Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
niin opin tiellä kuin ulkonaisessa elämäs-
sään seurakunnan nuorisolle esittierkkiiiä.
Tän jälkeen weisattiitt rtisthollari J Til-
kasen koululle lahjoittaman urkuharmonian
säestäniällä pari wirren wärsyä sekä
ruwettiin oppilaita sisälle kirjoittamaan.
Nyt oli tässä asiassa julkinen toitni lop-
punut. Seurakuntalaiset oliwat tän li-
säksi opettajaii huotteissa walmistaneet yh-
teiset päiwällis-keinttt. Ufeanipia puheita
pidettyä ja neli-äänisesti isänmaallisia lau-
luja laitlettiia läksi kukin tyytywäiseiiä ko-
tio kello 4 aikana ehtoopuolella. Tässä
koulussa olisi kaiisaittoalistusseitrait haara
osastolla hywin itinkawa paikka pitää
kansantajuisia luentoja; sillä koulu oit
ainoastatisa 5 wettäjäti wirstati päässä
Kyröti ratttatieii pysäkistä" Etiran
kappelissa rakennetaan tätä nykyä kilwan
Liedon pitäjäläisten kanssa myös kansa-
koultia. Koko tnaallanime siunauksesta rik-
kaan päiwän muistoksi tahi ioietettäissä
maaliskumi 2 päiwänä 1880 silloiseti ra-
kastettiit rtthtinaattiine 25 witotista hal-
lituskaitdeii muistoa, sitotiiwat Kari-
naisten ja Euran kappelilaiset perustaa
seurakuntaansa kaitsakottlttn. Nyt owat
Kariiialaiset tarmonsa takaa tämän sil-
loiii tehdyn welkakirjan takasin lunasta-
neet. Iiienesttjstä ja siunausta toiwotam-
ine iiäille isäiittiaaittiiie alttarille uhra-
ttiille pyriititöille! Tästä koulusta ajoin
kolkuttelitt minä aitta Lohjan pitäjääseii
saakka. Täällä Suittilaii kylässä kun myös
näin hyioiii stittren wäkijoukoit, käskiit
kyyti- mielieni poikkeemaan kyläätt, semmenkin
kuiu rankka sade inelkeiti täytti kärrytkin tiit-
dcllä ösellot ja waittiot näyttiwätkin näitteii
sateitten tähden Uudellamaalla o leioanhywin
pilaantuneet. —Yhtenä turpeetta wiheriöitse-
ioät kykkäät pelloilla. Stttoi touot oioat jo-
tensakin korjatut; jotta sellaisia turwekasoja
on paljott hawaiittittt. —— Syy wäeti koko-
ukseen Lohjalla oli "juttuun kirjoittis””,
kitit näet syyskeräjiit oliwat alussa. Olinpa
utelias saada kuulla, kuinka täällä "siiois-
tyneessä" pitaliksi kulturi—inaassa ihmiset
keskenänsä eiätoät. .—Olitoat he kuiteiikiti
hywin innokkaita saadaksensa asiansa pitit-
nitksi jttttttuii, jotta iiiitteti litkit yh-
tetiä päiwänä uotisi 150. Toitteii näistä
Lohjalaisista puhui ainakin asiatansa jitt-
tttitii kirjoittaissti ruotsia, toiiieti sttotitea
ja luultawasti kuttipikiii ymtttärsi toi-
neiitoisetisa kielen. Mitetikä minä tiedäii,
käydään länsi Sitontessa keräjiä ioaati-
tituksesta; Uudella maaila tullaan sinne
iiiiiikititi markkinoille. Jos iniehellä ott
keräjän asiaa jonkun kanssa ja kerran oi-
keitteeii oti meneminen, itiin ottaa hän
sitttie neljä – wiisi niittitakin asiaa; sillii
itiitäs tuolla toaati yhdellä asialla tehdään.
