Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
minttukin lisäykseni palstoihinsa.
lokakuun 30 p. p. 1882.
Karl Iohan Werkko.
kansakoulunopettaja.
—
— Hiipvak; sanomia. (Kuotiion). Hii-
ettawina uudestaan hakijain puutteessa kap-
palaisen wirka Rautiessa ja ptiäjääit apti-
laise:i wirka Stiaitiussalmelia, 90 päiwän
kultiessa, tämäit ktiiitt 26 päiwä ettsiiit-
mäitieti.
– Miopisto. Yliopiston kansleri oit
määrännyt: lakitieteen tiedekiiittiitii dekaa-
noksi prof. J. Forsittan’in, historiallistie-
liteclliseii osastoit dekaanaksi prof. A. E.
Ahlqwist’in, pohjalais-osakuniiatt inspehto-
riksi pres. K, G. Hällsteii’iit jit wiipuri-
lais-osakunnan inspehtoriksi ylitti. prof. O"
Tonner"iit.
.suihti iiiuiitoksista keis. senatissa.
Talaiis-osastait warapiiheenjohjaksi kerro-
taati tulewitti siirretyksi oikeusosaston tiy-
kyiseit niarapiiheenjohtajan, seititiiteri I.
Ph "P alitieii’iii, joiika sijoitti oikeus-asas-
toti warapulieenjohtitjaksi tulisi siiiiilitoimi-
kutittan nykyiitett päällikkö, seitaittori L. T.
v. Hellens, sekii siwilitoiittititsktitiiiait
päälliköksi Utideitiitaan läätiiit kiiwetnöri
kenraaliluutnantti Y. ii. Alsthaii. Niin
kerratitait. .Oiiko tässä huhussa perää, sitä
entine ota ta’ataksemme, sanoo U. S. joka
näitä luihuja kertoa.
— lludeninaan läänin kuivettiötiksi kitii-
luu, jos ylläinaiitittii hiihit on oikeassa,
Häiiteeit läätiiii itykyitteii ktiitiernöri, keit-
r;!imajuri E v. Aitiinondt tulewan
napitetuksi" (U. S.)
— Maamarsalkka wapaaherra voit "Tro-
il’iti tnuotoktiivait, jota ritarista ja aateli
pyysi säilyttäiikseeit ritarihuoneessa, ntaa-
laa, kiiteit Hbl. kertoo, ritarihuanejehtokiiit-
nait kehoituksesta, taiteilija F. Ahistedt,
—— Topeiiisen tarinat Weniijän kie-
lellä. Kirjakaupassa Pietarissa ott nyky-
ääit ilmestynyt kaunis 108 siioititiett teos
kuwilla, ititneltä: "Tariitaita Z. Tapelius’-
elta. Kääntätteet Nuotsin kielestä M.
Graitström ja A. Giirjewa"
Kirjallisuutta" W. Churlierg’in
"N o in a tt i—k i r j a s t o a, suomennoksia
ulkoiitaan klassillisesta kaunakirjallisuudes-
ta", ott ilmautunut toineti wuosikerta, joka
sisältää: "Kualleet Sielut. Kirjoit-
ti N ik olai G o g a l. Wetiäjän kielestä
suaitiensi S a iti u li S. Suomalainen Kir-
jallisutiden Seuratt palkitsema käännös".
— 317 siw.
Tästä laitsuti U. S. Pushkin’in kans-
sa an Gagol Wenäjätt suurin nowellinkir-
joittaja, ja kritiki on sen yksimielisesti tuti-
nustanut. Häntä on werrattu Diekens’iin,
ja häitellä ati todella, ttiiiikuin eräs arwos-
telija sanoa, Dickens’in teräwä silmä, kyky
sywentyä wähäiseett ja halwanttäköiseen,
heijastuttaa sitä wiehättäwillä wäreillä ja
lämpitnällä loistalla, niinkuin myöskin run-
saus komillisista kohtauksista ja rikkaus al-
kuperäisistä henkilöistä. Tämän teoksen
sttamennos on arwokas lisäys meidän kir-
jallisuudelletnme.
