Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
lussa on ollat Kahiluoto ja oli hän pispa
Maunu Niilonpoika Stjeritkors’in isä.
Kirkossa olemat 16-ääniset urut on teh-
nyt Tiikholinassa eräs Carl Wählströin.
Eräs kalastaja Iohan Osterman, syntyisin
Taiwassalossa, waan sittemmin hywin wa-
roihin päässyt Tukholinassa lahjoitti nä-
mät syntymäpitäjänsä kirkkoon. Ne inak-
soiwat silloin 24,000 riikin taalaria. Ne
kuljetettiin myöskin mainitun Osterman’in
kustannuksella Taiwassaloon w. 1769. Pi-
täjäii ei tarttiinnnt inuiitn kuin walmistaa
niille paikka kirkossa. Tarina kertoo tämän
miehen rikastumisesta: Köyhänä miehenä
lähti mainittit Osterinan Tniwassalosta
Tukholinann. Siellä hän, kalastellessaan
Mälarin järivessä, sai kerran nuotassaan
järivestä tynnyrin, jossa oli paljon kulta-
ja hopeakaluja; wieläpä siinä olisi ollut
kuninkaan kruunukin. Tämän löytönsä
kautta upporikkaaksi tulleena osti hän mai-
nitut urtit Taiwassalon kirkkoon sekä wie-
lä Kaitnisten tilan Taiivassalossa ikuiseksi
perinnoksi (sideikomis3) suwulleen.
Jääiinöksiä katoolis-ajoilta on kirkossa
ollut punainen atlaskanknitten messukaapu
kallis—arwoisine helmikoristeineen. Tämän
oli eräs ratsumestari Kustaa Jiwarin poi-
ka, Särkilän omistaja, ottanut kolmenkym-
menen ttiuotiseii sodan aikana Saksnsta
jostain luostarista, sekä lahjoittanut Tai-
wassnlon kirkkoon w. 1635. Tämä kallis-
arnioiiien kaapii kuitenkin tvarastettiin kir-
kosta w. 1804. Paitsi tätä wietiin silloiti
kirkosta 16 riikin taalarin, kirjoja sekä myös-
kiii eräs toinen musta messukaapu. Uu-
dci nicssukaaput päätti silloin seurakunta
hankkia Titkholmasta, toisen punaisen kulta-
reunuksineen, toiseii mustan hopeareunuksi-
neen ja nämät oivat wieläkin kirkossa käy;
tettyjä. (Jatk.)
Kotimaalta.
—— Hiitipakiiiittatt sanomia. (Turitii).
Waltitiitettu. Ruoiveden pastorinapu-
lainen P. A. Carlstedt kappalaiseksi
Alaweteliiit, Litiiiian kappalainen G.
F. Stark kappalaiseksi Koketnäelle ja
Nurmijäriveii urkunistin wirkainen G" E.
Juslen lukkari-iirkuiiistiksi Rymätty-
lää n.
–— Sunreiimoinen konsertti tulossa.
Meille on ilmoitettu, että mainio laulaja-
tar rouiva Carlottn Patti,maail-
matt mainion Aeelina Pattin sisar, ynnä
hänen tniehensä, etewin wioloniollon soittaja
E r n st d e M u n ek Joulukuuii keskipai-
koilla saapumat Turkutin ja antawat täällä
kaksi konserttia Emine erehtyne, jos ennus-
tamme, että silloin konserttisali on täytty-
wä tungokseen asti.
– släininarkkineille eilen ei ollut tuo-
tti jnuri ninteksikään muita eläiiniä, kuin
heivosia. Syynä tähän on pääasiallifesti
se, että tänä wuonna tuli hywä heinäivuosi,
sekä että keskiwiikkona ja eilen oliwat mark-
kinat myöskin Salossa, jontte tänäkin wuon-
na kosolta iitarkkiiiawäkeä ja tawaraa yin-
päristöltä oli saapunut. Hewoisia oli kui-
tenkin sekä torilla että Kupittaan kentällä
joltisesti. Näinät oliwat järjestään aitio.-
astaaii keskinkertaisia ja huonompia työhe-
wosia. Hywiä hewosia ei näkynyt knin
miititainn. Hiiononpuoliset pienet työhe-
woiset maksoiioat 175 ; 250 siti" paremmat
markan hewoskonia. Hywistä heivosiota
pyydettiin 500—700 markkaa.
ei juuri näkyiiyt käywän.
