Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
rajoja. Tätiiäit latisunnon oit kottiitean
etieitiitiistö hywäksyuyt, jota wastaan wä-
hemiitistö on patititit mastolauseen. Asi-
asta oit jo alettti keskustella ylioppilas-
osakunnissa. iU. S.)
— 200 tiiat-kan yliitiääräisen polkin-
noii, paitsi itiitä 96 itiarkkaa, jotka iiiet-
säiiasetuksen ittitkaaii atiiietaiin, lupaa iiiet-
säiihoitohallitus sille, joka ilitioittaa ja lito-
tettawasti todistaa, kiika oli syypää siihett
kuloiitalkeaati, joka elokuun 18 p:iiä hä-
initti iioiit 1,100 tynnyrinalaa Hämeen-
ahon kriitiniinpnistossa Katikaaiipään iiiet-
siialuetta Turiin läänissä.
;—— :i:iäitieenlitittati iarkk’ainpujaviitaljo-
niille oinot yksityiset sekä kiititiat lahjoitta-
iieet useita kirjoja ja 560 iit. 25 peitiiiä
rahaa kirjaiti ostamiseksi sotiititieskirjastoa
warten pataljonalle. Kirjastossa on nyt
432 kirjaa ja sen hoitiijatia on eriis ala-
iipseri. Niiti kauan kitiii kirjasto on olliit
olemassa, on sitä iniehistö suuresti harras
tanut, joiika selwästi hiioitiaa siitit, että
koko aikana aittoastaati tnähäinen osa kir-
joistii on olliit kirjastossa laitiaatnatto-
inana" Siis olisi toitiiottaina, että kirjas-
toa tnielä saataisiiti sitiireniietitksi, jonka
wuoksi pittiiljotia suurimmalla kiitollisiin-
della inastedeskiii ottaa wastaan lahjoi-
ttiksia, rahaa taikka kirjoja.
Suoitien sotamäen resertni. Kiiten
tietty, oit kiissakiti ivakinaisista tarkk’ampu-
japataljonista toiitteeiipiititaina inäliaikaiiieti
opetusko:nenituskuiita alipäällikkiijcti inaltitis-
taittiseksi reseriiiiwt’ikeä warten. Näiiden
opetitskomeiiniiskiiiitien, joihin jokaiseeti o"
oppilaiksi otettawa 32 tiiiestä, eli 8 mies-
tä joka reserwikoinppaniaa inarteti, oli toi-
meensa rupeeminen tämän kuiin 25 p:iiä.
Edelliseiiä eli 24 p:iiä tuli opinlaiksi pyr-
kijäiii ilitioittaii itsensä sen pataljonan ko-
mentajan luotia, jonka opetitskotitenniiskiin-
taati kukin pyrki.
3)iiiotsiiikielisessi’i wirallisessa lehdessii an-
netti:iii tietojen mukaan ott satiottiina päi-
iniitiä
ilmoittau- hyinäk-
tiinut: sytty:
Uudentiiaan patalj. 0 4
Tiirun " 10 "5
Waasan " 2 1
Onluii " 0 8
Kitopioii „ 32 21
kikkelin " 19 14
Hämeenliiinait " 33 14
Wiipuriu " 9 3
Kinkkiansa siis ilmoittautui 132 ja hy-
wäksyttiitt 70. Tarinitaan 25tå!
— Taas tiiltilisiiä. Kaksi iiietiäläistä
upseria Wiaporiin sijoitetusta wäestä, toi-
iieit tykistöstä, toitieii jalkainäeii reserwi-
pataljonasta, joita epäillääti iiihilistisistä
inehkeistä, wietiin toissa aaititiiia jititalla
santarmien inartioitttina Pietariiti. Niin
kertoo Hlil.
–– Tiilipalo ilitiestyi wiime perjantai-
na illalla inähä etitieii kello yksitoista Tatti-
pereett kaupungin tullihuoiieessa, ritiitatieti
itäpuolella. Waiika inalkea hiioiitaitiitt heti
alussa, paloi tullihuone-rakenuits sisälle-
olewine taiparoiuensa kuitenkin, inelkeinpe-
riistiiksia itiyöten, itiiti että wasta noin
kello ptioli yksi latiinaiitai aiiiiiutia oltiiti
waritiat, ettei se edettintäksi woi lewitä.
