Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
0
3.32;
188
lin 90.
’kiotoja ’kiit-iin Icetujmti
hll
(
li 4.
§ista "jet bättsj-Siimnosta.
luit-"staattine-
llarrttSltauii 10 ji:iit’i-
Tiliitis- ja jakamapaikat:
Lehdin painopaikka, t:ri A. W. Jahnssonin kir-
jamyyinälä Hj. Rttdntaniit ja kumpp. lamppupuoti
Linnaiikatu 1 sekä herrain C. A. Nönnberg’in, H.
A. Luiidelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törit-
roth’in kauppapuodit.
Tilaiiöljiiita:
Tiiriiii isosti- Miiiös- postl-
kontlori-sa konttoreissa.
4ni.llp. 4m.29p.
2 in. 20 p.
Tiiruösa
Koko wuodelta 3 in. —
1/2 wuodelta l m. 50 p. 2 in. ll p.
Kuukaudelta – 2.5 p.
Lelideti konttori ja painopaikka:
Liimankatu N:o 23 3.
Leltdeii wastuunalaiiieti toimittaja:
.Kosti Wehaneii.
Jliiioituksi-
ii 15 petiniä etisi siivulla ja 10 penniä muilla
siwuilla pieneltä riwiltä wastaanotetaan lehden
painopaikassa ja herra A. W. Jahiissonin kirja-
myytiiälässä.
23:na suunutit. Koliiiiiiais. p; saarnaamat:
T u o in i o k i rk o ?; sa: Suoinal" puoliväitväsaar-
nati k:lo 8 e.pp. kirkkoh. apul. Haniiala; ruotsal,
puolipäimäsaarnan k:lo ll e.pp. kirkkoh" apul"
Olssoii-, suom. iltasaarnan k:lo !43 s.pp ia ritots.
iltasaarnan k:lo 4 j.pp iv.pastori Malmström.
M Kolehti tulee tuomiokirkolle.
L i n " a n k i r k o § sa: suoitiea k:lo 9 e.pp. linnati-
saarnaaja Udeliiis.
in" Lälselttsltiioneessa läntiseti Alleakadnn ivar-
rella pitää suonialaisen raamatunselityksen sunnun-
taina kello 4 j.pp. herra .skestilä ia ruotsal k:lo 6
j.pp. kaupuiigiii lähetyssaartiaaja Oblotii.
lanantattia ll päirä marrasluutta
anteia äljelcjrjojttanut miestenor-
tetjn joi erään musjlcjystäuän
suosiollisella artulle-i
"’" xötts" 71"" 33133393; DE
M-auiil J taiise;
3153209; "zirKUJ-JLCIJSJ
kc"k0 1""/28 j-pp.
Itiiiieminiii jiroon-tinnitti lstiittin
"inine "7?(4i"”"r/2t02"„i".
Moriisors ju (kiintyisi.
Tawaraittoitaititsta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti
Nordfors ja Kiiiupp,
Telesoiti N:o l.
Palowakiiutusybtiö
ottai. wastaan paloivakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesta tamarasta ja kiitittpawarastosla halivasta
inatsiistti allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.
Ll. BI. Jcihiiosoii, E, Nijliiiid,
tuomiokirkkotorin warrella, Liniiantatu N:o 27.
Lakeja oit, waan niitä ei aitta
noudateta;
Se, joka näihin aikoihin on seuraiitiitt
suolilalaista saitomakirjallisuutta, ott usein
hawainnut tiiissä iiittistutaksia siitä, iiiiteti-
kä iiiirkamiehistö, harmoilla poikkeuksilla,
halweksii siioitien kieltä, käyttäeii sitä aino-
astaaii pakkotiloissa. Edistykseksi kansalli-
sessa asiassa on liiettaiva sekin, että aina-
kin tuodaan julkisuuteeti tällaisia tapattksia.
