Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tsll
li 4.
’kiotoja- ’I’ttrttit I:ttiijiiittszt-tt "jet Pättsi-Sitotttostti.
l’etjttittaiittt
syjnltintit 22 p:ittt
Tilattö- ja jakamapaikat:
Lehden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jamyytnälä Hs. Nydtnanin ja ktititpp. lamppupuoti
Linnankatu 1 sekä herrain C. A. Rönttberg’ini, H.
A. Limdelin’in, J. A. Ki:ieger’in ja J. L. Törti-
xoth’iti kauppapuodit.
Tilaitsliinta:
Tttrnitvo-ti-
T ii r " ; ! a konttoriosa kontiot-elola.
Koko wuodelta 3 tii. — 4 tii. ll p. 4 iti. 29 p.
!4; wuodelta 1 iii. 50 p. 2 iti. 11 p. 2 in. 20 p.
Kuukaudelta – 25 p.
Miti-ia posti-
Lelidett konttori ja painopaikka:
Lintiankatti N:o 23 B"
Leltdeit wastuitnalaitteti toimittaja:
Kosti Wehaitett.
Jltttoitttksia
ii 15 penitiä etisi siivulla ja 10 pcnniä niuilla
siwuilla pieneltä rimiliä wastaanotetaan leltdeti
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
ittyyinälässä.
16:o sunniitit. Koiiuiiiais; p. saarnaamat:
T u oitti o k i r k o s sa: Suomal" puolipäiioäsaar-
nati k:lo 8 e.pp. kirkkoh; apul. Olssoii; ruotsal.
puolipäitväsaarnan k:lo 11 epii. kirkkoh. apul.
Hannula: siioin. iltasaarnan k:lo !53 j.pp. ja
ruots. iltasaarnan k:lo 4 j.pn w pastori Appelberg.
in" Kolehti tulee iiioiiiiokirkolle.
L i ii it a tt kir k o ?; sa: suomea k:lo 9 e.pp. liimati-
sttariiaajtt libellus,
llekirjoiitaiitit oii ttias saapunut kitti-
punkiin ja aitttia opetusta laulussa
sekä toittiittatt pianoin wiritysttå.
" ’ 1
(iloitti (liet-tiitolta,
Osoite: Phoettix-ratiiintola.
1. il. tilitentit tiililattian
settie/titi" "alatiimi/tiiti, aliinalla, iiii/sel-
ititte-i, "rytsi-sa; kysyis/"sa "32775–
2e-2/ttkt’t’, tie’;ttätt"„äin—t7t,-ttit’i, s:t-"sns-
"eetini-ty,itö 2"rt"i"„i,s,i"t""assni tt"att—
kuillt,- "yit litit/ille. — 2""it/t"it,ttai"7t tietti"-
"yilte –— ututinat/etit! iittiwitiftt,ylitttit ——
tiihaii?ie2tt"it"iit— .siitti-i" liitin/iii, til-siititte.
; il - ?
JIortljors sa (kiintyisi.
Tatoarantoittiiitisitt tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja 8?"ittttpp;
Telesoiii N:o 1.
Palowakiitttiioybtiö
.— "; "; — " "
!1 –Wt" M M IL
ottaa wastaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tawarasta ja kattpimwarasiosta halivasta
maksusta allekirjoittaneiden asiamiesten kautta;
A" BI. Iahitsson, E. Nylmid,
tuomiokirkkotorin warrella. Litinattkatu N:o 27.
)" ’ -
(siloiset-laitoa nilakkskk,
kapieni H; Erikssoit,
liilttee
Stinsknnlla:
Maauatitaitta Syysk; 25 li; k:lo 2
j,pp. Titrttsta Latittasalmen
kautta :ilkaarianltaiitinaan
(markkinoitten iouoksi);
Perjantaitta Syysk; 20 p; k:lo 4
aatuulla §liiaat-iaiiljatitiuasta
Ltiiittasalmeit kautta Tttrl’tittit,
Snuittiiitaiua Lokak; 1 p. k:lo 4"
aaut. Tiirttstti Laitttasaltiieii
katitta Maarianltatnittaatt,
Likeitiniiit ilmoittawat
Nordfors ja Kttmpp.
thtettu matka,
Maariaiihatiiitttitt markkinoitten tintoksi
lähtee höyrylttiwa Ahkera Tiirusta Maa-
rianhaniinaaii maanantaitta t; k. 25 ii:nä
k:lo 4 aani" (eikit tiistttitia 2t; p:nä) ja
palaa sieltä .Ttirkuuii ttiorstttitttt iätniiti
kitiiii 28 p. k.lo 4 aatu.