Länsi suotuessa ineitnääti markkinoille ja
toimitetaan samassa koko wuotiset ostot;
sillit ktiiiikas yhtä asiaa wartett kaupungin
matkaa tehdään. — Ia taas kalisalaiset ei-
wät itteite yhtä riitaa warteti keräjiin,
koska joka ihmisellä tawallisesti oii keskitit-’-
elämässti oleminen toisieti ihmisienkin kaus-
sa, iititkä ittyös oiotit tartoitsetvanaiisa
"ITnniicnei !ninnit esiinkinriipiiFS! isiiniint
tiiz"t)")" icnttiin”, ituusi lionit itiin ]tukitettiin
äiineiiii ictiiii inniiäoiiietn, icititonitann painiat-
tn enniin toimeen iiiijuiaitttttit painutit-soeit.
"I’npit "Iot-iienioiiiisna oriit ottaneet I-Fiiitiitan
!neitikin icanSainnto siioeiteicSi. " IIiin soi to-
tiiötiin . . ."
"iTuicei puitiin totiiSttiicSiSta?" iteSicez’tti
maat-.i poiicien itiinot Jaaiiei". "0iotico icoS-
icnitii ictiiiiittt jtuittiit;ti"itii LajiFton tociiötuic-
nietu? ’i’iotiiiticii, initonicii ]inkisien tito ittii-
tititioii icattjtttiiici joutiii varioit iinitnitn.
71nj))"t"ite;, oriis iitinen kuittinniStuan, jiiticeiii
Biiiijiotiiiti, jota Siiioiii piiritettiin, niistit
seit I.iiioiuetujiiiä niitenicii iitinen noiiänsii
"ju itarittaan (iiii-"iit poisieiitittiit, "jti ictttötii
retisiä intosasti totiiattticoiicai eiiiieii, ettii
itiin "iitasi viistota, "joitet niin oii piinannut
iiiiiitii, kiinteineen )peipisiin-iitit iisti. 1320)"-
ioiiiietiset ttSicoitint tociiSttticSe-t, ottitiat ras-
taan pettiijiiii jo. te tunnette input. liitii)-
ioit icuiciötettiiti — ei noittiiiitioit ettii sen
ptioiiiIt:ijnin reititettö tittiititi, eit ettii niiiicii
t”ttSiitti itoitii; ei seittiiiitieit ettii 7iiiaiii30t
roiioittiniit iieitiiiit iinnaiisii titi ettii riitto
roit’oSi Sioiiii, ennit ettittiiiitien, ettii iio eua-
tiieiii ottiniit "ju iti-)tiinat petturiin, joita oii
patinat- nittiiticöi omat "jäsenenSiiicin noitinie-
Seett iikirittäii tie, sotien tiSit-oieat iitinen iitti;-
intitn kioieiieä oanoja! ’i’ätittiottoiio ottaa !33-
tauit iiiinot aroiit esiin eitiico paljastettiin
inioicoin ? (tintic.)
"Oioatpa ijäset kahiloiden,
pientä wirkistyttäniistä. Näin syntyy pal-
jon niinkutsutuita "tusina juttuja".
Someron pitäjässä owat herran kartanot
ottaneet tawaksensa sekä sopiwaisella
että sopiinattotnalla ajalla liehutella
lippuja. Tätnä pitkäti salwon huipussa
heilttwa lippti oit satiinit ivärinen kuiit
weiiäjäiikitt, mutta sen juuressa oit toiset
toärit, ttiitkä osottawat itiiitkä hengen
lapsia he owat, —— tietysti wiikinkiläisiä.
— Tällainen julkinen liehakoitseminen olisi
miiittsta itielkein edeswastauksen alainen;
kuitenkin waatii se suurta moitetta ja
ylöiikatsontista stionialaisteii ptiolelta. Maa-
natitaitta täti kuitti 18 p. wihitääii So-
tnerolla ylhäinen kansakoulu waikuttikseen-
sa. Olispa hauskaa nähdä ja kuitlla siitä
juhlallisuudesta, kuin Sotiieroii wiikitigit
silloin pitäwäti —ii.
istuneisiin-yhdistys on peritstettu
Kauwatsalla. Sitntiuntaiiia t. k. 3 päi-
ioäiiä oli kansakoulussa perustatpa kokous,
jossa sitä ioarten tehtij sääntö-ehdotus
tarkastettiin ja hyioäksyttiiit. Satnalla wa-
littiin toittiiktitita, jonka tulee walmistaa
ohjelma ensitiiäiseen warsinaiseeit kokouk-
seeti, joka päätettiin pitää kahdeii wiikon
perästä, jolloiti myös yhdistyksen wirka-
miehet yhdeksi wuodeksi walitaati.