Lähellä olemat makasiinit, joita oli itseatti-
pia, oliwat yhteen aikaan liekkien kitaan
joutumaisillansa, inarsitikiii Hammaren ja
kumpp. makasiini, joka oli lähiiiiiä ja josta
kitikki tawarat korjattiin pois, tutitta palo-
kuntain nerokkaat ponnistukset estiwät toki
tuleii kauemmaksi pääsemistä. Wedensaan-
ti, joka tainallisesti tulipaloissa, etenkin alus;-
sa on suurinna haittana, ei tällä kertaa
tehtiyt erittäin pahaa häiriötä, kiiitt iniilis-
tä keskellä kaupunkia, sillä nyt toiinat on-
tieksi sitä tawaraa rautatieii wetiirit. Titl-
lihiioiic oli inaktttitettii 25,00ti markasta
":llorthern" iiiinisessä eglatitilaisessa palo-
Blilcii niinki olen teltti)"t Siitulle itiisii")")"ttii,
lcuii §suittioista niitiiSt-"t oleii luullut. liitii
0ilceiii tiijettiiaSjait, niin oiliiin Se olleitlctiiiii
Siniiun lioIlt-elciiaii, tiiilclcii lciiiiilc:i tultansa oli-
Sj ineneteltz" te-iniiisi lciinsöii, "ij et riiun
jtse titi-titua liiirSiii soittu-einiiiliöintti."
Fiilij’i selsiiSti, ett-ii liilclcuri jt; täiiiiiii
piilioeii :ilitötii oli Setiiiiit oiiiiiii itsens-"i lciinS-
tiii, isiiilclcii. ltiiii lcolci eitti sulitta. Suonet
likinen "lumissansa jiaiztiinit, luinen nauloitt-
lcuneoneii !siirtelit tulliin piitiujailcei "ju nut"
taliill:i Selcii nimisanalla iiiinellä liiiii tuutein
!tuliliesi puliuniaan: (Jutli.)
wakuutus-yhtiössä. Kauppias G. F. Ahl-
gren oli wuokrantiitt koko toisen pään, jo-
ka oli täytitiä tawaroita ja oli witkiiutettu
1:ssä inettäläisessä palotnakitutiisyhtiössä.
Sitä paitsi titllihuoneessa oli kauppiaitten
Blom’in ja Tallqwist’in wiime päiwinä tiil-
leita tatnaroita, joista osa oli wiety pois,
osa makasiinissa, niin ettei woida sitiioa,
miten suttri yleinen hätniö on. (Aaitiul.)
–— Mittta itiitisia Suomesta. Kuol-
liit. Eräs Waasan kaupungin toititeli-
aiiiipia tiiiehiä, ttikkaritnaltaaja Matti
Malmlierg kitoli, kitteti W. L kertoo, wii-
tiie laitatttaitia, parhaimmassa iässään
Wainaja oli köyhästä, warattomasta ko-
dista lähtetiyt ja inähiteklen ahkeralla,
uutteralla työllään kohotitiiit suurenmoisen
nikkaritehtaan isäiittäksi. Suomalaisessa pi-
täjässä oli hän syntynyt, ja pysyikin
suoitii hätieti warsinaisena äidin- ja puije-
kielenätisä, jonka ohessa sitoittalalaiseiia
olemisen ja tunnustamisen Mittti Malm:
berg pitikin kunniattaan. – Kuolliit.
T. k. 24 p:iiä kitoli Akaaii kirkkoherra, lää-
tiiiiprowasti E r i k N i k l a s H i l d e n,
84 inttodeti iässä. — Yliitiääräinen kirjati-
pitäjä Sitomeit pankissa Arthitr Fred-
rik Asp elin kitoli Helsingissä t. k. 25
p, 36 tniioden ivanhana" —— Suomen
taideteollisuttsyhdistykselle
oii, kiiteii H. D. tietää, keis. senatin esi-
tyksestä Keis. Majesteti antanut 4,000 itiar-
kan inaltiolaitiati, käytettäinäksi yhdistyksen
museoon sopimien esitteiden ostamiseen Mos-
koinati näyttelystä.
