Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
omaisuuden korkeintaan 9,000 markasta.
tO- F")
Kirje aniista.
(3atkoa wiime tt:roou).
Entisinä aikoina, jolloin Siiotni wielä
kuuliii Rnotsiin ja etettkiu keski-itikatta oli
watilta Turun linna kaiketi Suomen wal-
tiollisett elättiän keskiintetia. Se oli maatti-
"ine ntahwin warustus Kuka sai haltuun-
"sa Tiiriiti littiiitti, se myöskin oli herrana
suurimmassa osassa Suomen. Useitt seti-
tähdett taisteltiin tiioti lintiatt yttipärillä;
"motita kertaa ott sett täytyttyt atitaiitua.
Eri itiioliieideti taistellessa kiitiittkaatt wal-
lasta Riiotsissa oli Tiiriitt linna aina
"myöskin taistelittt esitieeiiä. Kiiti joku tiusi
kuningas-puolue oli walloittanut tärkeitti-
tnät linnat Ruotsissa, ttiitt sitteti tehtiiti
retki ttiereit yli Suoiiteen titalloittautaatt
anuti ja myöskin Wiiptiriti linnoja. Jo
wuonna 1365 oli tällaisista syistä ankara
taistelit Turutt litttiaii äärellä; silloiii itiin.
"kuningas Alltrekt teki retkensä Suouteen,
atiastettiiaati Ruotsin kriitiniiti. Päällik-
köttii piiolitsti silloiii Turutt litttiaa wi-
hakkaasti tiorjalaitteti Ritrwe Jttgewald
soti. Sen ytnpäristöllä oit attkarasti otel-
tii herttua Jithanin, kuningas Sigisttiiitt:
ditt aikaini j. tt. e. Ritaria, herttuoita ja
kuninkaita oti loistamine seuroitieeti ollut
"sett etitieti kauniissa saleissa; keski-ajan
loistautia juhlia tyietetty sett ntahwojen
nimitien sisiillä; ritiitahaariiiskoihitt pite-
tettuja sotilaita ott sett ahdas piha tiseiti
ollut tiiviina; raittit" jit teräs-itseidett ka;-
ketta ott sieltä ktiiiliitittt päiwittäin raittit-
kypäräisten sotilasteti leikki" ja tosi-taiste-
luista. Waaii ajat muuttuwat!
:iittiidan kalinait sieltä tositi mieliikin
kutiluu, titanit se ei ole wapaideti miesten
sota-"aseiden kalske, waati wattki-ratitaiti
kolkko kolitta. Liuuan kaupungin äärei-
sessii iiittitltettittiiit rakennetussa osassa säi-
lytetäätt tiäet tiitä nykitä ioattkia, joiden
rikos ott tutkimuksen alaisetta. Täällä ott
tiiti-tilatuissa paikoin, ti. k. yittpyrässä, sei-
ttät kititestä ja kokonaista 0 (sanoo yhdek-
säu) kyynärää paksut titotiiti kertaisitte rau-
taristikkoineeti. §liitikktt tiuilo pääsee sisääii
ikkunoista, joideti takatta wähän matkan
päässä ott laiiditt ttiiti ettei wattki woi
nähdä edes taiwasta. "Illoilla ott aitio-
aita walona pietti talikyttttilä, jouka äii-
ressä tyattki, tiseiii wielä jalat raudoissa,
saa tyiettää pitkät iltansa; täällä ott nini"-
haitiieliiilä aika-i titiettiä tekojansa, sillit
katkaaniis-tiiutitatkiti tiiällii ttäyttäwät tiiah-
dottomilta.
.ssäykiiiinittte sittett titohoti warsitiaiseett
litittaati katjoinaan, tititä siellii löytyy jä-
lellä eittisestii kotiteiidesta, sotaisesta wa-
rtistnksista. Miiuta ei ole enää jiilellä
kiiiti jylhät, kolkot tiiuiirit.
Jtse linnan pihit, jotttte tiillaati litttiati
koillispuolelta, ott ttoiti puolitoista syltä
sitä ympäröiwää ketittiiä korkeattitttalla.