– Täkäläiseii
liekuitta kokoontui toissapäiivänä j.’ pp.
Phoenix-rawintolassa. Hoivioikeudenneu–
wos E. J. Stadigh’in walittua kokouk-
sen puheenjohtajaksi, alettiin walita jä-
seitiä työhiiiineen johtokunnaksi eitsi tule-
wan toukokuita 1 p:stä samaan aikaan
wuonna 1884 ja walittiin yksimielisesti
uudestaan nyt eroniva johtokunta, johon
kuuluivat kreiivittäret Creutz ja Rot-
kireh, professorin rouiva Elswing ja
tohtorinna Jitdreniiis sekä pankintireh-
tööri Forselius, kauppias Wigelius
ja toimimies Ylander. Tämiiii jälkeen
otettiin pääteitäwäksi iviimeisestä kokonk-
sesta tähän kokoukseen lykätty asia, koske-
iva uusien työsalien rakentamista laitoksen
tonttipaikalla. Johtokuitta esitti siinä koh-
den ivaliokunnan tutkittamaksi, jollei, tar-
koititsta marten löytywän pienen raha-
määräti riittämättömyyden tähden ja koska
huoneukset wanhassa kaksikerroksessa, waik-
ka töin tuskin, kuitenkin oivat tarpeen,
kysyinyksessä olewan uuden rakennuksen
rakentaminen jätettäisi toistaiseksi, kunnes
tulisi tilasuus enneittää rakennus-rahas-
toa, joka toki oli korkoa kaswamaan pan-
tawa. Waliokunnaii mielestä taas eh-
doitellutt utiden rakennuksen toimeenpano
ei olisi wastaiseksi liikättäivä, ja antoi siis
johtokunnan tehtäiväksi kaupungin waltans-
iiiiehiltä pyytää tätä warten itiin suuri
rahnmäärä kun johtokuitta pitää tarpeelli-
setin. Johtokunnan toimeksi jätettiin niiti-
ikään antaa kykenemiin miehen tutkia, mi-
hiit palkkiini! laitokseit tontille uusi raketi-
tiiis woitaisiiit rakentaa, jotta sopiiva paik;
ka sen laajentamista ivarteii tulewaisuu-
dessa löytyisi. Sitä paitsi oli kustannus-
ehdotus tehtäwä tnrkkaaii, osoittaen kitiiika
pnljoit rahoja mainittuin tiilisalien raken-
taiitiseen torivitaan. Kysyntyksessä oleivaa
tarkoitusta tvarten oit johtokunnalla nyky-
ääit iioin 7000 markkaa. (S. T,)
–— Ritari. Sittenkun H. M. .Keisari
on siiwainnut, tehdystä anomuksesta, an-
taa eron jäsetielle keis. senatin oikeusosas-
tossa, seitatori ja ritari J. D. Dahl’ille
sanotusta niirasta, on H. M:tinsa ar-
mollisimmasti tahtonut itiiitittää senatori
Dahliii ritariksi K. S:t Annan ritarikuti-
nan 1:seeit luokkaan.
— !Msityinen tyttökonlii Tniiipereella.
Keis. Majesteti, keis" senatin siitä tekeinäii
alamaisen esityksen johdosta, oit suivaiti-
nut armossa suostua siihen, että titainituti
koulun aputalja, 1,200 markkaa, koroite-
taan 1,000 iitarknksi jokaista luokkaa war-
ten, niaksettawaksi kolineit wuoden aikana,
luettuna syyskuun 1 p:stä 1882, luku-
300. Koko joukko oli myöskin 60—150;
Kauppa-
lasten-iyöliiioncen iva-"
:vironna 1882 —13837kolmelle i’a- sen jäl-
keeir neljälle luokalle, sillä ehdp-lla että
"koritussa on" neljällä luokalla wähintäin
"45; oppilasta" ja että"- inaksnton opetus siinä
"annetaan ntääräti:lle määrälle" oppilaita,
"litkien kolme knllektn: luoknlle.