Tätä ettiteit iliiioiteitit iittttktt Poriin tä-
titätt kiitin 28 p:tiä titiiiitettttttt täieit lä-
män kiuin 30 piilit-iiksi.
Matiasttttitt maanantaitta 25 p. t; k"
lähtee lttiwtt llitlteslakaiwungista Ttirtiittit
jo siitiitinttaitta 24 li; k:lo 8 epii.
Pnbs
jotiktt tohtori A. W, Janssoii piti Tiiriiii sito-
tnalttiseti yksityiseii tiaiskotilttti awaiisjnhlassa.
"Iopt nyt toihdoiit se päitoä on koit-
tanut, jotitt Suotnett watihtt pääktitipiiiiki,
jossti siwistyksen totilo Suomessa leivitti
ettsittittiiiiset säteensä, aukaisee opin portit
iiiillekitt tyttärilleniä, jotka tähäit saakka
;;;itjtjtiiitiiiittit §
Melioisesti alennettuihin
hiittoihin myydään loppuun
titolleen tatti-pias J; E; Nordfors’in kauppata-
muottivarasto,
Jl; E. llordfors’iit lestit,
owat olleet suljetut pois siitit toalott läh-
teestä, josta heidäti ruotsia puhuwat sisti-
re.nsa toitosikyiittttetiiii ioaptiasti oiotti stta-
iieet atiititeittttti Stihen oleittitie tätiäpänii
kaikki todistajia; Ja omat silittäiunie titei-
tä ioakiiitttatoat siitä, ettii suomea puhti-
man jtt sitoiitett harrastulvan kaitsatikitt kes-
kuudessa kyllit oit opin httltia, kiin wattit
tilaisuutta täitiätt saamisecu oit olemassa
Niio keskelläinttie seisowat, eileit koitliiiitt
otettit oppilaat owat iiioit kansanluokan esi-
koiset meidän kaupungissa, miitta ttiideii
lukuisuus koulitti etisi päiwänä antaa iiteil-
le ii ii d eit wahwan makuutuksen siitä, et-
tä siioittalaiset koulitt, järjestetyt tiitiitettti-
jen tarpeiden itiiikaait, eiwät siiitikttatt kai-
paa eiwätkii tule kaipaamaan oppilaita.
31tattkeneinassa titi tito yhteen aiktittit kyllä-
kiii tiseitt kailiiwa ääni, ettei siioitteit katisti
tittelit ttiniie mitään todellista siwisttjksen
tarinetta. Olkotmpa tiiitt, ettii tiiotiialla
tito tartoe wielä piilee iiiikytttättöinätiä, eh-
käpii tttjutittiattoittttiittkiit, ittiitia kokettius oit
jo osoittanut, että se odottamatta leimuaa
ilttiitiileen ja heti kohitt ttstitit wäkeioätiä
esille ja"tniirtatt esteet. Taidoii halii titei-
däit tiitittssa — toeriausia käyttääkseni le-
wiää "tarttumana tautina" seudusta seu-
iiiiiii, kaupungista kaitpiiitkiiti, pitiijästii
pitäjääti jtt kaikkialla on tunnussana: koti-
luja itoitsetoait ttiiorisoii hywäksi. Wtir-
sittainen mullistus olemissa oloisstt oti
tapahtumassa, tutitta Jutnalait kiitos
kaikkein raiihallisiiita jtt iltihiitttttoiiittt laa-
ttia" Yhä makaantunut kansallistiinne ptt-
tiee uusia woimin liikkeelle ja herättää iiit-
siti tarpeita sttitiasstt ktiiii se päiwän sel-
wästi paljastaa puutteet nokoisissa oloissa
ja osoittaa riittämäitöittyydeit niissä tiedois-
sa ja taidoissa, jatka nyt elätoä miespol-
toi omaa. :tiiutta se piihitti myös wäke-
toästi, että tiieioän oit kaikin woimin pyr-