Seiitähdett yleisesti luullaankin, ettii pihatt
allit olisi jottkiittlitisia holtttattuja käytäwiä
ja kattiitiioita. Littnati piha itse ei ole
suuri; sett joka äärellä kohonnuti ttiio kor-
keat ttiittirit harunista kititestä. Inttri
ttiiiiita tiähtätitää siinä ei ole, kititi eräs
seitiäiiii sett tasalle tieljällä rantakoukulla
kiinnitetty sileä kiivi, johon ott hitkitttttt
ttiiiidett piirroksiett ttiitassa 0 sydiittiett kal-
taistit kituutit. Kiitett tarn kertoo, oit tä-
hän seitiääti ttiiitirattii eräs kuuluisit ros-
tito, joka aikanami oli syönyt yhdeksiin ilt-
ttiisett sydätitä. ".l.llitiiraittuitten olisi ta-
pahtunut siten, ettii alitit joka wuorokaiisi
ttitiiirattiitt yksi tiilikerros, alkaen jaloista.
§stiinaksi olisi pahatttekijii tioitta 18 tytto-
rokautena, joitta täteti muuraaminen olisi
kestiitiyt, saanut kupillisen ttiaitoa.
Litttiatt molempiin "iortiiiti kuljetaan
pyörii- "rappuja myitten, jotka näki wät ittii-
hitelleti lahootitan ollessaan attioiiaistett ak-
kitttaitt takia kaikkien ilitiaitt, tiiiilteti, sit-
-.— -—-";—""-——. —-,-";....,"..
-"""""—-;."–— "—""—–.—i
atiilia olit-.ii !telttakatto-ii. Iio ju rietiin, jo-
ta ei karsiniini piiltiin, nalliisi lstitijitingi.sintn
ILiitollinitiiiiati sii rioittiitt silitit-isti littiiliii litti-
ltillit liiiilitillii; suittiot "tiitisiit iltani; rutiinit
liiittiriit- llunttilan, joisit oli :iiittiiiitt liitiiiiiti
oliisi tiitiiiiit piiltiin, muiit-jt liitilciiirtit iiii-trion
roiton liiiiiiioietii. jälsi-littisen tiitoileii ajan
tulitit ai iiiiicz’ith tttitiiiiit ltiiiciiiu, riitin leitili"-
1ii ltiiiiiteet, ilticiiiicit. "jii yret" "lirut liittiste-
tiii; lititittiilltt piilttiiijtttiiit loliiliilii. "lolin jitt-
lcatiuitiii-ti jäilii oli "jo poistettu; iitliolltt 1tä-
i,iiit riitit-i "jolin ejtiijiintiilttii lintit.
(-liitlc.)
teiden ja pyryjen pieksettäwinä. Torneissa
olemat käytäwät ja portaat owat hakkisten
wallassa, jotka tahtowat lennellä siltniiti siellä
kulkeissa. Hiioneet näissä oivat myöskin ai-
wan lahoattiistilassit; inultalattiat, niel-
kein näkymättöttiiin lahonneet uuttit, pak-
sun toitititi peittättiät, murenemat seinät
otvat kaikki mitä näissä torneissa on itäh-
täwänä. Koillitteti näistä arwellaan ole-
wati sen huoneen, jossa kuningas Grik JLIV’
olisi ollut ivankina; mitään warmaa kui-
tetikaati tästä ei tiedetä. Tättiiiii rauta-
owi ott ollut, paitsi liikkoja itse owessa,
teljettynä koltttella wahwalla rautakangella
poikittain" Tämäii alle kolttte kyyttärää
korkean oweit kautta tiillaittt kahteeti huo-
neeseti, joista peritiittiäitiett kertoinukseti
miikaan olisi ollut mainittu watikihuotte.
Tornia ott tämän suwen kuluessa wä-
hiitt laiteltu päältäpäin. Waatt tosiaati
kaipaisiwat myöskin ne wähätt korjaamista
sisäpuolelta, ettii woisi edes kulkea tiiitä
katsomassa.