—— Miien maanwiljekijän on; menetel-
Stäniä silkoin, kiisit-" ruis liiaksi laihean?
":Tästä lausuu Pwsessori J. Arrheniiis
aitaaniviljelysopissaan näin:
; ".Kiiii ruis kylwetääit aikaistit wah:
hitaan ja woimalliseen maahait, tulee se
sjoskUs liian wahwan, kun ftjks11s M eki-
:nomaisen sopiwa. Se on silloiit niitet-
jtäioä tahi syötettäwä, sillä niteitten se joko
;inätäitee— limien alla, kuti maa enneii lii-
meeii peittymistä.nsä ei ennä-tä tarpeeksi
"läpiköinisin jääwä. missä meis on ylen
tiheätä" ja hyötykaswnista, taikka menee
seuranivana kesänä lakoott enneii aikaansa
ja antaa wähäisen saaliin tahi- ei mitään.
—— Wahwnn ja- uhkean rukiiii" niittäminen
ja karjan ruaksi: käyttäminen käypi wallan
hywin laatuuni Tällä tainoin saadaan
jommoinenkin odottamatoin lisäijs rehuma-
roihin ja niitetty ruis kastona pian jäl-
leen uusilla korsirönsyillä eli wersoilla,
jotka nousewat wanhan kart-eit sisästä, sa-
tnoin kuin ruoho niityillä uudestaan kas-
waa iiiitoit jälkeen. .lioitenkin on wihaa-
ta ruis niitettäivä niin warhain, että eit-
nättää kaswaa uusia rönsyjä katkotuista
korsiputkista. On ehdoteltu ruismaiden
jyrästäiitistä heti wihiintarukiiit niittämi-
seii perästä; ja hyödtjllistä onkin jyrästys,
jos inaa on löyhää ja tarwitsee yhteen-
pakkausta, mutta ei suinkaan ole tarpeel-
lista yhteenpainnutann eli pusertamaan
katkottuja korsia ja siten estäinäiin wettä
kokoontumasta niiden putkiin. Sillä osaksi
ei jyrästys ivoi waikuttaa semmoista ru-
kiinkorsieit yhteenlikistymistä, ett’ei itiesi
pääse aivoiiitiiii korsiin; osaksi kasivaivat
nämät taas aiwan pikaisesti, tehden tiusia
röiisisjä lähiiiitä alimmaisen soliiiitn si-
sästä, joten katkokset iviipyinättä täyttii-
iiiät uusista tiouseivista korsista, eikä siide
siis ivahingoita niitä. —— Liiatt hyötykas-
ivuiseit wihaiitarukiin iiiittämiseit sijaan
woidaan sitä myös eläiiitille syöttää ——
ivanit ei kuitenkaan isommilla eläiinillä,
eitneitkuiit maa on niin paljon jäätynyt,
ettei iiiideit tallaus tee ivahiiikoa.
Kiiit riikiin oras syksyisin oit liian
wahwan ja maa ei hywin jäädy alta,
eitneiikiiin lititii sen peittää, niin oras
iiiätänee ja eräs homesieni (heinona ei-
iiiilie lki—.) tekeytyy siihen liitiiett alla.
Liimen kewäällä sulattua oivat ruispellot
peitettyiiiä juurikuin keltaisella iinhnlla.
Tämä mädäiineestä oraasta ja lumi" eli
homesienestä iiinodostiiiiiit kelmupeite oit
paistettawa, sillä jos se saa iitaata ritis-
pellon päällä, menehtyy ruis kokonami,
Peltojen paljaiksi tultua oit tämä keliitii
hankittama pois kaikkialta, missä sitä oit.