kittiiiieii e i e e ii p ä i ti, jos tahdointtie kan-
sttllistititttiiiiitie säilyttiiii, ja joktt askel tässä
edistymisessä pitseriaa riiittoistaiiitite totili-
ttishtiiidon itykyistett iooitiiiettiiiie riittämät-
töttiyydestä jtt iottkiitittaa meitä siitä, että
paras sotahiiiitottittie oit: "ivaloa kttiisttl-
letititte" T.no tittiiie warmaan niittikin
eläliytti, jotka täällii OliIratt raittioilla ottiwat
suomalaisen naiskoulun asiaa walwoitawak-
sensa jtt kutsuiwat kokoott iäniäti asian har-
rtisittjat Phoenix-raiointolaan wiime toit-
kokokuiin 10 putti, ja niitä liikiiisitt ktittsa-
laisia TiIrusta jtt iiiaasetidiilta, jotka kiit-
futniista noudattaen yksimielisesti päätti-
toäi, että stiotiialaitiett tyttökoiilii heti eitsi
syksynä oli pantawa toittieett ja raha-aimil-
la ottiwat tämän ttiielipiteeitsä toteitttti-
mista edistääksensä. Heidän ilonsa oit
ioarttiaaiikiii kahdenkertainen, kitit titit nä-
keioiit suosikkinsa aiotttiiksi jti oppilaiden
lukuisuudesta hiioiiittttioat, ettii todellakiti
jo oli otollinen aiktt jti ettii heidiiti pitit-
hansa siis oli työ "aikanansa" totiuitettu.
:tiaiskoiiliijen ikä oit, ttiittkttiti kaikki tie-
dättiiiie, wielä sangen pietti. Wiiosituhatt-
sitt olimtit poikakoulut tarjonneet tilaistiiit-
ta korkeaiiituankin opiit hankkimiseen opiu
totiloa syystä ttti toisesta haluamille, eit-
tientuin ruwettiin htioiiitttittiattit, ettii nais-;
wäellekin oli awattawa se omi, joka johti
awaratnttiillekin aloille kuin kristinopin kap-
palien niukkaan käsitiätiiiseeti ja että nais-
tenkin henkiset moititat oliwat kehkeytettä-
ioät käsittäinäiiti ktiikkia tiiitii litoititon ja
elätnän ilinaiitttitt, joidenka tuntemiseen sii-
heti asti melkein yksittoiitaisesti miehinen
sitkiipolwi oli pidetty oikeutettuna ja kyke-
tietoäiiä. Niiii kantonit kiiitt yleinen titie-
lipide hytoäksyi tie periaatteet, että kotilii-
jeit opetus yksistäätt tarkoitti itiiorisott
walmistamista kirkon tai waltion palwe-
liikseeit yhdellä tai toisella alalla ja nais-
ten waikutus kokoitaatt oli supistettu kodiit
piiriitt, ei woinut sytityä kysytitystiikiiäti
naissiwistyksen kohottamisesta. Wasta sii-
te kttti näköala laweiti eikä koulua enää
katsotin yksistään, ttiiii sanoakseni, wirka-
miesten tehtaaksi, waati oiiyallettiin, ettii
waltiolla ott siitäkiti suoraa hyötyä, että
ulkopuolella sen iitirkakoneistoa ott walis-
ttinut yleisö sen olemista kaittiattatttasa,
toastit sitte käätityi htiotnio siiheit, että ko-
diit hetiki oit woittiakas waikiitin kansalais-"
teit kehkeytymisen suhteen jti että jostahdottiiii
siwistyksen puuta stttida leioeiieiiiään ja
wahwasti juurttiitiatttt, oli toältiätttätöit
tartuis, että kodille oli hankittama ei aino-
ttstaait sitoistykseit ulkonainen kuori, waati
myöskin seit ydin. Aideille,jotka oiotit ko-