Grottiowin laulamaraston palo.
Siirkealta tiäytiäa täitään — kirjoittaa
"ålloiyosti" —— tori, jossii wielä pari piji-
inää sitten oli yksi Weiiäjän suurimmista
piiiitawarainarastoista. Gromowiiii piiu-
tawarawtirasto on melkein kokoitaaii pala-
iiiit poroksi. Seii wasettittianpuoliiieii osa
säilyi hiukan puutapulien takariineissä,
jotta ernittiinat tätiiäii waraston wieressä
olemasta. Rowiot tähän saakka yhä wielä
palawat, palosainiiiutiiskitiinai olitpat työs-
sä koko yön 24 p:ää wasten lokakuuta,
riiiskiittaeti inettä säilyiieidett tapitlieii
päälle ja hajoittaen palamia romioita.
Pelätään että seinät kaatuivat sahalaitok-
sesta, jokii paloi poroksi ja jonka paloa
kesti koko yön. -Paitse rakannitstarwe- ja
lautainarastaja paloi yli 80 tuhatta piiu-
taa kiinihiiliä, kaksi prooiitua, heitiiä, joita
oli warustettu talwen waraksi heinosia
tiiarteii. Koliue heinosta, joita ei itiillääti
tawalla saatii pois tiillista, jossa tulipalo
alkoi, paloitnat myöskin. Sitä paitse pa-
loi 19 ryhitiää paaluja, jotka oli lyöty
Newan iiiitiitati. Kussakin ryhtiiässä oli
9 paalua. 305 sylen matkalla oli inaa-
haii lyöty pititseiniii, jotka eroittiinat Re-
ioaii piitiiaii puiitawaratnarastosta. Wii-
dessä kanamassa, jotka oliwat tnarastott
käytettäwiiiä, laittojen kuljetusta inarteti
sahaan ja tapuleihin, oli 18 ptiiisiltaa,
joiden hinta arwataan 40 tiih. ritplaksi.
Katottoiniksi jääneet työmiehet (heidän
asiiiitoitsa paloiivat myöskin) majoittui-
tiiat täksi ytiksi äskenrakeniietuii sairashuo-
iieeti stiojiiii, jonka I. Groiuow maittaja
oli rakennuttanut inarastotisa sairasta työ-
wäkeä warten" Koko warastosta, jossa
oli tawaraa yli 6 miljonan ruplan ar-
wosta, säilyi a.iioastaaii iteijä tapulia laitk-
kiija ja 8 tapulia lautoja, yhteensä noiit
miljonan ruplan arwosta. Winraston kiil-
lisarwoisin osa oli sett oikealla puolella
Kainalergardskikadtilta päin. Täällä oli
yksinomaan 3—6 tuiiinati paksuisia lait-
toja, jotka ttiaksoiinat 75 kopekasta 3
riiplaiiii joka laitta. Sellaisia lautoja
paloi yli 2";’2 miljonaa kappaletta. Sitä
paitse paloi latikkttja iioiit 150 kappaletta,
jotka iiiaksniwat 2——5 ritplaati kappale.
§inarinaan tiedetään, että warastoti oli jo
J. F. Grotnoin-waiitaja wakituttaiiiit yli
3 miljonasta ritplasta, josta suttunasta
eitsiinuiäineii inenäläinett initodett 1827
piiloinakitiitiisyhtiö wastaa 600 tuhannesta
ruplasta.
— Oll’ieti silppuaitiineti pehkuiksi. U.