– Kauwnisalla 8/9 82. Pitkällineii
se’es ja helle on jo warmaaiikiii lähtenyt
täältä etelä-Etiroopan ilmoille ja Pohjoi-
sen taiwas saanut pittieäii fyys-peitteiisä.
—Parin wiikon ajalla ott milt’ei joka päiwä
tippunut ioettä, jotta peltoon kylmetty sie-
men on saanut itää ja kauniisti orastua.
rukojen pin-
tuillakin seuranneet tomeriensa hymää esi-
itieikkiä isätitieitsä suureksi hartuiksi. Tosin
titoti pitkäti pottdait aikana sai miljaansa
riihityksi sangen wähässä ajassa oikeiti ko-
solta, iitittta ktin sitä tänä wuonna on
tawallista ettettntiäii, niiii ei siitä niin
pian pääse. Senlaitien" littoaton orastu-
initteti ei kttiteiikaaii ole inikääii hartvinai-
iieii ilttiiö. Hartooiii sitä syksyä Sito-
tuessa on, jos ei sataisi ja samoin har-
wassa paikassa ntaassaiitnte, ettei wiljan
silloin enää olisi toattiiolla siellä täällä
hajalla. Tällainen menettely on mieles-
tätiitne" suuri epäkohta iiiaawiljelyksessä.
Waikka ei itse inaawiljelytoiittakaati joka
paikassa [suolellisesti tehdä, pitäisi kum-
itiiitkiii koko wuotiseti tyon hedelmästä pi-
tää tarkempaa hitolta. Monta tyttiiyriä
ioiljaa tulee joka talossa sillä tawoin tur-
nielttttieeksi, jopa melkein ktiiii maahait
kätketyksi, sillä senlaisia puoleksi mädän-
iieitä olkia, waikka ijäisiäkin, tuskut so-
pii käyttää elukkain ruoaksi. Totta on,
että korjtttiii aika on kiireineti, mutta että
huolellisempikin työ oit iuahdolliiieti, seit
iiäkee itseittimista herraskartanoista ja toi-
sissa taloissakin, joissa wilja kootaati suu-
riin rukoihin tai huoneisin taikka puidaan
se tappurilla toähässä ajassa. Siteti kor-
jataan jyioät tarkotti sekä terweinä ja re-
hut ratoitseioaisiiitpiiia. Wiinieksi itiai-
itittti keitto lieneekin pikaisett. ja ptihtaatt
työhönsä katsoen paras tapa. Ktiittiassam-
itte otikiti jo kahdella talollisella settlaiiieti.
—— Tiio ttittttten menetetty wilja palkitsisi
pittii tappuriiti käytetyii rahasumman ja
säästetty aika jäisi selivästi woitoksi. "-
Kenties se aika piati tuleekin, jolloin tap-
purit itieilläkiii, wieläpä höyryn woititalla,
titiljdistawat jyioät tähistä, sillä onhan
aikakatiteiititte höyryn aikakausi.
T k. 12 päiwänä pidetään täällä kun-
iiatt kokoits, jossa walitaan ktittttaii wirka-
utiehet tulemaksi kolmeksi iottodeksi. Sil-
loiit ittyös otettaneen kysymys lehtipuid eii
istuttamisesta kirkon yitipärille pää-
tettäwäksi. Mainittti asia ansaitseekin seit,
sillä ei pientä pensastakaan sijaitse tällä
haawaa kirkkomaassa, eikä ulkopuolellakaan
likipaikoilla, waikka iiykyitieti kirkko ttiitä
jo oit odottanut tiioitta wuotta ja tämän
edellinen ioitosikyinttteniill —"s’snutarhati hoi-
toa itäillä settdttiii, niiten yieeitsä Suo-
iticssa, paitsi ittereii ranta-mailla, on wä:
hän harjoitettu. Hartoassa itäkyy hedel-
ntäpnita ja marjapensaita. —Paljoti asutt-
toja loytyy, joissa ei ole ptiiitarhait merk-
kiäkään. Tässä ei kuitenkaan ole littil-
laksetti yksitt tahdossa syytä, tpaait eitetti-
ttiäit esimeikin ja taidoit pitiitteessa. Toi-
ioottaioa siis olisi, että kuitta hankkisi tai-
tawan työnjohtajaii yllätnaiitittua aiketta
toteuttamaan, jotta siitä lewiäisi oppia ja
esimerkkia ynipäristölIekin. Wilho.