diit tnahtatoiitipana iooitiiaiia, oli toimitei-
tatva se ittidon ntiiärä, että saattoiwat yl-
häisteti aatieideti hetikeä älytä ja tätä lao-
siiiiki istuttaa. – Wuosien ktiliiessa latoe-
tti yhii naiskoulun ioaiktititsttiäärä. Nais-
teit onnistui iilotiitiaa wttikiitiisalatisa ko-
diit rajojenkin tilkopitolelle siwistyksen siio-
rtittaisiiia letoittäjöint’i ja waltiokin alkoi
hywäksensä käyttää heidiin apiitttistt koneiston-
sa pyörittäiiiiseksi ja yksityisten paltoeltiksesstt
alkoi kilpailit eri siikitjett wälillii. Kaikki
itätttät niidet tooitot kohoitiioat iittiskoiilti-
jeii tarpeellisuutta ja tekitoät oppiaineiden
ja oppikurssien eneiitäiitiseit jtt laweittattii-
sett totisitittantattoniaksi ioaaiitittikseksi. Ky-
syntys naiskoulujen järjestämisestä ott wie;
lii iänäpänäkin aivottainen kysymys ja sel-
wä ott, ettii sattiasstt määrässä ktiiti ittii-
sille iiittiiiiiteiään uusien etujen ttaiitiiitii-
tieti, stiinassa suhteessa nousee naiskoulujen
tärkeys jtt ktttikitt aikakauden hetiki paintta
itiihittkiii sinettinsä,
Se tiltiisuiis, joktt iiieidät täiiäpätiä on
kittsiitittt kokoon, ei salli titittiiti laweammin
esittää "tätä kylläkiii toiehättämää ainetta,
ioattii sinkoittaa ittiitiiii iyytytiiääti näihin
lyhyihin wiittaitksiin. Sallittakoon iiiiiitttt
kiniiniinkin lisätä ttitiiiitiitia sttiitt naiskoti-
liiisttt meidän omassa iiiaassanttne. Ne
owat kttikki tämän wuosisadan syntiyttäniiä.
Waliion naiskoulut oioat hedeltttiä 1841
muoden kouluasetuksesta, joktt tie kutsui
henkiin. Helsingin naiskoulun awasi silloi-
tieti lehtori J. L. :littiielierg elok. 24 p:ttä
1844 kahdella luokalla. Tiirun iittiskoitlu
aloitti mttikittiiksetisti saittatitt ivitotina elo-
kiitiit 1 p:nä, sekin kaksiluokkaisena. Wii-
piirissti jtt Wiiptiriit läänissä oli sitä en-
netikin Wenäjäti hallititksen tiiktttia olliii koko
joukko yksiluokkaisia tauluja, jotka sitte kun Jtä-
siioitti yhdistetiili! tiitiiiluiit Suotneen, hä-
ioisiioättahi pysyiioiit wältäartooisina, Myös-
kiti Turiissa jtt Helsingissä oli löytynyt yksityi-
siii laitoksitt korkeampaa naissiwistystä iottrteii
mutta tie lahosimat wähitelleit. —Melkein
puolet tunneista käytettiiit aliisstt waltioit
kotiluissa käsitöiltin, itiin että tieteiden op-
piiiiiseeti ei jäänyt pttljott aikaa. Ktthden
witotiset kurssit huomattiinkin pittii riittä-
niättöiitäksi ja koltittis ltiokkti pantiin
muutamissa kouluisstt eittisteit lisäksi ja
185t"; wuoden kouluasetus tnääräsi nämät
kotiltii neliluokkaisiksi, itiiitta aikojt kului
eititenkiiitt tämä itiisi muutos kaikkialla pan-
tiiti toimeen. Turtin koulii esitiierkiisi teh-
tiiti neliluokkaiseksi 1875. Tällä kaunalla
owat koulut sitte pysyneet. Ainoastaan
Helsingin naiskoulu ott wähitellen lawen-
nettii seitsenluokkaiseksi.
