Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Springert on m. m. rakentanut urkuja
Punkalaitumen, Jäinsän ja Akaan kirk-
koihin, jotka urut pidetyissa katsastuksissa
omat hawaitiit kaikin piielin hywin teh-
dyiksi.
— Herrat kauppiaat huomatkaa! Laa-
tokassa luetaan seuraama ilmoitus: Tun-
nettu ja tunnustettu asia on, että tehok-
kaimpia keinoja kansansiwistyksen edistäini-
seksi on kansalle soweliaat! kirjallisuiiden le-
mittäniinen. Koska kumminkin kansa mei-
dän maassamme ja semminkin tällä maan
kulmalla on köyhää ja tottumatonta kirial-
lisuuden hankkimiseen, niin on keinoja kek-
siminen, että kansa niin helpolla kuin mali-
dollista saisi kelwollisia kirjoja Näitten
keinojen joukossa olisi luullakseni seuraaioa
jotenkin sopiwa.
Yleensä on maassamme, tapana, että
kauppiaat niiii maalla kuin kaupungissa
antawat ostajillensa niin sanottuja "kau-
panpäällisiält, useimmiten makeisia tai inuu"
ta wähä-arwoista rihkamaa, joka pian ku-
lutetaan ja käytetään; Jos sitä wastoin
herrat ottaisimat tawaksi antaa kaiipanpääl-
lisiksi helppoja, mutta kumminkin hywiä pik-
ku kirjasia, niin olisi siitä werrattoinasti
suurempi hyöty" Makeiset on pian syöty,
rihkaina pian pidetty, mutta hywän kirjan
tuottama hyöty on pitempi-aikainen.
Tämmöistä aatetta jossakin inäärin to-
teuttaaksensa on allekirjoittanut aikonut toi:
mittaa piakkoin kansankirjasia, joista kukin
täyttää 12 simua 12—taitteisessa koossa.
Paitsi niinilehteä sisältäivät ne siis 10 si-
wiia lukemista. Päämääräkseni olen pan-
nut hankkia näihin kirjasihin simeellisiä,
kansantajuisia ja ainoastani! alkiiperäisiä
kirjoituksia, ja owat useat kunnioitettaivat
wirkatomeriiii lumanneet minulle siinä koh-
den armollista apuansa. Kirjasista on si-
fältäivä:
Yksi wihkonen siweys-opillisen kirjoittik-
seii, yksi isänmaallisia lauluja, yksi kirjoi-
tuksia puhtaudesta ja järjestyksen pidosta,
yksi pienen kertomuksen, yksi isänmaan his-
toriata palaseii j. n. e.
Ensi aluksi annan koetteeksi ulos noin
neljä wihkosta heti ensi muoden alussa.
Niitten hinta riippuu kokonaan siitä, kuin-
ka paljon herrat kauppiaat niitä minulta
tilaamat. Jos eri haaroilta tulleitten ti-
lausten luku nousee
1000:een niin on hinta 15 peniiiä kap-
paleelta eli 14 ni. sadalta,
jos 2000 niin on hinta 13 p, kapl. eli
12 m" sadalta,
jos 3000:een niin on hinta 11 p. kapl.
eli 10 ni. sadalta.
Luottaen siihen, että suomalaiset kauppi-
aat niin maallu kuin kaupungeissa, kansan
simistyksen asiata harrastaen, tahtoivat tä-
ten lewittää kansaan hyödyllistä lukemista,
rohkenen tarjota näitä kirjasia tilattomiksi
ja odotan piammiten ilmoitusta, kuinka
monta kappaletta kutakin eri mihkoa tah-
dotaan. Kirjaset lähetetään sitten eri inak-
sutta tilaajille. Sortamalassa lokakuussa
1882. K. Suonialainen,
Kymölän seminarin lehtori.
—— Seurauksia Moskowaii näytteiystä.