Tiirussa
—— Ylioppilaskunnan juhla senaatori Y;
S. Forsman’in kunniaksi tvieteiään yli-
oppilashuoneessa tämän kuitit 13 päiwänä,
kertoo U. S"
Sairaita Sttatneti sotawäessä oli
wiime kituit 15 p:nä: kaartissa 8, Uudeti-
iitaait pataljonassa 12, Turun 7, Waasan
5, Oulun 2, Kuopioit 13, Mikkelin 2,
Häiueenliiinan 0 ja Wiiimrin 3. Syys-
kiittit !3:n ja lokakiiitit 15 p:n wälillä kiia-
li Uudeiimaait pataljonassa 1 ja .iltiopion
pataljonassa 1.
–— !lleudatettawa esimerkki. Tap. ker-
toa: Lakiinääräiset siiyskäriijät Kesälahdella
kestitoiit kalitie päimää, juttuja oit 50 seit-
diiilla ja ylöslykättiitä edellisistä käräjistä
alun toistakinnineittii. Wiikilitku itaitsee
pitäjässä yli 3000. Sopii todella Kesä
lahtelaisten kunniaksi sanoa, ettei heissä
iiitiakaatt ole ttirhita käräjäti käynti-kiiihkoa.
.ilauteet oliwiit parhaasta päästä welka-asi-
eita.
— .ikati-ikäwyyitä. Joku aika sitteit
saapui ölroanoltyyhyn wanha wiiitita Toiits-
kiti ktiwerneiiientistä Siyiriassii. Kako
tieti, tiioitta satait penikulmaa pitkä, oli
hän kulkenut jalkaisin, paitsi 10 peitiktil-
—
maa, jotka hän oli matkustanut rautatiellä"
Elämänsä waiheista keittoa hän seuraa-
ivata.
Hän oli syntynyt Näsen tilalla Kroo-
noliyyssä w, 1806. Kahdeitt’olmatta wuo-
deti ikäisettä iituiitti Magdaletta Näse, niin;
kuin häntä silloiit ktitsttttiiit, Wiipuriin.
Neljä wuotta fett jälkeen ittetii hän naimi-
siiitt wenäläisen sotamiehen kaussa, jenkit
myötä häti, kiin sotamies wuoden perästä
lasketttiti paltiieluksestaan, lähti Sipiriaan,
jossit heille oli annettu iititata Tomskin
kiiwerttementissä. Siellä oli häit sitte oles-
kellut yli 50 wuotta, kitti häntä wanhoilla
päiwillänsä rupesi waltaaittaaii wastusta-
niittoti halu sitadit kerta wielä nähdä syit-
tymäseutuansa, Wanhus, nyt 76 tyttodeit
ikäiiten, lähti matkalle, 18 ruplaa ittatkii-
ratiana. Matka kesti 27 wiikkoa. Kiti-
teiikaatt ei häneltä ptiuttiintit aikaa eikä
woimin tehdäkseen pitkäit wäärätien Kiew-
iin. Siellä löytyy ktiitltiisa litostari, jatt-
iie maima matkustaa ja jossa hän matka-
rahoistaitit tihraa 4 ruplaa 5() kopeekkiia.
Wanliukseu wihdoiit saawuttaa syntymä-
seudullensii, owat hänen likeisiiniiiät suku-
litiseitsa joko kuolleet tahi ittititttitiieet pois
ja hän päättää heti palata takaisiti Si-
piriaait, jossa hättellä ott poika ja tytär
naituna. Kuitenkin sititdaan häit jää-
titään talweksi Kroottaliyyhyn, tiuitta ensi
kewäänä aikoa hän lähteä jälleen pitkälle
inatkallensa. Lutlierittuskeisen sanoo hän
itse olewansa. Koska toki lutherilaista
pappia ei löydy niillä seuduin, jossa hän
asuu, oit hän käynyt kreikkalaisessa jutnalait-
palweliiksessa ja myöskin nauttinut Her-
ran ehtoollista kreikkalaisen kirkan tapaan.
Aidinkieleiisä ott hän melkein kokonaan un-
hoittanut. Parahiten puhuu hän wenät-
tä, sekoittamalla tatarilaisia ja ruotsalaisia
sanoja puheesensa.
