuppiin ltinini-
1ijiinsu, tultusi liiinet; ju onni yli, ettei 1.)"-
lciii:tn t:ir-"innitt !istutti "junti tiinöii silmänrä-
piiFIcneSöä. tinti-un4 riensi liiiieiiii" ajatutin
jttotöiiiitt, kitjatitittiinezti et.Sien tiheimpiin
tiiätilcltoti. IIiin (liini !tainnunti taittanut.
piiloutua pinteintpiiän litoltitiit, 8)"!intpiiiin
kiantaan! auringon tiileliin rasitti liiilitii.
(äiti-int
Maaseuduklta.
— Muiuaislöytö. Marttilassa on Krou-
win yksittäisen rusthollin kiwikellarin sei-
nän raasta löydettt) kaksi messingistä ra-
siaa, Näissä rasioissa oli 95 wanhaa
Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Wenäjän
rahaa, enimtnästi wiimeisen wuosisadan
wiittteisiltä ajoilta, mutta myös isoja ho-
peakolikoita wuosiltä 1634-1725. Nämät
rattat tulewat korjattawiksi kruuttun lunas-
tettawiksi —n.
Peeimitrnttoa on arweluttawassa
määrässä alkanut ilmaantua etenkin saa-
ristopitäjissä. Niinpä on meille kerrottu,
että Taiwassalossa muutamissa paikoin
p uolet maasta otettiista perunoista täy-
tyy kelpaamattomina hyljätä.
— Alaikäineu postinwaras. Alaikäi-
tten torpparin poika Itiho Jewälti Mart-
tilasta, jonka kihlakuntain postinkuljettaja
oli ottanut apulaisekseen, on wiime aikoina
kuljetettawassa nahkalaukuista olewista kir-
jeistä warastanut oman tiitinustiiksettsa
mukaan yhteensä 20 sm. 76 penniä.
Muuu muassa oli poika ottanut erään
krttuiiutitooiidiii ttitttismiehelle lähettäittän
kirjeeti, jossa oli 15 stn. 75 petittiä, sekä
myöskin tiittiistitieheltä Kuwerniiörille nie-
newästä kirjeestä 3 stit. 87 p. Rahat
taskuunsa saattia oli poika nulikka kät-
kettyt kirjeet erääti katawapeusaan alle
lähellä ttiaantietä. Postin wakitiaittett kiil-
jettaja oit tästä tulleen wahingon jo pal-
kiitiiut. –w.
— Ryötoäyksiä maantiellä. Wiime per-
simaina rutistettiin useita ihtttisiä Noor-
markun ja Poomarkun wäl isellä tiellä. tk aksi
tyttöä, kotoisiti —Poomarkusta, Kangasnie-
titett talosta, joutuitoat matkallansa ryö-
toärieti kiisiin, jotka kauheilla iihkauksilla
waateiwat heiltä rahaa, jonka saatua he
wielä pahoin heitä kohtelitoat. Saiiiatta
päiwänä hyökkäsiwät rostoot erään Ah-
lasten miehen kitnppuun ladatuilla pyssyil-
lä, waatten rahat, tahi ntuutoin uhkaisiwat
ampua, jollotti mies maksoi 10 titarkkaa
hengestätisä ja itiin sai häti ajaa ratihassa
ttiatkaaiisa. Sittemmin owat sattiat ros-
toot hätyyttätieet ihttiisiä pyssyillä takaa
ajaeit. Roswot, joita on kaksi, owat fuu-
ret ja peloittawat nähdä. Ruuuunmiehiä
kerrotaatt myös jo ryhtyneen näitä ros-
tooja takaa ajatiiaatt. (Sat.)
— Suttri tulipalo. T. k.9wastayöllä
rainiosi Säkylässä "Ismt-Säkylän kylässä hiir;
tiiiiineii tulipalo. Paloi itiin. 8 suurta
riihtä eloineen päiioiiteen ynnä tiiuita pie-
nettipiä ulko-huoneita. Wahinko ott kärsi-
tteille sangen suuri useimmat riihet
kuuluivat kuitenkin olewan palotoaktiiitetut
Helsingin paloioakiiutuksessa. Ellei kuu-
nassa olisi ollut 2 hyioää uutta palo-riiis-
kua, jotka taukoamatta tekitoät työtä, uiin
olisi ioartiiaati myös itseat suuret asuitt-ri-
toit sekä erääii kauppatttieheti kartano jon-
tuiiect tulett uhriksi. Walkeata ollaati tvie-
lä sammuttamassa kun tätä kirjoitetaati.