"Sawo kertoo: Käsitöiden neuwoja N. Sa-
molaiiien, jonka kiwiteoksia oli näytteillä
Moskowassa, on sieltä saanut kirjeen, jos-
sa pyydetään sinne lähettämaän niin pal-
joii, kuin maan ehtii maliiiistaa kaikkia nii-
tä teoiseii lajia, joita hänellä oli näytteil-
lä" Samoin kuultut tunnettu harjan-tekijä
U. Koistinen saaneen tilauksia sekä Mog-
koivasta että aina Odessasta asti.
— Omiettomuiis oli, kuten H. D, ker-
too, tapahtuinaisillaan wiime lauantai-ilta-
na Waasan rautatiellä Myllymäen ja Et"
serin asemain wälillä. Kun Tainpereelta
tulewa jutia, jossa muutamia iiiatkustawia
myös oli niyötä, kulki mainittujen ase-
main mäliä, sattui se yhteen erääii työju-
nan kanssa, joka aikaisemmin, kuin oli
ai’ottu, palasi työpaikalta. Yhdet santa-
ivauniit ineniwät pirstaleiksi, mutta inat-
kiistajajunan lokoinotiiivi sai waan pienein-
iiiäii wahingon" Matkustajat pääsimät
säikähdyksellä ja miiutainilla naarmuilla
asiasta.
— Oiiiituinen onnettomuus. "Kotka"
kertoo: Kaupungin piiriin kuuliiivaa Kata-
riitan kanamaa puhdistaessa sattui työ-
mies nostaessaaii kiweä pudottainaau sen.
Siitä syntyi räjähdys, joka huumasi mie
hen, silpoi sormennenät toisesta kädestä ja
haawoitti häntä otsaan ja toiseen karmaan.
Kiwi lienee pudotessaait sattunut sytyttä-
inään jonkin kanamaii pohjassa olleen dij-
iiainiti-knallihatun. -Paikkaa tutkiessii ei
siinä mitään huomattu.
— Kipiiiiistä tuli syttyy. Tainpereelta
kertoo T. S. että eräs oikeuden asia, joka
alkoi ainoastaan kahden (2) m:kan welas-
ta, päättyi siten sikäläisessä raastuwan-oi-
keudessa, että mainittu kahden markan ivel-
kamies tuli käräjäin käynti—kustaniniksien
ynnä ivieraitten miesten palkintojen kanssa
maksamaan jotain 80-90 markan mai-
heille.
— Kowa kaasnräjähdys tapahtui Hel-
singissä wiime tiistai-iltana k:lo ½4 j.
p.p. Pohjoisinaiden pankin talossa, Alek-
sanderiiikadiiii warrella 30, uudessa P. H.
Bäijer’iii kirjakaupassa, joka ivasta ensi
lauantaina aiottiin awata. Kaasntehtaan
työniieo Lindgren oli kaasuntarkastusta toi-
mittamassa, ja kun hän wähän aikaa ul-
kona oltuaan, joll’aikaa huoneessa alkoi tun-
tua kaasiiii hajua, otti tulitikulla tulen,
nähdäkseen kaasujohtoon, räjähtikin kaasu,
miskasi hänet portailta maahan ja mahitt-
goitti häntä, ei kuitenkaan sen pahemmin,
että hän itse ivoi iiiennä klitiikkaaii. Ik-
kunat ineniwät kaikki ihan pirstoiksi, suuri
maapallo lensi owen päältä kadulle ja pi-
hanpuolinen omi auki, jolloin lukkupuoli
siitä kotonaan murskautui erilleen. Waik;
ka kirjakaupassa oli iviisi henkeä räjähdyk-
sen tapahtuessa sisällä, ei onneksi muita
wahingoittanut knin mainittu Lindgren;
pieneltä pojalta kärwentyi tukka. Sitä
paitsi turmeltui joukko kirjoja, joista ei
wahinko kuitenkaan ole suuri. (11. S.)
"Tainpere"—iiimistä wiitiukilehteä””
joka ensi ivuonna ilmestyy Tampereella,
tulee toimittamaan ylioppilas K" Flodin,
joka, kuten Morgonbladet on kuullut, tätä
nykyä on aputoimittajana sanoiiialehdessä
"Helsinafors", joka woi kehua olewansa
punaisin wiikiiikileliti maassamme. Mutta täl
laista silinitöntä ruotsikiihkoisuutta sanoo
"Tammerfors Astoiililad" "todellisesti isän-
inaalliseksi hengeksi", niinkuin seii sanat
kuuluivat, puhuessaan "Tampereen" tule-
masta toimittamistaivasta.