Jos suuremmat alat owat sillä peitetyt,
itiin ne äestetään ja sarka" ja ivesi-ivaoista
otetaan kelmu pois käsiharaivalla. Ios ai-
noastaatt wäheinpiä laikkuja on semmoi-
sen keltttutt peitossa, itiin tietysti niissä-
kin käytetään-.3. harr-!vaat Nuispellosrtt.iirtit
äestettij ja poisharawoittu hontekelintrkoo-
taan ja pannani; koitwostiitt. —–— Sitten-
kuin sanottu. keliini" eli homesieni oit-pek-
losta poistettu„ rupee" ruis taas kasiva-
inaan, jos ninaninjuuvi; on terwe. Mntta
ei tulewa sato-iuilloiitknan ole niin kart-
tuisaa, kuåni; jos" ruis etinen talwen on
sannut altai jäätyä: jee aras olla turmeltu-"
matta kewääsen" asti.”” (U. (5.)
— !kirjailija-palkinto. Keis. senati.on-,
siitä tehdyn esityksen johdosta, nähnyt.
hyiväksi antaa. ytinppilnnlle C. N. Setä-;
lälle, hänen koulujen tarpeeksi ival:nista-
mastaan oppi-kirjastii Suomen kielen-.ilau-
seopissa, niuielläa ",Suonien kielen lause-
oppi, oppiktrjait; koet-, 30() niarkait sii-airui-
sen kirjailijapalkiimons, maksettawaksi Suo-
nien koulurahastosta. (U. S,).
—— kaityinen kotiin. Keis. senati on,
myöntymällä. Pei:in kaupungin kansakoti.-
lujen inspehtorin, silosoftan maisteri O.
Lilius’en tekeinää:it hakemukseen, niihn-.ot
hywäksi snllia hakijan perustaa lukuwuo-
den 188"2;—1883; alusta mainittuun; kau-
punkiiit koulu, suoinellit opetuskielenä; ja
tarkoituksella waliitistita oppilaita lyseoihin
ja naiskouluihin-" (Ui. S;.)
—— Waliioraniatiet. Jlmoltus tulo-ista
ivaltioi:nutateill-ä-. Suoinessa Elokuitlla:
H elsiingi.it-—Hiäuieenlinnait—P"-i"eta-
esi-i; rata-osalta.-
1882. 1-881.
M. " P. M" P.
Clokiiulta 627,703: 80. 669,930: 36.
Edell.isillä kuit- "
kausilla 3,727,078.- 73. 3,075,477.- 01.
Yhteensä Siii. 4,354,782: 53. 3.745,407: 37.
Hnnk-oniemen- Hywinkiiiän rata-
o s a l ta:
31,038: 81.
Edellisillä kritik. 196,83;9: 63",. 148,71"- 83.
Y"lsteeiisä Suv 227,878: 4.4. 176,846: 72.
Turun——Tatitpereeii—;;;"-äiiteenlinnan
rata-osalta:
119,043: "74.
810,373: 15.
929,41.6: 89.
Elokiiiiltn 28,126: 89.
Elokuulta
Edeuifillii kuuk.
Yhteensä Sni.
142,262: 09.-
602,68;; 60"
744,947: 75.
"— Kirjallisuntta. TL-actsassii on ilinau-
tunut: „Muistosaiioj"a :liitolainkau-
piingin polisille. .tsirjoitti G. T.”” —
13 sito.
— Kolkan raitintie, Kiiii maantutki-
iiiiikset aiottua Kotkan rautatietä warten
owat loppitmnisillaait, oivat johtokunnan
jäseiiet kokouksessaan päättäiieet kysiiä Kii-
miii, Sippolan, Walkealaii ja A.njalan
kaimilta, tahtoisiwatko he anttaa yrityksen
tulitteen-saantia ja iitillä tawoin. Asian
waliitistnmiseksi lähetetääit kiertokirjeitä yin-;
pärinsä. (K.)
— Taikatempuisla tulipalo. Yleiseitä
tapana oit sulkea karja ensi kerrait iia.-
wettaan yöksi Mikonpäiivää ivasteii. Wan-
hoista ajoista oit wielä muutamiin paik-
koihin säilynyt tätä tehdessä taikatemppuja.
Semmoisia tehtiin Humaljoen kylässä Koi-
ivistoii pitäjässä tänäkiit syksynä sillä seu-
rauksella, että tiili jäi iiaivettaaii ja sawu
tiikehutti talolliiselta Kristiitii Montoselta
neljä lehntää eli koko karjan. Nawetta
lienee jäänyt palamatta. Niin kertoo Jlin.