"jaiicniäici
Höyrylaiwaliike.
Tueusta Tnkholmaaii
Hangö, katteini Osk. Wilh. Andsten, Mariahaminan
kautta, maanantaisiit k:lo 8j pp
Aura, katt. Ehr. Feilcke, tuorstaisin
Coiistankin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl.. 8 j.pp.
Åbo, "katt."""A. A. Broberg, poiketen sattuinoisesti Ma-
rialiamtitaan, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . .. .
Finland, katt. G. M. Fogelholtn, tuorstaisin kl. 8 j.pp.
Piet-’rii-in,
poiketen Hankoon ja sirisinkiin.
Åbo, katt. A ?! Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j..pp
Haugö, katt. Osk. Wilh Andsten, pöiketen Taininisaa-
reliekin, sunnuntaisin k:lo 12 yöllä .
Finland, katt. G M ,j"ogelholm, poiketen sattumoisestt
Wiipuriin, keskitoiikkoisiit k:lo 7j. pp.
Anra, katt Chr. Feileke, keskiwiikkoisin k:lo 7 j pp
Cvnstanttn, katt K. Waenerberg, perjantaisin kl. 7 j. pp.
Höyrylaiwa Abo poikkee ntatkallaan Tukholmuau t. k. 18
Marsundiin eikä !ikiaarianhaminaan
Hnoni.l ,;
syysk. Lokäk
. —!25!— 923—
k:lo 8 j.pp.. —28;–i226—
—1630st428——s
—t8—— 21630
—21—— 519-
—24— 822—
—17— 11529
—!27—t125——
—"20— 418—
—22— 620"-.
Tawaraliistat owat jätettäivät tunti ennen höy-
rylaiwaii lähtöä.
Tietoja antaa
Nordfors ja Kuinpp;
liiicoiiiittiita.
.4 n ic n :- o. ta i 3 t o i tt tnjmiitni, ienteti
jo oit iimoitettii, "iinto innoitti-.iita onginttti-
InISten "s:t egyptiiiiistett tiiiiiiii. ILnSSaSSiiiin
luona. ’I’aasiciti oiii’eii; egyptiiäieet ne, "jot-
ice. ityöiticäsität t’iitoiiioteit jiiiäiie. 8iittt"98-
83 janitassa, "janica sanottuin nottSeatt 13,000
inieiieait, niicointt iie "jo 3ilcui8iit anianiin
aitaistua ongi:iittiinisia Soitii tnnitinit jo niin
iäitaiio, ettii engiantiiaisten ieiri "jonttti uno.-
retetn, icoöica sinno kiipesi sateiemanit lennuu-
niiin isottiin. i’iiitioin, iettn enginiitiiniset
oiiitat "joutaneet saumaan iieäjotticiioja atuis-
Seeii, petitoittiint iie siitt-iimet pet"ii"i"t)"niiiiiii
nina iieiciärt linnoituksiensa tauicSo ’I’oic-ei-
ILeitirin itioiin. isitgiutttiietisten antenniin
tietojott intticaetii icticiottititit 93)"ptiiäi30t 250
tnieStä "ja iie itee ninonSta:iii 5 ictioiiutta. ja
54 itaawitetttut; tiij-"iisicitt ottinit iio "iitoi-
iiSiitu 4 icaiitittiiita "jt-i "jaiticico t’atticeja. ’i’ä-
toii oii soitto taaeiciti engiaiitiietiston pito-
ieiia, ennit oitit ei roi aittati soittelisi arra-
ta, icoSica iteiciiitt itSa täytyi" !tij-tinttisi, ettii
"iitoiiisot iiyi’iiSSii "jiiejeStJiiceoSIä !otiiJ’tFiuiit
taicaiieitt. iiIJiäe sonatiinit, että .ai-aiti itJo
tiiiiö. icet-tan "soitti sotajoiticicojitnea, sotien Sit-