— Knopiou suomalaiselle waltiolyseolie,
eikä ruotsalaiselle yksityislyseolle, inäärät-
tiin ne 2,800 markkaa seitsemännen luo-
kan jakuutista marten kahteen osastoon,
joista äsken mainittiin.
— Meriroöwon aarre löydetty, Bu-
enos-Ayres’in siitaman läheisyydessä liiysi
eräs sukeltaja meren pohjalta suiireii arkun
ja otti siitä kaksi metalli-kankea, jotka tut-
kittiin ja huomattiin olewan puhdasti! kul-
taa. Eräs tullilaiwa sai heti käskyn war-
tioida löytöpaikkaa, ettei yksityiset pääsisi
sitä urkkimaan. —— Kultakangissa on iouo-
siluku 1547. Tiedetääii että sinä wuonna
englantilaisen iiierirosioon Tuomas Cawen-
dish’in laiwa tappelussa espanjalaisia sota-
laiivoja wastaan tippasi ja mahdollista on,
että nyt liiydetty kulta on tuon meriros-
won saalista, jota hän luultawasti on ryös-
tänyt espanjalaisilta, mitkä siihen aikaan
kuljettiwat kultaa Etelä Amerikan kaimo?-
sista Europaan.
— .skaunis lahja Yliopistoii Historialli-
selle museolle on nykyisin tänne saapunut
Eioijäriveii pitäjästä. Toista sataa wuot-
ta oii Ewijärwen pappilassa säilytetty
suuri tamminen, weistoksilla somasti ko-
ristettu kaappi. Kunnankokouksessa owat
pitäjäläifet päättäneet lahjoittaa sen mai-
nitnlle yhdistykselle, ja höyrylaiivci "Tor-
nio" toi sen wiime inatkallaan tänne"
Kaaiipi on tuota tukemaa hollaniilaista
tekotapaa, josta Muinais muisto Yhdistijs
ennestään omistaa kaksi kappaletta. Eivi-
järiven kaappi on kuitenkin toisista siksi
eriäwä, että se on hywä täydeiniys kokoel-
malle. Arwattawasti on kaappi tehty joko
menneen wuosisadan alussa taikka edellisen
loppupuolella, joten se i’ältään on noin
kaksisatamiiotias. Hcirwinaisuutensa wuoksi
owat semmoiset kaapit jo tulleet kallisar-
ivoisiksi ja saapi kotimainen tutkimus suit-
resti kiittää ivalistuiieita Ewijärwen pitä-
jäläisiä heidän antamastaan lahjasta.
(U. S)
Raiitatie-hallitus on iiiääräiinyt 100
markan palkinnon sille, joka ilmi antaa
sen, joka oli paninit kiwen rautatielle lä-
hellä Jttalaii pysäyspaikkaa Kalwolassa;
Saiiottu kiivi oli hywin suuri ja lujaan
kiinnitetty kahden kiskoit ioäliiii, seiiiinoi-
sessa paikkaa, missä tie käy ratatiet! poikki.
(li- S.)
kansakoti-
kansakoulun
— Maanwiljelys-oppikirja
luille on tekeillä Kokemäen
opettajalla W. Ahlgren’illa. Kysymys,
onko maanwiljelys otettawa oppiaineeksi
kansakouluissa, on wiime aikoina, jolloin
tietoperäiselle iiiaanmiljelykselle maassamme
on rumettu yhä enemmän arwoa panemaan,
myös tullut yhä enemmän keskustelun ai-
neeksi. Waan kun kansakouluille soweliasta
oppikirjaa tässä aineessa ei ole löytynyt,
on se estänyt halullisiakin tuumasta toi-
meen ryhtyinästä. Tätä puutetta aikoo
hra Ahlgreii tekeillä olewalla oppikirjallaan
kansakouluista poistaa, sanoo Satak.