—— Postikulku muutettu. Ensi tnarras-
kuun 10 p:stä alkaen iittiittetaan lähtöajat
sille postille, jaka ktilkee Lahjitn ja Salon
wälillä, Sammatin, Karjalahjan jit Kiskoti
kautta, sillä tawoin, että posti lähtee Loh-
jalta joka pertaittai k:lo 5 j. pp, jit Sa
lasta joka lauantai k:lo 2 j. pp.
— Lähetystoimi. Auran 86 n:ssa ker-
roimme Mbl:n tiitikaiiit eräästä juhlalli-
suudesta, jotit wietettiin Suoinen lähetys-
settriiii hiioneissit täällä kahden lähetys-
koiiluit oppilaan, Roihan ja Hakalatt lä-
liettäniiseit johdostit kati-keteiksi ja apulaisiksi
lähetystoiinett alalle Afrikaan"
q"taittune nyt Lähetyssanoiuien iiitikaatt
lisätä, ettii ylläiitaiitittitja seuraa iitatkalla
lähetyssaartiaaja Piirainen, jakit oli käy-"
iuässä kotomaassaan ja nyt palaa lähetys-
toiiiieeitsa Afrikassa. Etisiiniiiäisteii lähe-
tyssitiiriiaitjientiite kittissa liiksi Piiraiueii
14 intiatta sitten Oivaitilntiitaahait oleittaitti
Suoiiieit lähetystoimelle apittiit siellii toatt-
ttuiitekijänä sekä pyssyseppätiä jit wuodesta
1874 oit hän ollut sijoitettttiiit Hereromaa-
hait suimiaiaisteit lähetyssaartiaajiett ta-
waraiu kuljettamista warten, itaitt 75 per
nikuliitait päässä Owamliasta olewasta lä-
himinästä satamasta Walsisltay, eitsiii
Omartiruun (neiti 25 penink; ja sitteti
Owamlioati: wiime itikoitta ott hän myös
harjoittanut kimppaa Omartirtissa, sittenkun
hän ei enää jaksanut tehdä mitään käsi-
työtä. Hätieit täytyi tänä kesäitä paliitii
kotaiititahaiisvtuontaiiit tänne kaswatettit
waksi kalitie ietttä tyttöäitsä (6 ii 9 wita-
tiastaj, jatkit wiime syksynä tuliwat äidit-
töiiiiksi ja joita ei olisi iooitu kasivattaa
pakanamaassa. 20 p:nä taukokituta läksi
Piirainen, jiitetii än katippit-apitlaiselleett,
erääit saksalaisen l hetyssaarnaajau weljelle,
asioitsijatoimensa aidoit, Omarurusta, sait-
piti tänne 30 p:i elokuitta ja lähtee utar-"
riiskiiiiit alussit aas täältä mainittujen
kateketieii Hakalat" ja Roihaii kanssit.
—— .Ttaaksirikk Kiiti häyrylaiwa "Olga"
wiime tiistaitta i iitiitkitlla Helsinkiiu, jou-
titi se jo lähel " päättti’iäräätisä, Hästnäsin
salmessa, katoit tuulen ja wirran tintoksi
karille; Perä" wi ja prapelli ineniwätrik
ki, mutta pie t "Toiwa" iiiiiiisett höyry-
weiteeit anni tiiotiitt Olga kaupungin sit-
0—i
taittaan. (U. S)
— Hir tullitalo. Kerrataittt, sanee
li. S. et Kytöjärwen kartanossa Nur-
itiijärweit/ tiijässä yöllii toastoiit wiime
tiistaita palanut isa nawettarakeituiis
ja siihett i tii 200 elukkaa. Arwellaan
murhapoltoksi.
— Porin rautatien alustelemat puuliat
owat nykyään ioilkkaassa käynnissä, laitstiu
Satakttnta wiime !autoantoina 28 p. t. k.
Toissii ehtootta pttättiässääit kokouksessa
päätti witlttiusto Pariit kaupungin puoles-
ta rautatienlinjan tutkimiseen ja kustannus-
arwion laskemiseen käytettäwäksi 10,000
ittarkkaa tulewan wuoden kulunki-arioieon
pattttiitta. Asian toimeenpanoa warten
asetti waltuusta toiittikunttan, johon wit-
littiin pormestari C. Molander, kaitppa-
neutvas J. Grönseldt, konsuli W. Roseit-
lew, apteekari I. Newander ja kaupungin
iitsinööri Lindström. Tällä päätökselläätt
ett kaupunkimme puolestaan ottanut päte-
wäit askeleeti täiitäti paikkakunnalle nyky-
ääit polttawasti tärkeätt hankkeen toteutta-
misen suhteen.