Taitoas näkyy kuitenkin tnetitieeti wah-
waan piltoeeit ja tehnee kaiketi yän päälle
lopuit toalkeasta, kertoo tiiuuati mies li. Sss a.
—– .ii-tuttiin tttuistott jätti jälkeensä tä
nii kesänä kuollut Peipohjatt Ränain ivan
ha isäntä Mikko Ränki Kokentäeltä lah-
joittatiialla testamentin katitta kuuitati
kattsakoululle 1,000 titarkkaa, jonka korot
uniosittain oiotit käytettätoät ivarattomain
koitltilastett toaatetuksen atoliksi, sekä 500
markkaa ktiiiiiati waiwaiskassaatt palkkioksi
siitit, ettii joku hätieti sukulaisistaan joskus
oli saatiut nniitoaisapua (Sat.)
— leliäisettipi kansakoulu poikia jatyt;
täjä warten toiiootaaii saada toittieeti eiisi
syksynä Säkyläs sä kertoo eräs läh"
U S:lle "Li".188i) osti kutita Iussilau
talott tiilitili Säkyläti kylässä kansakotilu-
taloksi 13,000 markalla.
.skoulu-sali, opettajattaren astuit-litio-
iteet sekä tarpeelliset ulkohuoneet otttat tänä
kesänä täyteeti kuntoon laitetttt.
.—Opettajattareu ioitka ott jo kerran ollut
atooiiaiseksi julistettu, toaan ei ole wielä
hakiata ilttiaantuttut ehkä palkka ott ttoiit
800 ttiarkati paikoilla. .Wirka ott nyt itu-
delleeti haettaioaksi julistettu lokak. 10päi-
toään.
ilkkoisett !valkeasta sttttyi elokiititt
lopulla "sariin kylan .sialluu .Laitilau pitä;
jässä piliattotatettiin-3, joka paloi poroksi.
Atspajaisista Laitilassa. .naiselles-
saittuie :liittimiin leitiili huomasin siinä erään
kirjoitukseu Laitilasta tiimimerkillä P. W.
Häu ottaa puhuaksensa niistä arpajaisista,
joita herra kuweniiöriu luwalla pidettiin
2;-t p, heinäkuiita Laitilau pitäjän .ikoine-
Tietoja antaa
Höyeylaiwaliike;
Turnsta "Tukholmaan
Hangö, katteini Osk Wilh. Andsten, Manihatitiitau ; ;
kautta, maanantaisin k:lo 8j pp
Aura, katt Chr Feilcke, tuorstaisin k:lo 8 j. pp.. .
Constantin, katt K. Waenerberg, lauantaisin kl 8j..pp
Åbo, katt. A ?! Broberg, poiketen sattumoisesti Ma-
riahaminaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp
Finlattd, katt. G. M. Fogelholin, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Pietariin,
poiketen Hankoou ja Helitttkiin.
Åbo, katt. A. A. Broberg, suttnuntaisitt k:lo 7 j..pp
Haugö, katt. Osk. Wilh Andsten, poiketen Tauttitisaa-
relletin, sunnuntaisin k:lo 9j. pp
Finland, katt. G M Fogelholm, poiketen sattumoisesti
Wiipuriin, keskitoiikkoisiii k:lo 7 j. pp.