S:ii miikaan). Olkiii pidetään paraint-
piina pehkuna karjalle, syystä että tie,
olleti otisia inetäwät itseensä ja säilyttä
inät itiaaperäit höystyttätuistä inartett lan-
tatiesteeti, joka iiiiitttniu tnoisi jtiosta pois
nawetoista tai suorastaan kuiwaa, haih-
tua hiiyryksi. Mittta olki kokotiaiseita ei
aitta inte iie.stettä itseensä: jollei se ole
itiitserrettii, woi se wetelässäkin lannassa
helposti pysyä aiwan tyhjänä; sentähden
täytyy, jotta eläinteti alus aina olisi kiti-
tnii, patina pehkitja enemmän kiiiti pitäisi-
kään. Seiititioisessa tapauksessa karttuu
laittaa paljon, mutta hyötyä siitä on tvä-
liän, sillä oljet its:ssääti eiwät ole itiikään
edulliiien lannoitusaine. Sen ohessa on,
jos pehkuiksi pannaati olkia kokonaisitta,
kunnes ne eiwät ole hautuneet, olkilan-
taa waikea pantia rattaille pellolle ine-
dettäissä; ja pellollakin on niitä paha
kyiitää turpeeti alle, melkoinen osa itiis-
tä ei peitit mullalla, waati torrottainat
iiiaanpiniialla, kuiwaawat ilmassa, eitvät-
kä sitten, tiiätäneiiiättä maassa, tuota
pellolle itiitääii hyötyä. Kaikki nättiät
epäkohdat woidaan inälttää, jos käytetään
pehkuiksi leikeltyjä olkia, korkeiiitaitn puo-
len kyynäräii pituisia. Sellainen olki-
silppu imee nopeasti itseeiisä kaiken lati-
tattesteeti, jonkatähdeii pehkut pysyivät kiti-
iveinman näköisinä; se hatituu pikemmin
ja tasaisemmin, kitin kokotiaitieti olki, lati-
taa ott paljon ittukatnatnpi patina kttor-
maati ja paljoti parempi kyittää maahan.
Jii pääasia ott, että silppiiolkia tartvi-
taaii pehkuiksi paljoti wähetitinän kitin ko-
kokoiiaisia: yttiitiärtäinäiset isi’innät owat ko-
ketititksesta laskeneet, että kolmen lyhteen
aseitiasta kokotiaisia olkia, tarwitsee lei-
keltyjä panna waati 2 lyhdettä s. o. ko-
koitaista kolittatta osaa inäheiiiiiiätt. Ta-
londessit on se hywin tärkeäarwoista, eieti-
kiii paikkakunnilla, joissa oit rehitti ptiute.
Liiat oljet ott parempi syöttää karjalle,
kitin titrhaati heittää pehkuiksi; syötettynä
iiiitiittiiu se warsinaiseksi hywäksi lannaksi,
waan jos sitä pehkitiksi panee tarpeetto-
masti kiiiiikii paljon tahattsa, ei siiitä ol-
letikaan lisääntiy hyödyllistä lannoitus-
ainetta. Olkieti silppuaitiista warten peh-
kuiksi ei tarwitse tiiitikäättlaisia erityisiä
kottetta, siihen tarpeesen tnoi käyttää iitatt-
haa iniikatetta tai suorastaan kirweellä
lyödä lyhde ruisolkia kolmeen osaiiii.
Waitna ei siis ole suuri, eikä sitä ole
säästäitiineti, katsoen siitä oleinaan suora-
itaiseen hyötyyn.
;—– Hänen Majesteeiiitisa Keisari
kirjoitetaan Pietaristii erääseii saksalaiseen
lehteen — joka wielä oleskelee "Pieterhof’-
issa, iiäyttäytyy Moskowasta palattuansa
melkein joka päiwä yleisölle. Usein tapah-
titii, että häti nähdään tiheittiiiiissä kansa-
joukoissa, iltnati ketääii huomattawaa seu-
raajaa. Kaartin soittokuntain soittaessa Pe-
terhosin ptiistossa ajelee Keisari aina ytti-
päri, tawallisesti kaksipyöräisissä inaiiititissa,
joita hän itse ohjaa; hiljakseeti käivellen
tiittketnat heinoset eteeiipäiti tiijeäin ihmis-
joukkojen läpi. Ainoastaan yleisön kittini-
oittainasta terwehdyksestä woi hiioitiata,
kuka ajelee noissa tatnallisissa waiiituissa.
Keisari iiäkyy tahtowan tällaisen esiitityitti-
sensä katitta perättötniksi saattaa kaikenlai-
set huhut syistä, titiksi hän on inäheiitiitiii
esiintynyt.