Littttati sitimrakennnksiitt on laiteltu
mahdottoman sitiiria kritiitiiin wiljahittka-
loita; eteläisett yläkerrassa ott tt. k. lititiati
kirkko, jonka sakastissa löytyy muntamia
ttinitiaisitiiiistoja katooliselta ajalta; tiiuuti
intiassa eräs rippi" eli saarna-tuoli, joka
on ttiitt kapea, ettei suinkaan kaikki keski-
ajati lihawat ttttitikit puoliksikaan ole tiiah-
tiiiieet siihen. Jtse kirkossti säilytetäätt
muutamien ritarieti tpaitkiiiioita; sitä paitsi
ott siellä lähellä alttaria kaksi katolla wa-
riistettitii istujitta, kiittitnallakin puolella
käytäwää, luultawasti kiittitikaallisia heti-
"kilsinitä wartett.
Tiiriiti titititiuisttiiiistokokoelitiaitt huone
sijaitsee aiwatt littiiaati sisäänkäytäwän
portiti yläpitolella toisessa kerrassit litiitati
lisäraketttiiiksesstt. .skokoeltniitt wielä ei itäy
karttuneen juuri paljoti tawaroita: tiiuit-
tatnia tuolia, kaappia ja kirstuja y. tii.
pientä. Luiilisihati näin muistorikkailta
setidnilta, jos ltytttää tahtoa ei yleisiin puo-
lelta piitttu, saatawati hyniinkin suuressa
ttiäätässä ntiiittaiskal litja. Kärki.
Kaikenlaista.
Tiinnollinett valittelija. Mnnan herra
lähetti paltitelijapoikattsa ostaitiaatt tiilitik-
kuja wielä titaroitelleti poikaa lähteissä,
että hän kaikin mokomin ostaisi hywiä.
ti:ietken päästä toikin poikii tikut, waati
herra walitti niitti aiwati kelwottotitiksi.
tsoika wakuutti kuitenkin herrallettsa:
"Koetitthati tiiittä jokaaittoaa ja ne syttyi-
wät mainiosti"
Jotttin hyötyä siionienkin kielestä. Kaksi
ylioppilasta inenewät erääsen ttoistii tänä
syksynä olleistii soittohiittteista .lkiipittaalla
joissit pääsyttiaksii oit ollitt herroilta 50
p., waati palttteltiswäeltä ja lapsilta 25
petitiiä. Silloiii ttiiittiaa A. B:lle:
"Ottp-"i kuunnallista, ettei tttäheittttiästä
maksusta saa soittoa kutilla waikka ati-
itiskeliiyhtiän rahoista maksetaan 6000
markkaa wuosittain soittokiintiallel" ——
73.: ":lioh, eihiitt tuo ttiitt paljon ole, 25
petitiiii wattin" —— A: "Oletko sinä päits-
syt itiin wähällä; minä olett aina saanut
titaksaa 50 penitiä, tuitikkit wäliitt oleti
koettanut tittkiäkiin.” —— B.: "Sinä olet
warmaan pyytiimit ruotsiksi lippuasi, koskit
itiiuä oleti aina saittiiit tinkimättä 25 peti-
ttiti lipitti" A:ti tähän titastattua, että
laitit oli itiitt, tuumaili B.: ni),;st)ydä nyt
siiottteksi, ttiitt warmaan pääset2 ; petiitil-
lä." Täteti asiasta suostuttua astuit B.
piiiisylippiijett myyjiin lito sekä littisiin:
"Saisitiko yhden pääsylipun" ja katso:
— heti atitiettiiti pyytäiiiättä, artttelettiat-
ta paliiteliiswäen 25 petittiä ttiaksawa
lipitit.
Thydhiläwä selitys. Herrasttties, joka
käweli kadulla, kohtasi piiihtyneeti miehen,
joka ohitse kiilkiessit lykkiisi häntä kylkeen.
"Hätyytittn etkit iiäe wälttää ihittisiii. "
":lio, tto, kyllähän ttittiä ttäeti, ttiiittii
itäiti hywiillä tuulella, näin minä kaksi
herra yht’aikaa ja koitin pujahtaa heidän
wälistä."