Julkisauteen näitä saattamalla jii paheksii-
misensa iiiistä lausumalla, tahdotaan il-
moittaa asianoiitaisille, ettei enää mei-
dän aikoihin ole yhdentekewää, iiiillä kie-
lellä kansan asioita ajetaan, saako kaitsii
itse waiwasta tulkitsemisien ja iitoiiieii intit-
kien kaiitta selon heitä koskemista asioista
Täiiiii todistaa, että Suoiiieti kansa oit al-
kanut rakastaa kieltäiisii, tilkitit sywästi ja
kipeästi tuntea tuota sortotilaa, jossti hei-
dätt kieleiisii on olliit ja wielä on. .siansa
alkaa filii katkerammin tuntea liitii kieletisä
halweksititistti, koskit useimmiten ja melkein
aina tätä kieleit haliveksiiiiista settraa myös
sen henkilön halttieksiinitieit, jakti sitä käyt-
tää"
Asiaiii näin olleti ott todellakin kitiiiiiial-
listii, ettii iiiirkaiiiiehistii meidän iiiaassaiit-
me kinnin hattivatti wastustaa sitoiiieii kie-
leit kiitittäiiiistä. Jokii paikassa, nussii ase-
titkset suottien kielen käyttäiiiisestä iittiiiiitä-
ivät heille oikeuden käyttää riiotsiit kieltii,
käytetään tiiyöskiii ahkerasti sitä, hitolititat-
ta kohtuuden ivaatiiuuksista. Ia tiiyäiitäii
täytyy, ettii niukat asetukset suvitien kielen
eduksi wielä tiiyöiitäiviit paljon tilitti tässä
suhteessa ruotsin kieltä yksitioiiiaisesti käyt-
täiville. Otvatpa moniaat !virkamiehet täs-
sä innossaan !tienneet itiinkin piikiille, että
sakoa tilsalla owat kieltäiieet suottien kielen
käyttäinistä, kiiteii esitti. hiljakkoin saittiiiie
lukea iiietsähallituksesta, joka 50 suottien
titarkaii sakon uhalla on kieltänyt alaivirka-
ttiiehiäiisä lähettätiiästä suomalaisia papereita
iiietsähallitukseen.
Waan eipä siinä kyllin, että useimmat
iiiirkaiitiehet: aina kun lakipykälät waati
suinkin sen sallimat, käyttäwät kaitsalle tvie-
rasta kieltä; onpa useiii satioiiialehtiea pals-
toilla ollut ilmoitettuna, että ivirastot owat
käyttäneetruotsin kieltä,waikka laki ja asetuk-
set selwääii ja suoraan oivat waatineet suo-
ttien kielen käyttäiitistä. Tämän lehden
liikijoille oii kyllä ollut tilaisuus huomata
se jo useampikin kerta tämän wuoden
kuluessa täkäläisistäkin ivirastoista. Waan
loppua tällaisistii suomeit kielen asetuksien
halweksiinisista ei näytä" ivieläkään tule-
watt.
Wiitiie Pyhäinttiiesten päiwänä oli näet
Turiin lääniii kttivernööri lähettänyt Loi-
tiiaait kirkkooii kuulutuksen, joka koski ivan
kien hoitoa ja kuljetusta Loiinaan ja Alas-
taion pitäjissii eitsitulewaiii kolmen ivuodeii
aikana. Täntä kuulutus oli ruotsiksi ja
luettiin tulkitsemalla suomeksi.
Tällaisista tapauksista owat asetitkset san-
gen seliviit. Keis. asetuksen toukokitiin 9
päiwältä 1881 etisiniiiiäinen pykälä säätää:
" -— – –— Wiralliset kirjoitukset ja tiedon:
aimot tiiaan ktiiintlle !oireistosta tahi wir-
kaittieheltä pitää kirjoitettaman sillä edellä
tiiainituista kielistä, jolla pöytäkirja kiin-
iiaii julkisessa keskitsteleitiuksissa laaditaan,
sekä yhtäliiiset kirjoitukset, joita an-
netaan kirkossa ku iilittettaiviksi,
oleiiia n kirjoitettuina tahi kääti-
nettyiiiiä sille kielel e, jolla
jttlkista jumalanpalivelusta
seurakunnassa toittiitetaan—
"
Asia oii siis selwä kuin päiwä. Turtin
läätiiii kitweriiööri on, lähettiiiiiällä yl-
läinainituii ruotsin kielisen kirjoituksen, liit-
täinättä siihen suomenkielisiä kääiiiiöstii,
kiiulutettaivaksi Loitiiaan suomalaisessa kir-
kossa, rikkonut asetuksia suomeit kielen käyt-
täiiiisestä.