?
Wuktktari.
Kertonut 37035632.
(carit Btlar).
Suoniennoe.
l.
.bisiitrekceiette’k-
s’ijäeiitenä päieänä SFFSleuuta !nonna 1661
!alliisi taratoii ljjlce avonaisella lcentällä
Krietianborg’jii liunan erlanteilla. knolipäi-
!iin alitaita tuli nelja nataa pFSSySot-urja ee-
lca lealtSi sataa rateuniieStä anttien ailioja
pjtlcin ja palcoitti lnlcniean ralcjjoulcori, "jolta
motita tuittia oli ollut lcooeea linnan )siapä-
erti’illii, retiiptymääii airutta. ’I’ämän leant-
ta asiatilit asoiiaiuen tila, "soulia- rajat )ilia
laajentaat, lcuimee iijjmeiii iialcijonlclco tilieä-
nii, aaltoiletiaiia rjejnä soisoi pitlcin ranta—
rannatonta.
Sillä ailia lenin tamit tapalitui linnan eilua-
talla, eotamjeliet "järjestettiin linnaan riensin
sillan eteen, "soulia lie njitininoäoin eullciiiat.
IIe eejeojeat lcolmeeea risis-85, "jotlia raati
"joelina aulienirat lcun entistä -unrempi tuit"
303 !elea lioittaminen "ja melelce ilmojttirat
ettii "jotlciit iierraeiiannut eli "joku liannutta;-
li tunlceeiiiat fanijonl:on lärjtee, päästäneen-
ea linnaan.
’kojeella rannalla olirat lcailclci huoneitten
aistinnat, niinituin myös lcajlrlci alttanit aelia
batonlappeet, poreejliuoaeen etupuoli ja ran-
nassa olevain laisain maatot "ja raalcapuut
täyniiä jlimjejii.
Uayttipä siltä lenin päältaiipungin lcailclci
aeulilcaat oljejrat ltalcoontnneet tälle pallial-
le: joltainen tutilceuei njin liitelle liuttan-
iiaarta lenin maliclollieta "ja jolcajiien lio-
lci !eliä- pininnöllä että paltolla rainata iteel-
leneä tietä. Iliinieet IchlcäSiiiiit ja sysäsi-
iiat toistavaa, rjeläpä leirojljrat "ja tappeli-
iiatlcin, joltainen eaaclalceeiiea njin hyvitit ti-
lan liitin rnaliciollieta, rojclalceenea !sateella
nyt telcejllä oleiiaa iiiipttelöa.
llillitty ja tnlcalintettu jupina, "jolta tii-
ltäii naalilta oli leunlnnnt uälcijonlcoeta, eneni
slit’tilclcjii, linn eriin lcuiijnlcaaii laiteija astui
ulos liiinaii portin päällti oleralle ballian-
Fille ja araei sinne elenat laalot/et eelcä jär-
"jeSti tuolia, "joiilca talitpa liiiu uetäJ-tFi taliai-
ein. Ballcongja ympäröieä riatjlclco oli päi-
rän tapanneen soitilasta uerliottu partanolla
lcanlcaalla. I(ailclci loisat allmäneä painom
gilla, "jalle ilinaantiii lcniijngae lteetrilclcj ta-
luttaen lcääeeiii puolisotansa Soliiiia amaliaa
!cuningan astui ertiltoii itareen ja tereeliti
linnan selustalla oleraa lcaiieaa, jorilta
teatpa litin asettui leunjngattaren riereoii je-
ttimaan. IIuninlcaalliSet lapset aelia lialcoi
nuorta Weimar’jii rnlitinaeta asettuirat toj-
Sille tuoleille. !ikiajat-erit ja lcuiiiiilcaan noii-
!oiilcunta eeieoirat tuolien Fnipärillä.
0li lcarlrea ja ranlclca ilma. aamup-siiral-
la oli sataa tiliiiuttanut, mutta liylina "ja
leollclco tuuli isälijtelleii saattoi sateen lalclcari-
maaii; anrinlco turliaaii lcoch tuuleentua eSjin
taiuaalla ajeleeaju raelcaitteii soltti tumman-
learraieten pilsien rälitee.