Ktirssit;
Suomen Pankki Syysk. 26 p.
Waihto- -O-sto-
kurssi. kiit-asi.
M. p. Nk. v.
Pieturi 7 p ..... 253: —— 247;: — l00:lta r"
Loittoo "10 p ..... 25: 17 2"; — puit:ta st.
Parisi !s:t p. "0. :iii 11.8" 10
(tautiini-i !til p. . . 12:3: 2t) 122 50 " "
Amsterdatn ..... 207: 5l) 200: —"— 1004""
Ttikltolma 3 v.. . . . 130: 30 138: 40
Höyrylaiwaliike;
Tiwiista Tnkholmaan
Andsten, Mariahatninan i ;
kantta, maanantaisin k:lo 8 j. pp. . . . . .
Hangö, katteini Osk. Wilh.
Aura, katt. Chr. Feilcke, tuorstaisin
Cönsiantin, katt. K. Waenerberg, lauantaisin kl. 8 j.pp.
Åbo, katt. A. A. Broberg, poiketen
riahatttinaati, ttiaattantatsin k:lo 12 yöllä . . .
Finland, katt. G. M. Fogelholtii, tuorstaisin kl. 12 yöllä
Pietaviiii,
poiketen .litankoon ja Heliinkiin.
Åbo, katt. A. A. Broberg, sunnuntaisin k:lo 7 j.pp
Hangö, katt Osk. Wilh. Andsten, poiketen Taittniisaa-
rellel’iii, sunnuntaisin k:lo 12 yöllä
Finland, katt. G M. ;Fogelholm, poiketen sattutnoise-’ti
Wiipuriiii, keskiwiikkoisiti k:lo 7
Aitra, katt. Chr. Feilike, keskiwiikkoisin k:lo 7 j. pp.
Eonsiantin, katt K. Waenerberg,perjatttaisitt kl. 7j pp.
Ainoastaan höyrylaiwat Hangö ja Eonstaittin
poikke-eivat Hankotiietnelle;
Tawaraliistat owat jätettäwa’t tunti eritien höy-
(
., tiottt.l
— rplaiwan lähtöä;
Tietoja aittaa
Syysk.
k:lo 8 j. pp.. .
sattuuioisesti Ma-
15.29
k]i25i——
4;:18—
620;—
j.pp.....
Nordfors ja Ktimpp.
Laiwalista,
S hi eld s, 6 p. syysk. Reiitter Turkuuti;
Flid samaan.
Barcelotta, 2 p.
Luitöcirett, Turiista.
Helsitigöritt luotsipaikka,4–5
p. syysk. kayttättyt luotsia: Eexitess Söder-
holm; Witaja, Hoittnati.
Dragöritt luotsipaikka, 4 p.
syysk. täyttänyt luotsia: Dotis, Grotidströtn;
5 p. Syysk. Alexattder Hettriksson; tilauljit,
Seppii; Jreita, Jattssoit; 6 p. syysk. Jmpi,
Ahokas
Trawemiittde,
Petiersson, "lieri-sita;
malta.
W a r it e in ii tt d e, syysk.
Bäckltitid, Daljlitt tehtaasta.
T a l l i it ii a, syysk. 4 p. Albiou,
tasssott, Cadixista,
L e i t h, syysk. 7 p. Suoini, Tiirkiiun.
S h e r b i" o, syysk. 8. p. Hero, Hendrich-
sett l? Hettriksoiit, F.ilmouthiitn
H o l t e tt a ii, syysk. 8 p. Aino, Ahlqtvist,
Porista, puulastilla.
Helfiu g ö rin luotsipaikka, syysk.
7—1 1 p. Käyttiiniyt luotsia: Suotni, Hägg-
blad.
Helsinaör,
syysk. Lennätiir,
syysk
Nilolai,
9 p. Etnilja,
Karlssoti, Rau-
8 p. Finiland,
Gils-
syysk. 11 p. suotualaiset
parkit Libertas, Porista; Libitnoit, Ahweitan-
maalta; syysk. 12 p. regatti Nhea, Porista;
kuunari Eleottora.