tenicin icäFttitiiit itsekutaki itritooiiiSeSti ja joii-
äettiiii taicioiiiöesti, niinituin engiantiiniston
oinaita puojeita icet-rotnan. ItSe teossa ottat
siis etiginntiiuisot nieiicojSoSti saaneet tiiuitt-
tnn njuttticsottSa 03)"ptiiiii8teti iceifottotnun-
tieSta Soicii arabin tuitumuttoititinciesta. !skytia-
icin iitinen uiitneiSot iisiiiciciiz’icsenöä engian-
tiiniSton piikiiie ostit oiieet petiicaiiitnsn "ja
tuottaneet iiiineiio listityin! tentitit-n iitinen oit
tii)"t)"tt)’ticitt poisiFtJ’ä "netostasi-.iisu suuront-
metn iititoiiiSuucion ja sotataitto-i tiilitien; itiin
ott, niiot, icttitenicin suanut enginntiiniSet py-
Siiiitytniiän niijSSii noiteissa arkimaisen, "joisen
iioi1io oit oiittt sangon rositasta iintiicitia it-
eoiieett toalettini-oja Seicii ttiiteiinttetenSSit ictitt-
miititioSSn Siiiizttiiii iitioitieneki torreztttii. Biig-
isintiiaizet osatuin Sotitiiiiäeti rientäneet ito-
icootnnan ituiiciii poimeinen "uittieiiii isicuiiei
ittiiSotitanit-Soeit egyptiiiiiötoti rastarintaa.
Uiiinä jiäiriitii otioteta:iti junri rnticitiöesiiii
itz’i.iiciciiyöiii esiuitin tai-ttötnicsiit uustunti ’I’ei-
oi-iieiiiriti iitana.
——
§iikikcösnno-nn.
ai. ii-tity.
’.kei-ei-Icebii- punoitettu.
.7202:7700 13 p. syysit. §kiltitki-
Snnotniu "siemenin toimistoin-"2
liettininii Il’iiiseiep ’niitiitti ’kei-
ei-IIeiiit-iit tiliisi puintina §eicii 40
letintiu-inu. s’:iiiicien ittiin oit
sutini. Ikntsttiiiiici iijaa !taitetie-
rin taitun. tisuiiiti sotitjotticot
näyttiiriit icoiconaim (iit-.uiin 11n-
"juna
50"!00 13 ji. 8381:. I; k;")’j)—
tiikkisten tappio ’kei- (ilseinkin
luotin oit 2000 insestit, enFiantj-
inisten 200 miestii; "jachoit "joti-1
isosuu monta upseerin. iti-abin
piilee-itee erittiin-tiimit.
enFitintiiaiSteii ratsnuäeii taitan-
njamntin. .4t-ui)iti iit-meija cm
icet-tuissaan turmioiiu.
Kiirssit.
Suoinen Pankki Syyök. 9 p,
Waihto- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7 p ...... 253:— 245: – 100:lta k.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 — putitta si.
Parisi 90 p. 99: 30 98 10
Hainpuri 90 p. 123: 20 122 50 "
Amfterdam ..... 207; 50 206; — 100""-
Tukbolnia 3 p 139: 30 138: 40
Torihintoja.
Turussa. Nisut 33 in. t. Nisujauhot 4 m.
leiw. Rukiit 22 tii. tyitityri. Nnisjauhot 1 in. 75 p-
leiw. Ruisleipä 2 iii. 20 p. leiw. Ruismaltaat
1 tii. 20 p. kp. Ohrat 1 in. 50 p. leiw. Ohrat
ryynit i iti. 30 p. kappa. Kokonaiset s:ttiat i in"
60 p. kappa. Ohraset maltaat 90 p. kappa. Kau-
rat l iii. 25 p. leiw. tkaurajauhot 1 in. 25 p.