"Uzit oi enää siir)- lcaninii, ennenimin
tiiorat liiiiien”, aanoi erite portari perliinii-
eeSSä isit-teea sole-oralle naapurillensa. "li’a-
ningae perlieineneä "jo on jiailcalla, "ja lieillo
on ljiaii lcylinä leani/ati ejlpyä nllcona.””
"0npa täällä jo lcyllilcai velotettu, Uiilo
meataril" tias-"tael toinen. "dlyt olon eneni-
mäii lcnju lcachi tuntia seisonut tiiezä "ja
iialinyt uiloa. .kalistajat eilon riitaaetii’at
ympäri lcaupnnlcia ja torroa noittaeii lie il-
moittinit, ettii mestaus lcollo lcnlch tänäpäi-
isäiiti aliai tapalitiiiia; iilin iiiiiiälcin iceilo
lialcejtojsta nuljiii puotini "ja otin muijani
tuulenani näitä menoja natsamaan"k
"Uoli, iniliiii muijanne ii)"t on "j-iuttiniit?”
"lli’in olcayj riieii tungossa, lcoalca litin,
rateumieeteii ratatiet-.teeaa sillan yli, oi jalc-
eiiiint lioitä seurata; inntta minä )ilia levi"
leea liiipajelii "ja eiltäpä tani-.iii liyriiii tilaii
eiaiiilciii.tt
"areenaa piilettiiiiä porvarieto eaalciii itär-
ejii aaretti sopimatonta menetyetä näiltä nalc-
ealaiöllta eotauiieliiltä"”, arnell toiiieii. "liat-
Solcaappae, lcnliilca lio päplijeteleriit "ja uneil-
lauea aliäiStaisat moittii"
surinaa, inis-ia! liitti-i puiiuto niin äii-
"lllitiipä iniiiii siltä liuoliii”; rastani por-
rat-i, painaeli liattuansa iiaSoininalle silmäl-
le. "0lemino lcFllii jtSelciii olleet Soäaeea
ja tapelleet eelcii. taistelleet, että ptilie siitä
teiniini laajemmallelciii. ’l’ailclca mitä te 83-
notte, !siilo uaelceni"ala"ja?”
"lilluit sanon, että te pulintte totta"
"Silloin meitä pietettiin ariioenni, jatlcoi
toinen; "tiipii liiilcaaii ailloin unitiilt:iiiut iitei-
tä assilta! ’kaililta niitti te luulette diille
!aelfeiisalajii?”
"lillini luulen teiniin oletan oilcoaeea, (lor-
kita uieStari. !liutta nallelta. oii täiiiipäjsiiiiä
eaiSjltaau iiijtäiiii iiäliäii, iiijii minulla linj-
tonlcnaii ei ole tij-)tii raljttilceeon, leoniin inj-
iiiilln eilon, liiiiiassii ollessani, oli Sitä pa-
remjii onni"
"Kuiiilca iijjn?"
"blinit aliteta itiin loppuun naalilta Sain
iiäliclii liailclci niitä lioilceat lieri-iit toisinsit.
’kietlcäii ettii toineii lalcelja oit "alinoiii 7te
jii itiin isoi tainut alitori-"iineen ealiiii, .Ia
iijiiilcniii jo iiiainjtejii: !niitä niisu lcailclci
tziziiiisi
sotiiiilceoueä )iloleilit liitoniiota puoleensa,
mies, riimeieiä sanoja pulineeeaiiea, lcorottj
iilliitäiieä. IIänoit tai-lioittilceeiiea onnistui-
liin, sillä läliellä eojeouat tuiilcirat iitinen
ympärilleneä, pyytäeii liäiitii kertomaan mitä
liitii oli iiäiiiiyt. i’aeliemalaja lcjrlcaiei sturle-
lciianea ja alotti liertomulceenea:
neeneä, (lorilta mestari; elilia lie lcuuleeat
niitä te eanotte.tt
"Bneiii asattiin siiteriäieen aalin etiet "ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