F l e tt ?; b u r g, syysk. 1 1 p. Alexander,
Mattssott, Westertvikistä; Entil, Wahlberg,
Abystä (? Tiirusta).
T r a w e iit ii tt d e, syysk. 13 p. Olga,
Roströiti, Luwialta.
Köpenhainitia, syysk. 12 p. Olga,
Steitros, U:kaupuiigista; Fredeti, Suitdwik,
santonit.
Havre, syysk. 7 p. Olga, Stvattströtti,
:liiaasta
Ro iiett, syysk. 7 p. Siren, Sjögreti,
Porista.
Lottdott, syysk. 8 p. Ainto, Robson,
Tiitkuiiit.
S ii t t o ii b r i d a e, syysk. 7 p. Suonti,
Sattdströttt, Aichatigelista.
K ö p e tt lt a tit i ti a, syysk.
Stetiros, Uudestakatiputiaista.
13 p. Täljti,
L o ii d o tt, syysk. 12 p. Delsitt, Törnroos,
Tiirkuun.
Ly ii ii, syysk. 11 p. Libro, Johattssott,
Tiirkiiiiti; Alcedes,
F i l ii d e l s i a
ttiati, Owettsiowtititi.
T e rtt e tt se, syysk.
soit, Weititjälle; Einttia,
5;;elfinkiitt.
A tt t iti e r p e tt, syysk. 15 p. Weljekset,
Eitlsson, Tiirkuiiti; Aitta Lnotoneii, tiierelle;
Liittii, Salitiitteii, !kaitnut-eit.
G e ii t, syysi. 14 p. Weniö,
merille.
Holtttberg satiiaati.
syysk. 1 p. Jtnpi, Hög-
14 p. Lattko, Matts-
Nyberg, Gentistä
Grattdell,
Toriltintoja.
Niiut 3:; iti. t. :liitujauhot 4
22itt. tynnyri. nini: jauhot 1 tii 75p"
iitit 2 iti. 20 p leiw. Rnisuialtaat
kp. Ohrat 1 iti. 50 p leitv. Ohratt-i
2i) p. kappa. .llokotiaiset t:itat 1 iti.
Ohritset mtltaat 00- . .t. Kau-
Ttit-nssa.
leiw. :liitkiit
leiiv. §litti-:ile
l ni. 20 p.
ryynit 1 ni.
50 p. kappa.
111
rat l tti. —— p. leiw. .tlaiirajituhot " ". 10 p.
Kauraryyttit 1 in. kappa. Surtvoinattomat s:ma-
1 in. 20 p. kappa. Hertteet: tviheriät 1 tii. kappa.
Walkoset !10 p. kappa. Niiskeat 50 p. k. Sekalaiset
75 p. kai-tia. Pertitiat 15 p. kp. 90 p. tielik-
ko. siieruuajauhot 20 p. tiaula. Juurikkaat 1 m.
2.5 p. nelik. Hutttalttt 80 p. ttaula. Heitiät 40 p.
leiw. Putttarpiiä 70 p. leiw. Oljet 4 tn. kuorma.
Silppit 3–4 iti. kuorma. Ttiore naudanliha 4—5
tii. leiw. Palwattu 6 iit. leiw. Tuore lampaanliha
6 tii. leiiv. Pauvattu il iit. leiw. Ttiore sianliha
10 ttt. leiw. Wasikat, juotetut 7—8 iti. leiw. Juotta-
ttiattoitiat 2–4 iti. kappale. Jhra 60 p. naula.
Titli 8 tii. leiw, Woi l m. naula, 18 m.
leiw. Taloiipojait juusto 2.5—40 p. kappale. Kuo-
rimaton titaito 41) p. kannit. Kuorittit 25 p. kan-
nu. Piiitiä 20 p. k. Kerttta 35 p. kort. Willat
1 iti. 20 p. tt. Munat 1 tii. 20 p. titi. Kiikko 75 p.
kppl. Kanat 00 p. kapp. Kanattpojat 5l1 p. kapp.