Anra, katt. Chr. Feilcke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Eonstantin, katt. K. Waenerberg,perjantaisin kl. 7 j.pp;
Tawaraliistat owat jätettäwät tuuti ennen höy-
rylaiwan lähtöä;
Syyök. Lokttk;
—25—— 9s23—
t428—t226—
—16301428—
—18— 21630
—21—— 519—
—24— 822—
—st7— 115,29
13;27— tt 25"—
—2oj— 418,-
—22;— 6320!"-
Nordfors ja Kumpp,
ron kylän Wuotilan talossa paloruiskun
hankinnon hywäksi. Mainittu kirjoittaja
tiäyttää oletoatt wallan pahoillansa, saito-
essaati, että tämmöisessä pitäjässä kuin
Laitila on, jossa on kattsakoultt ollut titott-
ta wuotta toaikuttantassa, ei olisi sopiwai-
tien pitää semmoisia arpapelejä. Waaii
minä kysyit: ottko se etisinkään katisakou-
luu asia, kuiti arpajaisia oleti kuullut ja
tiähtiyt etinenkin pjdettäwän sekä maaseu-
duilla että kaupungeissa, joissa ott paljon
kouluja ja suurempia oppilaitoksia kuin kan-
sakoulu. Onpa itse kansakoulukin kunnas-
samme arpajaisteti woittorahoilla alkuun
pantu; ja koulun jo tiiuittaiita wuosi wal-
miina oltua pidettiin taas arpajaiset katt-
sakoillussa urkuharmonian hywäksi. Näyt-
tää siltä kuiti P. W. ei ensittkääti ottaisio
lukuun sitä, minkit hywäksi niitä pidettiin
Hän ott kentiesi tie luullut joksikin jttotiia-
peleiksi; waan ei ttiitt, weikkoinen, olekkaan
asian laita; kentiesi ott häti itsekin taita-
nut olla saaptitoilla sattiassa tilaisuudessa
ja kentiesi olisi tahtonut saada joitkun ys-
täwyydeti maljan tahi tuloryypyn, waan
kuin ei sitä ole tilaisuudessa ollut, ott hän
harmillatisa ruwennut mokomiin moitteisiin
ja sanoo sett olewan pahatt esimerkin ttaa-
ptiri kyläläisille. Mutta eikö hän koskaan
ole ollut saapuwilla semmoisessa paikasta,
jossa tuli parhaitt raitoo ja huomannut
stlloitt sinne tuotatoan paloruiskun, itiin
hän ioartnaaiikitt huomaisi, mikä kapine se
on. Totta hänen ajatuksensa heräjäisiioät
ajattelemaan, että tämmöinen kapinehäii
otikitt tarpeesett ja siis joka kylääti ja ta;-
loon hattkittatoa. Silloitt tulisikin kysy-
mykseen, mistä saadaati rahoja täiumöiseeu
ostamiseeti, niin sitte plati esiintyisi P.
"tg :kiti päiihäii settittioitieti ajattis, että wä-
häin toarainiitie awuksi ott pideitäioä at-
pajaiset. Myöskiii tiiaiuitsi kirjoittaja siellä
olleett jotaklii ioäketoiä juontia ttiyytätoätiä.
Waan minä ett ktittitiiiitkaatt ole ktiiillut
sinne ariiajaistoiiiiikuttitati puoles ta tuo-
taiotti! mitään olutta taikka sett kaltaista;
se tilitti on siellä semmoisia titinjty, ei siilii-
kaan ole arpajaistoimikuntiau puolesta.
Seti piti olleen jotiktiti yksityisen henkilöti
toimittamaa ja asiaa tutkittaissa oit hänen
unistaaminen eikä kenenkäätt ittiititt.
Sitte antaa hän jotenkin pahan tiiielialati
toitiiikuttttalle kuinhan siittiin kerjäätuällä
kootuit senlaisia kapitieita läliipaikoilla, jot-
ka tiileioat arpalippujen piilille pantawaksi.
Mutta ttäniät atitittiet eiwät olleetkaan ker-
jääntällä koottuja tuuitti toarsiti wapaaeh-
toisia, jotktt kukin toi ioaatimatta. :’lrpa-
jaiswoitot tekiwät 30:; tii. 00 petiniä, mi;
kä jäi woitoksi ulosmenojen poislaskettua;
tämän lisäksi kootaan kyläkunuan taloista
wielä tartoittatoa rahasumma palotuiskun
ostaitiista warten. 3. !piltot
iskinintiöstitwnttt.
(kl. 12:00).
lamailiti eyinlc. 0 jt. ’l’iittiipiiiriiiiii
:tuittuilit nii :inkuin taistelit 0:t53u3itti’itt
iittiini. niittiin "jonnat itj’;"tlclcii.—"it"t"it" singlait-
tiitiiaten taajempia siipiii niinituin §iini-in
janitoin liisteluu iceni )li puoli ji-"tiiiin
lt ini:titiitoiliiti. .1ittiti ajettiin
tiieuetti "i laittauttaa.
illi-klaniil:tiöteit tappio an 100 ictioiiiitt.ii justaassa.