Että sitotiialaiset naiskoulut owat syti-
iiyltäätt ioieläkiii tnyöhäisetitpiä, ei ensiti-
kääti woi meitä kiitittitastittiaa, kiin tuitis-
tttitiitte, että ensitiniiäiseii poikakoulunkin
syntytnäwnosi oii 1858. Tässä ei woi
tiilla kysymykseeiikään esitellä niitä tiioiti-
tiaisia taisteluita, joilla askel askelelta on
woitettii jalansijaa suotaolaisten koulujen
alalla. Itsestääitkiti ott selwä, että etisiin-
ittäitten harrastus koski poikakotiliijti, joi-
denka katitta siioittalaisuiiden työ oli iur-
wattaioa ja edistettäwä. Wasttt sitte kiin
iiiuiitaittat näistä oli saatu täydelleeii tue-
tuiksi sekä rtihallista että henkistä killititt-
tnista wastaan, saattoi harrasttis kitäntyä
nais koulujen puoleen, joiden katitta ivali-
wa turtoa kodeissa oli suonialaisuuden
edistymiselle hankittama. Yksityisien iih-
ratis oli tilitkin poititisieitttiott, sillä waltio
alussa ei ottanut askeliakttan eikä yleinen
mielipide sitä waatintitkaan. Päin iitas-
toin oli tämä jotenkin ioasiaitieit kttikille
hatikkeillesuonialaisten naiskoulujen hywäksi,
kaska artoeitiiti naiskoulut yksinomaisesti ai-
otuiksi siwistyneille säätyliiokille, joisttt muka
siioittalaiset naiskoulut eiwät wielä woisi
saada riittäwää määrää oppiltiita, koska
iiättiät olitoai ruotsia puhumia. Tästä hiio-
liitiatta oit. tutkineitten wuosikyittitien itäh-
nyt yhden siioittalaisen naiskoulun synty-
ioätt toisensa perästä. Ensiinmäinen siio-
tnalaiiieii itaiskoiilu awattiin inväskyläs-
sii, sttittoiii kuin täällä suotiitilaitiett poika-
koulukin oli ensinnnäinen. Naiskoulun
sytttytiiätotiosi on 1864. Wiisi touotta sen
jälkeen httettiiit senatissa lupa siioinalaisett
naiskoulun perustautiseen Helsingissä jtt
tämä koulii oit menestynyt niiiit hywin että
se tätä iiykyä ott yhtätnottiltiokkaitieii kuin
ruotsalainen naiskoulukin ja oppilastnäärä
yhä ott karttumassa. Liikuwiiontttt 1880—
1881, jolta ioiiodelta tiiaamme koyluhalli-
tuksen aiitatiia wiiitieiset painosta tulleet
tiedot oiotit, oli tässä koultisstt 158 tyitöä
oppilaitta. Ptiheena olewakertomus iliiitti-
see ttiyöskiti, että suomalaisia naiskouluja
siitä touotiiiti oli, paitsi jo ttitiiiiituita, Po-
risstt, ZHättteeiilititiassa, Mikkelissä jti Ktio-
piossa ynnä kaksikielinen kotilii sekä ritoista
etitä suottien puhumia tyttöjä warten Ka-
jaanissa. Kaikki oliiottt ja owat wielä
tänä päiwänä yksityisien yllä pitäitiiii, itiiit-
tti totiltio on ioähitellett myöskin ruwennut
ottatiiaaii osaa näiden kustantamiseen. Yh-
teenlaskettu siitttiiia, jollti waltio ttiaiitittu-
na toitottita anttoi suomalaisten naiskou-
lujen oletiiista, teki 14,20() markkaa, josia
suunnasta 10,000 titarkkaa tiili Helsingiit
koulun osaksi. Sainana wiiotttia annettiin
yksityisille rtiotsalaisille naiskouluille 32,200
tiittrkktttt waltiottpiia, jota paitsi waltion
kustantamat naiskoulut tittiksoitoat sille
157,28l1 suonten markkaa.
Räiden koulujen lisäksi oit titiiskoiilu
Oulussa perustettu ja saaitiit stitirett jou-
kon oppiltiittt ja tänä syksynä oit myöskin
:littiinialle toimitettu yhtäläitteti koulu. Hy-
toti aika siis jo oli Titriinkin ryhtyii tehok-
kaisitt toimiin. Historitilliset olot oiotit sen
waikutiaiieet, että alussa suomalaista ttais-
koulua täällä luultawasti eueiiiittän kuin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