Metsot 5 tiepiiri. Teeret 3m. – p.pari Pyyt 1 in.
pari. Iäuikiet 75 p kappale J)soti raawas- eläi-
iiiett kieli 1 tii. Tuore lohi lni." 25 p naul Suo-
lattii lohi liit. 10p. naula. Tnoresiika .30:n ttaula.
Stiolaiuen siikit 25 p. tt. Haitki 2l) p. n. Ahwe-
tiet 15 p. tiatila. Lahttat 25 p. ti. Atikeriainen
90 p. n. Silakat l iti. 75 p. leiw" 7 iti. nelik.
Mätityset laudat 3–8 tii. toltti. Mäntyset platikut
00 p. kappale. .tiitusiset latidat 3—8 tii. toltti.
.tiutisiset platikut 81) p. kappale. !iiriit 35 p. kppl.
Kattopäreet 10 tii. kiiorin. Näystiiskoiirut 35 p.
syltä. Terttta 21 iti. t:ri. Saminitleet 3 tii. kuor-
ttia. Halot, koiwuset 4 tti. – p. kuoritta. Mätttyset 3m.
kuorina. littusiset 2 tii. 50 p" kuorttia. Pajahtilet
8 tii
isoisetjkiiittoiiitttttiiilioj
Hl’iitrtilaiwa Aino-
katteini M Holmlterg,
lähtee toistaiseksi:
maanantaitta k:lo 0 e. pp. Salosta Turkitun
.slaruitatt katitta.
tiistaitta k:lo ?; 11 e. pp. Turtistii Saloon Ka-
ritttati katitta.
keskiunikkona k:lo 0 e. pp. Sitlosta Turkutm Kir-
jakkalan, Teijon, Matildedaalin, Ström-
matt ja Saudön kautta.
tuorstaina k:lo 1.311 e. pp. Tiirusta Saloon
.ssirjakkal-.tii katitta.
perjantaitta k:lo 0 epp. Salostii Ttirkiiiitt Ka-
tiittaii katitta.
lauantaina k:lo !3;11 e. pp Turusta Saloon
"statuutin kautta, poiketen tintille wäli-
asetttille. S r sf
" ":ii i" ot laitoa ao a.
"§yuöIUJ piiuni tatsiti t
kuottua
Joka
Joka
Joka
Jokii
Joka
Joka
Tarketttttiin ilmoittaa
Jolj. Giist. Wikeströttt.
Höyrttlattva Salo-
katteini J. W. Holttilterq,
lähtee toistaiseksi.
tiiaattatitaitia k:lo 33";11e.pp.
.nitriittiin kantta.
tiistaitta k:lo 0 e. pp. Salosta Karunau kautta
Tiirkiiun.
Iökc! Turusta Saloon
Joka
Joka keskiwiikkona k:lo l".;;11e.pp. Tiirusta Salooti
.slartittati katitta. "
Joka tuorstaina k:lo 0 e. pp. Salosta Turkuun
.tlirjakkalati ja Sandöii katitta.
perjatitaittii k:lo " e. pp. Ttirttsta Saloon
Satidön, .iiii-jakkalan, Teiiott, Matilde-
daalin ja Strötttmatt katitta.
laintittiiitta k:lo 0 e. pp. Salosta Titrkuun
.nitriittiin katitta, poiketen ttiiiille wäli-
asetuille.
" Stitttiuntaisin oit lainta
Hiiottt. !
Jökil
Joktt
Ttirnssa.
.Tarketiiiuin iltiioittatt "
Iolt. tiiust. Wikettroiti.
" i! " ;
.petti-tilanoa Nyitad,
- katteini C. :)i. Siindström,
liilttee
joka titaattantaitta k:lo 10 e.pp. Turusia
tchiilillli’,
" tiisttina k:lo 8 e pp. Daalititehtaalta Turkuim,
" keskitviiktoita oit lajitta Ttirussa,
Daalin-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