–— Mutta uiitisia Siioinesta. Matka-
ap urahoja" Niitä matka-apurahoja,
jotka arin. "julistuksen inukaan 4 p:ltä jou-
lukuuta 1879 on yleisistä waroista niyön-
tietty laiwanrakennustaidon edistäiniseksi
maassa, kehoitetaan hakemaan ennen 15
päimää ensituleivata joulukuuta keis" sena-
tin taloiis—osastolta. —— Ruotsinkieli-
sen wälipäätöksen on Waasan lääiiin
kiiwernöri-wirasto lähettänyt inväskylän
pitäjän kunnan esiaiiehelle, tiuitta hän,
kun on umpisuonialainen, lähetti sen sein-
inoisenaan kiiiperiiöriivirastoon takaisin.
Niin kertoo K.—S. — Laskiikoneen,
jolIa käy suorittaminen waikka mitä kerto-
ina-laskuja, tuntematta n. s. kertoma-tau-
lua, on, kuten O. N. tietää, rakentanut
rehtori Nuuth Lowisassa. Koneisto, sul-
jettu 16 tuumaa pitkään, 8 tiiuina leweään
ja 1 !/.; tuumaa korkeaan puulatikkoon, on hy-
miii yksinkertainen, ja sen käyttämistä oppii
muutamassa minuutissa. — Uusi sano-
malehti "Norra Posten" ilmestynee,
sanoo A. P" tuleman ivuoden alusta,
leht. M. Ströiiilierg toimittajana, Uudesta-
Kaarlehystä. Sitä wastoin lakkaa "Mel-
lersta Osterl;otten",
Maasenduilta.
—— Tnlinlllo Hiiitiisissa; Täinäu kiiiin
3 päiwänä illalla kello 6 aika-.in paloi po-
roksi Koskiian talon kaikki ulkohuone-raken-
nukset. Walkea pääsi ivalloillensa renki-
pirtistä tietämättöinällä tawalla ja [etoisi
ympäri taloa nuolen nopeudella. Liihtissa
y. in. huoneissa paloi suurin osa irtaiiitii
omaisuutta. Elukiit saatiin töiiitnskiii pe-
lastetuksi; Tuuli käwi melkein suoritan
asunto-rakennusta kohti, jokii olisi myös
ivälttäuiättömästi piilinnit, mutta kunnas-
samme olewia palo-ruiskuja saapui neljä
ajoissa paikalle; näiden awulla saatiin
asunto-rakennus ivarjelluksi, Kaikki oli
makuuttamatta. Tässiikiii taas nähtiin suuri
hyöty paloruiskuista.
—— liusi kaiisakoiilii wihitty Maariassa.
Meidänkin kuntalaisemme owat wuosisato-
jeii werhon siliiiitiiiiii rewäisset ja orjiiu-
deii kahleet rikki murtaneet, rupeainalla iva-
loa sekä wapautta saadakseen taistelemaan,
jonka hedelinänä onkin jo kaksi kansakoulua.
Toinen niistä :vihittiin juhlallisesti ivaiku-
tukseensa maanantaina t. k 6 p. Hirwen-
salon saarella, suuren wäkijoukon läsnä
ollessa" Siewä koulurakennus oli tilaisiiut-
ta warten juhlallisesti kaunistettu, josta
toimesta tulee kunnia sanotun saaren nuo-
risolle. Iuhlallisiius aljettiin wirren toei-
suulla, jonka jälkeen koiiliinjohtokunnan esi-
mies, pastori Mikander astui puhelaivalle
ja loi lyhyen siliiiäyksen siihen taisteluun,
joka on maailman alusta ollut pimeyden
L,
2:"
Luktktari,
(,Iatlcoa).
"ke teette "ilarin lcun täällä liet-iitatta
turkiaa toli/03", sanoi SFIäenStjei-ne "ja loi
icatSeen sisareensa.