— Sittirenlaiscsta mai-kaudesta, joka jo-
kii alkit sitten on tapahtiitiut eräästä pan-
kista Skopin’in kaupungissa Wettäjällä,
kertoo eräs inetiäläineii lehti likemmin:
Pankin tirehtööri, hra Jwaii Rykoff, kau-
pungin kittitiiaporinari ja esimies (golowa),
on pankille welkaa 6,800,000 ruplaa; jotka
hän on lainannut 136 inekselillä, kitkin kuu-
litina 50,000 ruplalle; mutta inastaainaa
otiiaisitutta ei tainattit tirehtöörillä kititt
waan 29 ruplaa 86 kop. paitsi jottkko tiii-
ki arinottoitiia osakekirjoja ja inelkaseteleitä.
Häiieii apulaisensa §ikiiditeff oli sitäinastoiii
pankista saatiitt lainaksi initati 230,000
ritplaa ja pankin kassanhoitaja Ikoiinikosf
75,000 rupl. Sitä paitsi oti paitkista ka-
dontitit 400,000 rupian arwosta wekseleitä,
joilla tirehtiiöriii joukko oli pankista saanut
rahaa.
— Samu —— kertoo "Pietarin Wiikko-
Sauomat" joka jo ttieiiiieeti wiikon
keskipaikoilta asti taytti ilttiati, tulee soi-
den ja kyitittietiiä wirstoja laajoista ittet-
sieii paloista tsiittnlowskiit ja tiolpinan
inälillä, Slaniaiikan puolella itiitiiskiii sekä
:lloingorodin tienoilta. Lahden ja Uuden-
kyläii wälillä ja yitipäristiillä öllietaritt lä-
histiillä oit myöskin palot riehitiieet, niin
että sawu kurkkitti karkeloittaa. Missä
iiietsät palawat, fiellä nii tuli tiietsästä
ajanut kaikki eläimet, sudet, reinot j. ii. e.
kylihin, joissa owat päiwän aikaankin teh-
neet ivahiukoja. Ios ei ankaraa inesisadettii
ttile, woiwat iiietsät ja stiot näin kititniiia
ilitioiiia palaa talwen läpi; ei sitä liimi-
sade seisata. Twerin niitpäristölläkin pa-
lawat dorsisitds. Kulitzkin aseman ltiotta:
Nikolaiii raiitaticllä täytyi jiitian tniipyä
rautatien wieressä oleinaii palon tähden.
.—
Maasendnilta;
—— 1881 wuoden miittineet-oista on nyt
tapahtuneen jaoit mukaan kunnille Maskun
kihlakunnassa tiilliit seitraawa tnäärä:
59;- 7";
Maariati pitäjä 1,183: 95.
.Naision " . . . 1,032: 30.
Naantalin itiaaseurakutita 533: 92.
Maskuii pitäjä . 873: 55.
Riiskon kappeli. 311: 19."
Wahdoti " . 309: 61.
Nousiaisten pitäjä . 1,367: 97.
Pöytyän " . 1,124: 71.
Prtinkkalan kappeli 358: 58.
Orihpään kappelinsa 75: 82.
Yläneen pitäjän osa 268: 54.
Liedoti " . 1,818: 96.
Paattisteti kappeli . 341: 20.
Marttilan pitäjä 664: 24.
Kosketi kappeli . 623: 17.
Euran " . . . . 465: 21.
Karinaisten kappeli . . 289: 7.
Siimma 11,641: 99.