Ulwilitssa oli myös torstaina kun-
nankokous, jossa oli kcskiisteltawaiia, tititä
iitiiiiiitiin kttitiiait olisi puolestaan tehtäwä
aiwottiu raittiitiett eduksi. .liekaus yksintie-
itsesti katsoi raittatiestä olewan kiinitalle
suurta hyötyä, janka tiutaksi riititittieit toi
iiieeitpanoii olisi kanttait puolestaan edis-
tettätoä. ilseet ilolliset aliitiiitki walmiit
litoiititttaiitaau radalle maittensa liitii kiil-
kiessii tarwittawan iitiiati ilmaiseksi nielsii-
iiiitilla, waati !viljelysmailta ntaitdittaisiin
maksu itrwiait tiutkaan. Kysymys päiwä-
tiiideit jit ratayölkkyjen antamisesta tieti
tiiviiksi heitettiin wastaiseen kokoukseen pää-
tettiityiiksi, kunnes sitadiiiiit enemmän nikita
asiaa harkita. Päätettiiit lähettää talan
isäiinät Hanitula ja R. Sippola tulewan
kiitin 13 päiwaiiä kokotikseeit Kokemäelle,
jahan edusiniehiä myös useanunista iititis-
ka kuuttista toiwotaittt kokoontuman. Lä-
hettiläät walttititettiiti ottitiitiiatt osita mai-
itituu kokouksen keskusteluihin, iititttit ei te-
keinään mitään sitomuksia kunnan suhteen.
Myös piiiitettiitt ettei, siinä tapauksessa,
jos Parin kaupunki ryhtini rautatieliiijatt
ttitkititiseeti, sattumista pienistä iviihiitgois-
ta m:iksua waadittaisi.
Nakkilan kunta oit myös ktttsiittu
kutinan kakaiikseeit eitsi tiistaiksi keskustele-
maan sanotun rautatiett edistäinistoiinista,
ja sieltäkiii tulee liihetettätoiksi edustajia
Kokentäella pidettäwääit suurempaan koko-
ttkseeii, joka oit pidettäwä ivitlittistawittia
kokouksetta kttiitaiit keskeit siihett koka iitait-
kitititiitt kokoukseett, jakit tulee täällä pidet-
täiyäksi tulewan kittiii 16 päiwänä.
-— Olliiitit tiutisia Suaniesta. Paino-
asiainylihallitus on wiime kuun
26 p:nä atttitittit molempain oikeutten teh-
torille A. Lillelle ltiioittt ensituleitiatt wuo-
den altistit Helsiiigin kaupungissa antaa
ulas aikakautista painokirjoitusta riiotsitt
kielellä, itiineltä "Nya Pressett, Tiditing
för politik, handel oili iitditstri". —— .lie-
riiitäett kutttitlaiset hottiiiiaitwat
eittiitaista pitloitptiyhtiötä. Säännöt joit-
tutteioat piakkoin läätiiii kitweritöritt ivah-
ioistettawiksi, sititoo Tiiit. —— Torwen-
soitto-ii h tiö oit perutettu Raiitalam-
milla. Siiheti kuuluu kuusi jäseniä. Tor-
toet owat nykyisin tulleet jit oioitt ja alka-
neet pitää "töriuätä”, oikeitt aikalailla,sa-
tioo Tap. —— Helsingfors Daglilitd
iliitoittaa että päätoiiiiittajan, hra R. La-
gerliarg’itt yhä kestäwäii sairauden wuoksi,
hänen siaansa hra Rob ert Cii stten
oit ruwetiittit mainitun [ehdeit päätaitititta-
jaksi. —— Kuallut. Ritatiinies Ittlius
Maliii kuoli Pietarsaaressa lokakuttu 17
p:nä 70wuoden ikäisenä. — Reiti ?! titta
Lackströitt kuoli lokaktiiiit 19 p:nä Raa-
hessa, jossit hän oli yksityisen tyttökouliin
opettajiittaretta. — Porwaott kaupungin
pormestari Karl Magnus Holiti kuoli
I—–
Wulikeart.