Jtsestääa selwä on jokaiselle, mitenkä
tällaiset ynnä tuitut samankaltaiset tapaitk-
set, joista eittien olettiiiie kertoneet, owat
otitiaaii aleittaiiiaaii ivirastoii arwoa iilei-
sön, kansan silittissii. Mihinkä tällaiiieii
ajan pitkiiiiti woipi iviedä, sen tietää ku-
kin ajatteleiva ihminen.
Siioinen kansa on ikiivaiihoista ajoista
ollitt tuimettuna lainkuuliaisuudesta, esi-
wallan käskyjeii ehdottomasta iioudattaiiii-
sesia. Suotnea kansa oit tottunut kttiiiii-
oittaiiiaait j-.i arwossa pitäinääii mirkantie-
hiäiisä, jotka sen parhaaksi owat kansaa
palwelukseea iitäärätyt. Täniä ott ollitt ja
oit olewa Suoiiieii kansan onni" Sillä ei
liene ainakaan Eiiroopassa tiioitta kansaa,
jotka tiiiii lewollisesti olisiwat kansallistunteen
herättyä siiheii iiiäiirääii, kuin se täällä jo
oti tehnyt, kiirsitiitt kielensä ja luonnollis-
teit oikeuksiensa sortoa. Waan ivirkatiiie-
histiii! ei tulisi tiitatta, luottaen tähän, kär-
siivällisiiyttä liiati koipiille koettikselle; Kaa-
ri, waikka sitkeäkiii, itioi kititeiikiti, liiaksi
jäiiiiitettyiiä, katketa!
Kotiiiiaalta.
—–— Hiippiiktiimaii sattoiiiia. (,Tut"itn)
.skuolluin Jkaalisten pastori, prowasti
ja ritariston jäseii Ittljti T a itiiiteliii,
nykykuun 3 p., ja entinen iv. t. toitteii
kappalaitteii Loimaalla J ii li a R i k o l a i
B o li ii äskeisen lokakuun 31 p. — Haet-
t a iii a ks i ta r j ottit : pastorinwiika
"Iktialisissii ja kappalaisivirka Ttir:
wiiiiiiällä. –— Waltuutettu: Tyr-
iväiitiiiii kappalainen .Berndt Israel Sö-
deriiiati pastoriksi lkäyliäön. — Määrät-
ty: pastorinapulainen Ikaalisissa Edward
Optatus Setälä pitäiiiääii pastorintvirkaa
siellä wirka" ja armo-tiittonen aikana"
—— Kuolliii, Jkaalisten kirkkoherm, ro"-
wasti Johan Tammeliii nukkui kuoleman
iitteea tämän kuuti 3 p. 73 wuoden ijässä.
Wainaja oli syntynyt 1809, tuli papiksi
1832. Aikoinaan oli hän kappalainen
Leinussa, Askoisissa, kirkkoherrana Leiitussa
ja wiimeksi Jkaalisissa wuodesta 1867.
Wainaja oli myöskin ollitt lääniii reivas-
tiiia Tyrwäässä wiimemainitusta wuodesta"
— Täiiä iltana oivat Siiomalaisen
Seuran iltahiiwit Teaterihuoiieen lämpiöö-
sii, toisessa kerrassa. Jltahuweissa tar-
jotaan esitelitiä, neli-äänistä lulua, latistin-
toa (eikä salolaulua, kittctt wiime ilmoi-
titksessa epähitoitiiosta oli ilinoitettu) ja
lopuksi nuorisolle tanssia. Toiwoinme,
että iiäinät iltahuivit saawuttaivat sainal-
laista suosiota yleisön puolelta, kuin wiime
muotinakin"
—" Höitrttlaiwa Poi-inaa’in hylky on
wielä karilla oman otinensa nojassa. Su-
kellttslaiwat owat jo lähteneet pois, kiin ei
enää näyttänyt maksawan ivaiwaa ruweta
jääiinöslastin korjaamiseen. Muun intiassa
on laiwassa wielä stiuri osa Tiirun ititden
kirjapainon kirjaimia. Niin kertoo Hbl"
– Teaatterihuotieus oit jo täydellisesti
tvaltnistutiitt ja ensi sunnuntaina oa siellä
iiiäärä pitää eitsiinitiäiiien iiäytäiitö. Erästä
ruotsalaista näyttelijiiseiiraa, herra Fröberg
johtajatta, odotetaatt näinä päiwinä Tuk-
holmasta wihkiinääii sitä.