— At-pajaisissa "Perttelissä t. k. 22 p.
tuli ptihdasta woittoa 600 iii, jolla ai’otaan
hankkia iirkuhartiiooiii katisakouliiiiii. 2000
arpalippua, joista 480 iiutneroittua, eiwät
kestäiieet, kiiiti wähän päälle puoleti tun-
tiin. Lipitn hinta oli 25 p. Läsnä oliat,
joita tilaisuuteen oli karttunut yli 500,
oliwat hywin tyytywäisiä, eitnätkä ensin-
kään kaiwanneet tanssia, eikä wäkewiä juo-
mia, joita kumpaakaan ei tilaisuudessa ta-
rittu. Ainoatia huwittajaiia oli 20 jäse-
iiitieii talonpoikaislatilitkööri, joka, waikka
äskeii perustettu, kuiteiikiit kuiiitialla suo-
ritti jo 6 seka-äänistä laulua, joista wii-
itieksi "illiiiaitiiiie." — Saman pitäjän
Kuusjokilaiset keräsiwät koulunsa harmonin
hinttiin, tioiit 500 iti. wapaaehtoisilla lah-
joittiksilla. Kitinpaakin soittokonetta ollaan
jo ostamassa.
—— !liideii inirsikitjaeltdoiittksen tarkas-
tusta warten walittu komitea S:t Kaari-
ttaii pitäjässä on tämän kuun 29 p:nä
pidetyssä kokouksessa yksimielisesti yhtynyt
atitatitaan mainitusta inirsiikirjasta seit lau-
sitniion että "waikka uudessa wirsikirjan-
ehdoituksessa eniiiiinät inirret sekä kielen
että riinotikseii puolesta owat nähtäwästi
parannetut, kuitenkin koska etuine siinä
löydä sitä hengeti ja eläiiiän woimaa, kuin
ivauhassa inirsikirjassa, niin etuine puoles-
tamme woi mainittua ehdotusta wielä hy-
inäksyä; waati tyydymme wanhaan siksi,
kunnes Iiimalan armosta saatuine setnmoi-
sen uudeti wirsikirjan, jossa löydättime yhtä
woitiiallista ja teriveellistä sielun ratnintoa
kuin tähän asti olemine wanhasta saaneet””.
Kaikeitlaista.
Odottai:taton kohtalo. Pariisissa käwi
tähän aikaati erään puhujan huonosti,
kun hänen eräässä kokouksessa piti selittä-
tttän yhteiskuntaa itutllistawia aatteitansa.
Hätteti niitiensä on Robinet; juurikun
hän julisti sotaa riykyistä yhteiskuntaa
wastaan, sitoi eräs lästiäolewista, ilman
että puhuja itinossaan hitoittasi itiitään,
hänen ympäri hihnan, jossa takana oli
rengas. Ntn heilui yht’äkkiä puhuja il-
massa kuulijain äärettömäksi rietiiuksi, sillä
renkaasen oli kiinnitetty nuora, joka siitä
kulki ylös kattoon. Mutta eipä siinä kyllä;
tässä heiluessaan sai hän wielä tnettä nis-
kaansa, jota iieljä läsnäolijaa käsiruis-
kuista inaleli häneii päälle. Robinet pani
tämän kaiken niin pahakseen, että hän
inatinoi ollaksensa inaste’des puhumatta
niin kiittätiiättömälle kitulijaktinnalle.
"—;-;"",""""" ; " " —""—
Knrssit.
Suomen Paitkki Lokak. 28 p.
Wiiihtö- Osto-
kurssi. kurssi.
M. p. M. p.
Pietari 7p ...... 254: – 246: – 100:lta r.
Lontoo 90 p ..... 25: 17 25 — pun:ta st.
Parisi 90 p. 00: 30 98 10
Hanipuri 90 p. . 123: 20 122 50 "
Ainsterdain ..... 207: 50 206 — 100”ltu”
Tukboltiia 3 v.. . . , 139: 30 138: 40
Laiwalist-;
Juutiitrauma; lokak. 11 p. Anenir,
Ekblotii, Aiitwerpenista Ahweitaan, lainoin;
Amanoa, Eriksoii, Lontoosta, satiinin Delpljin,
Wikander, Salitanderista Naunialle, samoin;
Tähti, Jdinan, Lontoosta Hiisiiiniin, samoin.
Helsitigör, lokak. 13 p. Ohitles fuo-
tnal. satti. Hopnet, Ratimalta.
Ciixhaven, lokak, 15 p, Riki, leo-
tar, oit tuotu satoinaan.
Travemtinde, lokak. !3 p. Hilda,
Hettrikssoti, Heriiösandista; Hylki,; Åkerberg,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