(äntltea).
"Tuinlcn te teitte tietää mitä minä letit"-
ein, tullelta leuiiilcei paljori eyytii minulla on
!alittaa euyulleni telityjä eäiiryylceiä? 13:tta-
lcö te piilä eitti, mittsiin etti-i miee rang-ittiin,
tuomittiin "ja mestattiin !etan eenyuelcei, että
litin naitteli niintii,jolca eli häräieeyt "ja liii-
itittänyt liittien ltjrlclconett; eilcö eelcään ollut
mitään ettii likinen leelieneä "siitettiin
lcöyliyyteett je liityit-isin ja ettii liänen poi-
lcanea puittiin jettimaan rautojiiiii-ieäneii leer-
ralle, lceelca litin eli rohjennut aitoa ermoa
"se lientieei taenaeeanea eli pultunnt liian
leijetieeti? koilta eeieoi meeteuejiailealla jetin-
eä yiereeeä, jenisei tieri riiielcytti iitinen päill-
leneii "ja eitte liiintä ajettiin metteiniiän eelcii
!temmottiin "ja !tielettiin ltäpjiin alitit-"enti een-
7uelcei, ettii likinen ieäneä oli eaeiiut liitteli;
liuolenietii rangaietulceen. 0iinettoniiin inje-
kien petlieen "ja maitien jltmieten yiilillä oli
jlciiiinlinin rejaitue: toieelln puolella ltäpiäii;
ylenlcttteetta ja pjllclcaa tojeella puolella. —
"Seatte luottaa eaneiliinini jetlcoi litin lentise-
i"eeti hymyellen, "eilltt minä olen itee niili"
nyt mitä olen leertonut. ]can me liiiicliinme
elitii palleaetu, joe-ea ennettetntiue eli meitä
ltaliilannut ja tne icet-"jätett liierteljmme mite-
ta, silloin minä sannoin, ettii joe taltionaa-
708 eli "seliiti iitinen euiiuetaitea, jeelciie jou-
tulej minttu lcäeijni, niin ei ntilciiän tioiei
liäntä pelastaa, eilloin minä ollein lcoetaite
7=I—,—
"ja antaita ltyyneleitti lcyyneleietii, verta ite-
reetii. —— .lumela eit lcuullut minun tialani;
ju minä toiyoii, ett-’ei liitti mittuu eiitä ren-
lcejee.””
"Bi, likaseen, ei klein einiin ranit-ties, eil-
lki IIän on !anliurelciIS-, lilatta seoitettuja
minä rjeltilcin Sen etinen: einä et palje litio-
li euruetaei. I(uinlcti einit olet pitänyt ya-
leeii"
"liljnö olen eitti, ajatellut lcolco eläintini
ajati.””
"njetellutleo?" liettoi k’riie pillcateit, "itei-
pi niin ella, inuttu mitä ein-7; ajattelemisel-
laei elet toimitteiiut?""
"liliiiti oloii auttanut; ee liyllä yie ailitta,
mutta eit leuitenlciti liätiiilemietii parempi”".
"slal yertonut, miee partia! lilatta eilisi-
ltaa sinuii hiulceeei osat tulleet lierineilcei ju
eitiä olet menta leet-taa antaiiut eoreliiniii
ojitit lculuit lcäeieti’tei. lisiini tiecliin mielien,
"jolla ei ole puolelteilcean niin paljoii itelit-
titinieon eyytii lcai I-ylilie’ii euliutt leoittaan,
lcuin eliitille; on; liitit lempii eetuina naieta
lciiin etsereti, mutttt nainen el talteet-niut
häntä; litin lteeti liilpitlceeijallenea, paiti te-;
taati papin ennustulceoti, leulcieti lcnj I-ylclce’n,
riieti liiineltti yit-eit, rilclcaiiilet eelcii lcelco liii-"
non matillisen annettea, eetuilla ennaan lc ai lc-
lci "ja tiimäii liiiit teiti eill’ailctta seuin einit
raati tieri"ojt.””
"Bi leuitenlceian lcajlclceii, ltiineltii t"jietetty”,
taetaei lulclcari, "jotain niinelle yielii siitettiin,
eillii liiiiiellt’t etelä on lienlceneä.””