"lilliaa semmoista puduico, kyssa berrat"
paetaei k’riie. "’ke asutte liian icaulcana
päaiiaupungieta iielciaiceenne arsoetella aeiaii
laatua. iljina Sen "leisi-"in icerran sanon,
että mimilia on 11375, toiuo !isaacia pieli;
niinaa raiclcaan ereretiiii, eiltä irulcaan isoi
sammuttaa tatit toiuoaiii; kinamiesten juo-
net orat toSin liiineltti paljon riietiineet, inut-
ta icuitenlcin lisin piela on elossa ja me teem-
me tykitti iitinen iiseiilceeneii. I-Iteilcööt iiiin-
tö. eille !luoteista iierra ron ii’ärbita "ja lint-
lca lie iieneiiiit; minulle "ja sairaiselle, "jolta
Suo ere-reti I-Flclie’lle nyi/iiii, on siina icFllä
ettii nie tieti-iimme iitintii ei sielta löytni-"nn
icoelta iitin ei enää ole 8ieiiei.””
””I(iiiniia!" Sanoi ronpa.
" ’I"e tietiiitte
0’
""lJliegaarcil" iiuuei SFläenStjei"iie, jolsa,
"joraan lsannojiulielialeuucieeta huolimatta,
iiieliiiciii esitiili"
"tarmollinen roni-al minä en tietiii nii-
täiin”, pastasi !siila iiFmFelleii; "mliiii raati
toli oiSiii, ettii erereti tinueeeti pysyisi pii-
lopailcaeeaiiea, olicoon ee sitte 8jällaniii88a
tailclia tiialla JFllanniSSa, siltai lenin ee ailia
tuiee, ettii iitinen ei enää tari"it8e l)"m)"ellä.
JoS rielii saatto tilaisuutta liiintii tapata,
niin icertolcaa iii-"meile mitä minä olen sano-
nutja ppytiiliiiii:liiiiitii juotteinaan yetiiriineä.
I-ii taltaalla niin mustaa piiroa, ett"ei Sen
toinen puoli ole iialoisa.”
""iloi, liritti herra" liuuei (")11exxaarci-rou-
ea synkisti iiilcutettuna, "lcuinica teiriiin ea-
nanne teiceeiit minulle dyrää!””
"’1’e aije taliciotte rieciä liänelie terreieiii
!manita’-9" lymyi I’riiS "ja liumartiii suuriel-
laiceenea icättii, "jonlca ronua iitineile ojeiiei.”
"Sen minä talielon!64 rastasi litin "aromatto-
masti.
""Ia "joe routia eleareiil niin !iitit-3.885 ajae-
Sa irnin luuitaraeti elitji lculua, enneniinin
liitii Saa tiiaisiiuiien täyttää liipauetanea, eeti
unliottaieiliin, niin mina lupaan muistuttaa
litintii;", lisäsi alisoi 0)"lcien8tjerne, "joita ai-
na lie-iii lialliiiuitaa Sitä tarlcoituata, "jenita
1""rii3 olisi isoinut löyttiii iitinen sisarensa
Saiioieta.
"bieneeicö eillieii niin pitlcii ailia ?"" eanoi
I)aniel Is’riia ja nauroi pillcallieeeti.
"’ke, lijiiiii iierra, näytätte pitaeiiii minua
!ioliiSi-i"aicoili"jana"”, juticoi liiin ja likinen iiii-
nenuii niuuttiil inui"iieellieelc3i.
""Isin, mutta tuntemattomana icnitenicink"
"kalli’i lietlcellii tuo niinitila onlciii ainoa
SJI" palitulteeeii; mutta lioettaicaa unhottaa,
ettii ininii olen outo. 0taic5nlcaaniine, ettii
erii-3 epereti I-Flclce’n itaiiliojii sotatorereita,
"joltei niina iielreii eaiii icunnian mainita jt-
Seiinj, "ja "jolla on "jonicun porran "alitutue-
poiinaa, on pannut piitiliiineii auttaa settipii-
tänöä, "ja ettii lcorlceat asianomaiset, "jotlca
liiljan inonlniielisOsäeeti-"i ouat lcoettaneet iitin-
tii lcuicietaa, nFt aliciiuat liiintä puolustaa.