talc-.ilein j.t tuoksunutta luuielta, ikäänkuiti hopean hoh-
Wentm markkinoilla;
Jo eittien päiwän nousua he lähtiwät,
isä poikineen. Oli niitt sanomattoman hu-
paista kahdeksanmuotiaan pojan mielestä,
joka ei koskaan eniten ollut niarkkinoilla
käyttyt. Io ttionta wiikkoa sitte oli lupa-
tis hänen sinne pääsöstäitsä ilahuttanut
hänen ttiieltänsä, ja koska nyt wiimein se
toitoottii päiwä oli koittamaisillaan ja äiti
häntä pudisti, saadaksensa häntä herää-
mään, sanoen " "heti ylös, jos mielit kau-
punkiin, tiudet sarkawaatteesi owat sängyl-
lä" — niin hypähtipä Wennu lattialle ta-
wallista pikeiinnin.
Wetinutt isä oli tawallinen talonpoika,
ei warakas, waan ei juuri köyhäkään. Hän
olisi tullut hywinkin toitneeti, jos ei wii-
natthittio ioiiiitteisinä wuosina olisi häntä
walloittauut; mutta siitä hetkestä onni luo-
pui häuestä ja kotirauha paketti kerta toi-
sensa perästä — mikä kutuminkin tapah-
ttii jokaiseti markkinamatkan jälestä.
Hätteti ei kuitettkaan olisi ollut niin pa-
hoin laita, ell’ei hän olisi joututtut paho-
jen toioerieti setiraan, mutta tämä juuri
tapahtui joka kerta kun hän oli matkoilla.
Kiiti toiekottelijat houkutteliwat häntä, hän
kohta oli walmis heitä seuraatttaatt. Har-
tooiti hän lujamielisesti seisoi heitä ivas-
taatt. ds.seriistäpäin häti aina syytti kiu-
saajia —— ttiiitkuitt heikkoluontoisien ihmis-
teit oit tapa, ikäättkuin raamatun sanat:
seisokaat perkelettä wastaan,
tiiiti hän teistä pakenee, eiwät
olisikaan todet.
Äiti, jolle tniehensä tawat oliwat warsin
tutut, oli wiimeiseen asti koettanut estää
Wetinutt ntarkkiiioille tttetietnästä, miitta
isän mielestä poika jo oli kylliksi iso pitä-
niääti ioaaria heinosesta ja rattaista, ja
olipa häneitkin joskits kaupunkiin pääsemi-
tiett. Siis Wettnu pääsi ttiukaati.
.tkuuiiiialta tutittii pojan mielestä näin
matkustaa läpi yöu hiljaisuudessa. Puit-
teit suhiseminen iiietsässä kuului ttiiti kau-
niilta ja tähdet toälkkyiwät ttiiit kirkkaatta
pitneäti maati ylitse. Kautoait he näin
tttatkiistiwat, mitään titiiiita kuulematta
kuitt rattaittensa rätinää ja hewosetisa ka-
toioin kopitiaa, ttiiitta wihdoin he saapui-
toat ioaltatitaatitielle, jossci ktilki niin pal-
joii tnatkkitiatoäkeä, että kuului ikäänkuiti
alituinen ukkosen jyrinä. Taiwas yhä toal-
ketii ja tähdet katosiioat tiäkywistä. Weti-
tiu halusi tietiili iuetiiioätko tie aatiitiletool-
leitsa pitkäti ioartioitsetiiisensa jälkeen "s:tiin
milt’ei kaintauitiit heitä; sitä tityöten kiiiti
he katosimat, eneni myös rauhattomuus ja
melske maau päällä. Kyllähäu Wetinutt
!talutti saada niiltdä, ttiiltä kaupunki ja
ttiarkkitiat ttäyttiioät, tttiitta kuiteiikiit häti
olisi iiiieliityt saada titatkustaa wielä kau-
was, yhä katitoeiutiiatsi, näin pittieodes sä
ja äänettötuyydessä, tähtieti toäl lkknes sä —-
ei hän woinut itsekääu selittää miukä tintoksi.
saltiinpa sit’ottopaikkaait. Isä tiistit lie-
wosen ja autoi sille heitiiii. "Likellä oli kos-
ki, joitta tilitie silta oli rakettit. Wetitiu
metti sitttie odottamaan siksi kiiitt hetoonen
tilisi lewännyt. :’luiittko oli juuri nouse-
Wesi koskessa ttäytti ikäänkuin
taivalta sateelta, ja kuu se näitiFJknohui
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