"’Rjiii, ee on toei", "tietesi Vuniel "ja liä-
nen eilmäiteti eäililcyjtiät, "ja einit yeieit eeit
litineltii, joe toisit"
"ID-iilce minä jo teille eanonut, ettii elett
!annetiut lcoetaet liiinelle ja ltäneti eurul-
1eneti?””
"initiin iiuuei beitiel”, me eiie olemine
sainea tuumita; ja tiyt etiet iloita, eillii nyt
en otollinen ailee.””
"lliIitä te eillä tai"lcoitette?”" ltyeyj illaileon
liumtnaetellen.
"ILeetoii lietlci oit jo lineieeä.””
”""1"eiiltin tulee piiretiiniiii eeljttiiii eelaa,
"joe ettette iiiiiiutt eitti yniniiirtäinään.”
"Sinti elet liiiullnt, ettii ITai I-ylclie leai-
lcieea lrtiiiitilceeii mujeen "ja raltiilctinnieeit
ati julietettu lteiilciptitolcei, ealcä ettii liitit
"in etiigie"" ott meetiittu ja eit läliteny"t pit-
lceon. Uyt liallitue on liiiliettiiityt luotettii-
!au tiilelien liäittii i’atiJiteemniiii; tiimit etuna
niiee tulitoe auttiin einiin ittnlcStiniitaii tiliol-
Iieolleei lcyyneleitä liyyneleietii ja tertii iso-
reetii, niinituin itee sanoit"
"li’iilca ea iniee on?"
"IIiiii letun eiiiun yjoreeeiiei, ltseiileon;
litin oi ele uelcetiiit enliiieutittitneu niitille
lcuiii einolle, eillii lcelpo niieeton tulee luot-
taa toieiiiieit. elu ininii luotini einiiiin."
Uiiiit ptilineit liitii lcolcotti niittiiii.eä lusc-
lcnrilla. ’l’iitiiii oli liilcutottti "ja löriie niiytti
niin oletan.
"stetten pyyein eliitin laelceinaatt rutilittiei
!irtau niyötan, ett’ei lculcaeii yoiei lciiullu
melilän lieelcueteluitmme. Icalcei liuulcautta
elett liiilelceiiitit lliteteieea; minä elett löytä-
nyt pali-elujeen "jäljet "ja elett eeuraitiiut nii"
tii, lcuiinee taite elett no lietäotteiiut.
"lilieeii?"
"’liäerellä, "jolta on ainoa tie, mieeti ai jill-
lcii’i niiy. ILuit-etiliin tiecliiti I(tti Itylclco’n
!luoteista liiiiteneelcei eelcii ettii liiiii on
tiieiinyt tlyllttntiiit. liIiiiö. olen lialcenut itiin-
tii niietä titloiei,a jotlca ennen oriit olleet
iitinen luillueeaneu jii Bietrtiy’in liattane nyt
ensiki oit ainen tulo, "jolta oit eteitniittii"54
"itkutta erittele-"tepsitte mitä tito liailclci mi-
nniin liunluii? liyeyi lilitäeoti.
"blultappae mielesi! Siiii’i elet eaneiiut,
ettii iitinen reittunen netin tnoeeu lcitrtttnee-
ea; noli liyitii! eiellii jtttlcoliiinen piileitteloe
ja, einit nyt (ilet liiintii liiinni otteita, enliä
initiii."
”"Ilitiiili"öl” toieti toiiioii lciintinaetellon."
"’Kiiii, zillii tiliillii lilltellii liiiii ati, ee oit
rutuna — "jolce tuolla lcititiinoeeu tullelta rau-
nioieea, niinii eitti. tieristiin! —— Sinii leyllii.
löyättt liiiiieii jiiilejiailclciitieu, einii "jolta elet
tiittii iiiiillii eeiiiluin "jii tieiliit lcitilclci lymy-
jniilcitt "eneberg’in liitimeen"
liene tuiltani, muttu liltiileoti ei yaetuiiitut
liiiytii raati itiiytti syriin iisi-ituiseiin raipu-
neon.
"0nlco litin teitälijii
litin lietlteit liiiluttuu.
"0ii, onsi-ii ntinii
lotilciintiut?t” lcyeyi
etiet tauluni, eniienlcuitt
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