0taic8ulcaamme rielii, ettii epereti I-)"lclce
tuntemattomasta 1)"min)ailcaetai13a icuninlciial-
le tallilta icentieei !cuning-attarelle oli.ei toi-
mittapa nutien aitomusiin-jan, josea litin nuille-
taiSi Sen tarjoniceen, "janica liiiii jo toi eelin
lainlciiyiniseeeii !liinaisen oilieuilen sileesti"
"liIinlcii tarjouiieen?"”
".Iiiiiciii IIiinen lilajeSteetjllenSa 100,000
rilceiii "elisaa "ja anoinnaliirjaeea ilmoittaisi,
!conica tiimit aumina tiiliel iiialcSettiiralcSi,
0taii3uliaamine nFt ettii icailclci, niinituin azi-
ain laita nyt on, riippuu semmoisesta iisia-
lcjrjaeta" Kiiinlca jiiaii te eit-te, armollinen
roitoa, roseitta antaa eeti minun liiieiini?"
öllegaarciroiira oli enni-immulla tariticuu-
(iolla leuunnellnt niiitii tolroii sanoja, eileii
liitomannut "eljeneii isaroittaraieta niittausta,
raan alii-)i jniliiia:
””i("!llii 86 liiii" laatuun —— —"
""ILii; liFllii, niin pian iciiiii ine olemine
iiiFtiineet onnettoman luulioni piilojiailcaii",
kiplilenntserno iilclciii liiintii lieulseptti.
""1"e nFt "jo tojseii liemen, liyiiii lieren,
lrnetatta eettiii armollista rourua ininnlle ui;-
lcontnmueta", aanoi l-"riiS t)""i"nee8ti eeicii mali-
turuStj; "min:"i Siiieiii ett’ette tutuselle-i uul-
Si SFFtii lintua tuota minulle tiiniijiiiiisiinii
osoitettua epiiluuloiiönuttunne."
"tiu niinii taae jiuoleetuni autin !ituistuttaa
teitti, ettii te riljiittömiinii aatelieinielienii,
jolcai te itseänne sanotte, taitiatte raatia
ineiltii" tiiJ"iielli8t""-i lcunnioitusta, ja aieraana
iiailciceii icoliteliaieuiittu, "jota me oojinme teil-
le osoitinta; mutta tuntematon lcuin olette,
teillii ei ole minlciiiinlaieta oiiceutta nieiiliiii
iiiottainulceeeinnie. i:innenicuin toimme tei-
liin uelcaltaa, niin telilait jullcieesti ja ini-
tiiiin jieittelemiittii tulee sanoa meille, irenen
liiliettiliie te olette ja lienen liiteltyjii te nou-
ciatatte.ll
"liisasi on minun ualtuusicirjani", raet-asi
ikriie. ottueii lrirjalanlciietaiiea paperin, "jenica
iitin antoi 6)"iclen8tjerne’lle.
"ime itäneeei, reijoni" jyhmii tilles-:aaril-
rouen.
0)"lilenetjerne iulii:
"icailcille niille, jotlcii tätii l:iijettii liiice-
i’at tiilii icunleriit, annetaan tieilolcsj: lcoSlca
piirolaa aatelismies, iierra I)nniel liriisi, on
liiiietetty raition aeioitii toimittamaan; niin
innoiioin liiinellii on raita raatia ajiua ja
unttait:iieuutta "jolta inielieltii, njin liallituS-
mieliiltii lcuiii uunitiiliin, joita iiiiii loateoo
liputit-ei lciielceii eileöiiuttainaan liiinelle ue-
lcottna toimitusta. alleisirjoittaneot: liant-
aau, "ingen Bjellce, 0abel, IIonnlng i’aa-
pieli, IIiin itiiiieein"
"iLatJotteico tiieSii olemin lytilin "alcun-
tuStu, lippa liet"i"a?”” lire-)ii elerae "setiiiiiilli-
seeti
""i-ipiiiieiniittii"" riistasi 0)"liienetjei"iie tyy-
neesti "ju antal punetin talciiölii I)aiiiel little’-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