Kaitraryynit i in. kappa. Surwoinattotnat s:ma-
1 in. 20 p. kappa. Heriieet: wiheriät 1 in. kappa.
Walkoset 0t) p. kappa. Nuskeat 90 p. k. Sekalaiset
80 p. kappa. Peruiiat 15 p. kp. 1 m. 60 p. tielik-
ko. Perutiajaithot 25 p. naula. Juurikkaat 2 m.
25 p. nelik. Humalat 00 p. naula. Heittät 40 p.
leiw. Pttntarpää 7 0 p. leiw. Oljet 5 tii. kuorma.
Silpou 2–6 ni. kttoetiia. Tuore naudanliha 4—5
ni. leiw. tilalaiattu 6 tii. leiw. Tuore lampaanliha
7 ni. leiw. Palwattu 9 in. leiw. Tuore sianliha
10 iti. leiw. Wasiktit, jtiotetut 7—8 ttt. leiw. Juotta-
mattoniat 2—4 iti. kappale. Jhra 50 p. naula.
Tali 8 tii. leitv. Woi 90 p. naula, 16 ni.
leiw. Talonpojaii juusto 25–40 p. kappale. Kuo-
rimaton !naito 40 p. kannu. Kuorittu 25 p. kan-
iiti. Piiitiä 20 p. k. Keritia 35 p. kort. Willat
1 tii. 25 p. ti. Muitat 1 in. 20 p. titi. Kukko 75 p.
kppl. Kanat 75 p. kapp. Kaiianpojat 50 p. kapp.
Metsot 4ni. pari. Teeret 2m.50 p.pari. Pyyt Im.
pari. Jättikset 75 p. kappale. Json raawas-eläi-
itien kieli 1 in. Titore lohi 1 m. 25 p. naul Suo-
lattu lohi lin. 40 p. naula. Tttore siika 50 p. naula.
Siiolaiiieti siika 25 p. ii. Hauki 20 p. n. Ahwe-
itet 15 p. itaiila. Lahnat 25 p. n. Ankeriainen
80 p n Silakat 1 ttt 50 p. leiw" 7 iii. nelik.
Mäntyset laudat 3–ti ni toltti. Mäntyset plankut
9t) p. kappale. Kuusiset laudat 3— 8 tn. toltti.
Kuttfiset plaitkut 80 p. kappale Piirut 35 p. kppl.
Kattopäreet 10 ni. kuortit. Räystäskourut 35 p.
syltä. Terioa 20 tii. t:ri. Samtiialeet 3 tii. kuor-
itta. Halot, koiwusetZ iti. 50 p. kuorina. Mäntyset 2 in.
50 p. kuorttia. .skitusiset 2 iti. kuorina. Pajahiilet
8 ni kuorma.
kööijrijkttitvitiiitnutkioja.
Hl’iorylaiwa Ahkera,
kapteeni C A. Dauieisson,
lähtee
Synskuulla:
Porista Rauittalle Lauantaiiia 16 p k:lo 6 e.pp
Rattinalta liitteenkaupunkiin sattiatta p: tiä k: lo" ’ j.pp.
Uudestakaupungista Turkiiuti Sttnnuntaitia 17 p;
k:lo 7 e.pp.
"Turusta Maariatihaniiitaan keskitosikkona 20 p. k:lo
l; e.pp"
Maariatihaininasta Turkuun tuorstaina 21 p. k:lo
4 e.pp.
Turtista Uitteettkaupunkiiii perjantaina 22 p. k:lo
8 e.pp.
Uitdestakaupttngista Raunialle samana p:tiä k:lo
3 j.pp-
Nannialta Poriitt lanantattia 23 p k:lo 6 e.pp.
Porista Rauiitalle sunnuntaitta 24 p. k:lo 6 e.pp
Raumalta Uuteetikaitpunkiin saitiatia p: tiä k: lo 2 j..pp
liudestakauputigista Tutktitin maanantaina 25 p.
k:lo 7 e.pp
Tiirusta Maarianhainiuaan tiistaitta 26 p k lo 6 e. pp.
Maariaiihatitiitasta Turkuun keskitosikkona 27 p,
k:lo 4 e.pp.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