— Atirajoki oli siiiiriiittttaii osan eilistä
päimää suljettuna kirkkosillan yläpuolella"
:kiantaan kiitinitetty lautta oli päässist ir-
roilleea ja wetäytyityt ainian joen poikki,
joten ne useat weiteet, jotka näihin aikoi-
hiti kiilkcwat jokea ittyötea Halisten tayl-
lyyn, ainoastaan siiiirella ivaiwalla tvoiwat
päästä lautat! ohi.
— Suomalaiseii kansantajuisen ltiettnoa
pitää ensi siiitiiuiitaiiia kello 5 j.pp. ta-
wallisessa paikassti iitaisteri O. F. Borii.
Aitie: "Matkustus tiiaan ympäri".
—- Petos woiiikaupassa hitoiiiattiiii ivii-
itte teskiwiikkona" Eräs kaupunkilainen
osti, itäet, tuntemattomalta itiaaiiiiiieheltä
woita, joka oli kaitiiiia näköistä. Syö-
itiäiiit rumettaessa huomattiin ettii ivoihiii
oli sekoitetut tulikiiveä. (S" T.)
– Lapsenmiirha; Palweluspitka Wil-
heliniini Mathilda Strömfors, palweluk-
sessii iiikkari M. Gyllingillä, synnytti yöllä
wiime liikak. 31 p. ivastaan poikalapseti,
joiika hän heti tappoi ja oli limiyttänyt
erääseti kirstutta. Wilheltiiina Sträinfors
oa iiyt ivaiigittu ja asia tulee tutkittawaksi"
(S. T")
—– "s:iipvak; sanomia; (—Porwoon). Mää-
riittit: iv t; kappalainen Aatrean pitit-
jiissii K. F. Toikka toistaiseksi ottian niir-
kaiisa ohella hoitatiiaati aivoaaista kirkko-
herran iiiirkaa siellä. —–— W aaliin p aatu:
toisen kappalaisen wirkaan Mikkelissä ai-
ttoa hakija iv. t. kappalainen siellä B" A"
Broins. H a ett a iv a iia: kirkkoherran
wirka :llittreassa 90 päiwän kiilttessa lo-
kak. 25 p:stii lukien" —- Tutkitinon
ivakinaisen pappisiviraii saantia ivarteit
oivat suorittaneet kappalainen Luuitiäellä
K. v. Hertzeii, pastorit! apitlaiiieii Kars-
talassa F. O. teekatti, pastoriti apitlaitieit
Laiiiinilla (3. Ll; Heiiiaii j-i w" t. katitta-
laitieit Sakkolassa H" Kaititiien, joiden
kaikkien tiedot kiitoksella hyiväksyttiiii.
(Kuopion.) Waltuuskirja 2 piti-
iviiitä tätä ktiitta aiiiiettit ktiiipalaisen wir-
kaan Jissä w. t. saaritaajalle Ullaivassa
Tiirutt hippakuntaa K. G. Krohnille. –—
Warkaiidella G. Durchiaaa iv. t. saarnaa-
jaksi ttiaitiittiiiiii tehtaasen 1 päiwääii tou-
koktiuta iii. 1883. Tämäa kuim 2 päi-
wänä annetulla päätöksellä on tuomiokapi-
tuli tieljäiiteeii waalisijiiaii kirkkoherran
wirkaan Sotkainossa asettanut kirkkoherran
Kuhmonieiiiellä K. Heiiieman’iii.
—— Yliopisto. Uittta fysiologiaa pro-
sessoriii wirkaa owat, ktiteit H:fors tietää,
hakeneet professori G. Asp ja tohtori A.
R Spoos.
— Keis. senaatin talousosaston wara-
piilteenjolsltijaksi oit nyt kenraali, wapaah.
E. as Forselles nimitetty. (Hlil.)
— liikaosan rantaliellä tulee, kuten H.
D. tietää, junain kulku Taitipereen ja
Waasatt wälillä alkamaan tämän kutin kes-
kipaikoilla. Kutninastakiii päästä lähtee
jiina k:lo 7 aattutlla ja saapitu toiseen
päähäii 7 ja 8 ivälillä illalla. Samalla
tule! Tampereen ja Hämeenlinnan ivälillä
kiilkeiitaan aaniu- ja iltajttnia, jotka owat
soivitetitt yhteyteen niiden aamu- ja ilta-
junain kanssa, jotka kulkemat’ Hämeenlin-
iian wälillä. (U S.)
— 189 !virkainieslii suonialaisella ni-
mellä on tämän wuoden ivaltiokalenterin
inukaan Siioiiiea waltio wiroissa, huo-
mauttaa U. S.
—- Ttilipiila Oulussti. H. D:lle siin-
nuiitai-iltana tulleessa sähkösanomassa il-
inoitetaan entisten tietojen lisäksi:
Kodittoiniksi joutuneet ihmiset owat tois-
taiseksi saaneet suojaa naapurein ja ystä-
wien luona ja tulleivat kutakuinkin toittieeii
taliveii yli"
Kowa tuuli wiime wuorokaitdella on
jälleen wirittänyt tulta palaneitten karta-
noin raunioissa sekä kellareissa ja ijä-
ivarastoissa. Satiiiautus-työtä kestää wielä
ja wäestö ei ole täysin rauhoittunut.
Kauputtgiit arkisto oii pelastettu.
Uitden kirjapainon palon wuoksi ei
"Pohjois-Suoini" ivoi jatkaa itinestyinis-
tääti, "Uleäborgs Tidtiiitg”” tulee jatketta-
ivaksi ja painetaan Barck’in kirjapainossa.
Otilusta ilmoittaa sähkösaiiottia M:bla-
dille 6 p:ltä t. k.:
Palaiiiit wiljaiiiäärä nousee 8,000 tyn-
nyriin, joista 2,000 tynnyriä oit ivakuut-
tantatonta.
()kattikin
matta.
—- Urkuiiirakeiitins-tehdas. Urkiiinra-
kentaja ja iirkutiisti Uudenkirkon pitäjässä
hra H. P. Spriiigert oii joku aika sitte
palatiinit kotia siltä iitatkalta Rttotsiia ja
Taiiskaan, johon hän kesällä ivaliitin an-
taiitalla apurahalla lähti edistyäksensä ur-
kitinrakennits-taidossa. Hra Svriiigert,
joka jo ennetikin muutamia kertoja oit inat-
kustanut tilkoittailla saittaa tarkoitusta ivar-
teii, oit lähettänyt U. S:lle oikeaksi todis-
itietalliwarasto on tiiritieltu-
tetuii jäljeiinöksen eräästä todistuksesta,
joiika urkuinrakentaja A. B. Lnndahl
Maltiiössä häitelle tänä kesänä on anta-
tiitt. Siiiiä satiotaaii, ettii hra Springert
oit Luiidahl’in urkutehtaassa tutustunut
"korkeaitiinan iirktiiiirakeiiiiiistaidoa itusiiti-
piin keksititöihin" sekä ollut itiiiineiiiaiititun
setiralaisena urkutöissä kolttiessa ttiaalais-
kirkossa; seit olsessti todistetaan, että hra
Spriiitgert oit "tiitisin kykeiieivä" katsasta-
titaaii eli syytiääiiiäätt ttiuitteti raketitaiiiia
kirkko-urkuja. Sopiiiee siis toiwoa, että
hra Sprinaert’in urkutehdasta ei unhoteta,
kitti titaalaiskunnat paättäivät hautkin ut"-
kuja kirkkoihinsa, koska sinirantaa oit, että
tälläkiii alalla kotimaista taitoa ja kykyä
edistetääii. Hra Springert iltiioittaa koh-
tiiitllisella hittiialla rakentamansa uusia ja
korjaamansa ivauhoja urkuja sekä tarkasta-
waiisa tiiuitten tekeiiiiit" urkuja. Seit tilies-
sa lupaa hän warattoiitille antaa ilttiai-
M ä ä r ä t t y: nimitetty tehtaan-saarnaaja
seksi opetusta urkitinraleitaus-taidossa. Hra
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
