Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
tynyt nuoriso sywältäperehtyy niihin joh-
tamiin aatteisin, jotka ilmaantumat ihmis-
kunnan ja kansojen —– niiitpä Suomenkin
kansat! —— entisissä maiheissa.
Niiiden aatteiden symititniät syntysanat
omat: uskonto —– simeellisyys.
On usein mäitetty, että nämät kaksi: us-
konto ja simeellisyys, kuuluivat ainoastaan
yksityis-elämän piiriin, että waltion ja yh-
teiskutinan ei tarwitse ttiistä litkua pitää.
Waan ihitiiskuuttan historia todistaa, että
tämä wäite ott petollisinta erehdystä, ja
mitä historia näin opettaa, sen wahwis-
taapi tnuualla maailmassa meidän päiwi-
etttnie kokettttis. Teille, joille isänmaan tu-
leivaisuus, kansamme oittii ja tnetiestys ott
kalliina harrastuksetta, — teille, joiden hal-
lussa tämä tulemaisiius ainakitt osittain
tulee oleinaan, —— teille minä tahtoisin
wiitiieisetiä opettaja-sattana sydätiiiin pai-
naa tämän totuuden. Maailtnassa on pal-
jon korjattawaa, Suomenkin yhteiskunnassa
epäilemättä paljon; ja te on ltionnoilista,
se ott kiitettäwää, että te nuoruuden in-
’nolla harrastatte ulkonaisten epäkohtain
poistamista, ttiiiikuitt te epäiletuättä masta
tulette miehuutenne moitnia siihett pane-
maati. Mntta se ott inuistaitiista, että
kaikkien yhteiskunnallisten parannusten poh-
jana on: uskoitta —— siweellisyys.
Ei tuikääit kansa ole hukkunut ulkonaisten
epäkohtaiti tähden; mutta tiskonttollista, si-
meellistä pohjaansa ei itiikään kansa saa
heittää – kuoleman uhalla! Se on histo-
riaii tuomiolause! se olkooit wiimeinen opet-
taja-saitani Suomen oppimalle nuorisolle"
Painettittta jaettiin samassa juhlassa seti-
raawa juhlarunoelma:
"Still’ ottko ttitiinaistiiitta, Suomalainen,
Ja kohtalosi mik’ oit tulemaitten?
Sä elättytkö olet kuollaksesi
Ia haihtuakses itiiitktiitt sademesi?
Wai kaihekstitko sukus pienoisuutta
Ia pelkäiit itiahtajittett ankaruutta?
Se onko totta, että kaikki sulla
On armolahja wieraan? Laittatulla
Sä muinaisuudellako ansiotta
Nyt kaikki nuuttiset? —– Se onko totta?
Ja kielsitkö sä lapses opinteiltä,
Niiit Iumalanki tiedoit sulkein heiltä;
Ja eikii hikes, työsi mitään moititit,
Ia eikö kanteloises koskaan soittiit?
Ja istuitko sa utiiiitt liepehellä
Ja tyynelläkö kuulit sydämttiellä,
Kuiii maitiolaitiett raastoi kotiitiaata?
Ei! ei – se totta tok’ ei olla saata!
Sä mastaukses säästä, Suomalainen,
Ttio kysymysten tulw’ on loitkkaawaiiten.
Sun puolestas jo masttiun selmäit aittoi
Mies uljas, joka peittätnättä kantoi
Sun kärsitnykses, mikas, ansiosi
Maailman nähdä, tutkia jos tosi
Tai waihe parjaajaiti ott ohjenuora.
Ja todistuksensa oit selwä, suora,
Ett’ ott myös Suomen kaitsati kohtalossa
Yks aate johtamainen, jalo, jossa
Woi sorineit Iutnalan ja tahdoit nähdä.
Siis siihen pyrkiös ja siihen tähdä,
Oi suoinalaitieit, ettei johto kallis
Tuo poiketa siin ktiittioii tieltä sallis,
Waan lempi isänmaan eit’ aittiaksi
Sntt rintahasi fyttyis, laajettiiiiaksi
tteet asua siimassa liitottoeSSit liitin ttieetatatt
ntielteti portto.
Sittii siivot Iciti byliice’ii "siltojesi ittislteicei!
Kaiiioti itiin sinulta malttaa iine-titit niitosta!
Bticö nutista itiiuau pitojansa, linn ltiiit ott-
iteit asuinriitit tuli ntatziisttintiiiitt tiitttto BiSt-
rttp’in ltiirtattoatt: silloin piutusiin tupeista
"juotiin muljoja ju lieri-ut ltiiri’iieiriit taioit-
I)oi1caitt tunsin §ettii ratsastiint liit-icott aie-iil-
Io ju letitittteiirnt 3o:n-uitit, istitett ntotsii3t)".""—
puttaana-.i ruatetettuin-i iteraSt,ettS-i settiesi-i;
ito m)"it"i"it talonpojanin itiiiitniiii 1toiStaini1iii-
siile liittipuateijjoilio "ju ajoitus; niilien omis-
tajat icoiiiötit "ja ]tonttisi-ii, joa iia riiun liioi-
Siniit niitit itttttitnitatit. !stiili tttiiloitticitntt 010
iiitttiiut piiliutturntt tttiiiii tiiraili-i jit 1 o
o " o t" 5 ti !soitteli (tiloa-iiiitii-rourun, .saatit-an-
Sa !tiinet ruitnoiceettsu, tuililcu icttitticu itiin
tnottetti itseiiiitt neiti tiitua llikeIiIt-"iii lioit-
taan, ]tosiin tiitnii kielsi itiiittii attuina-sia.
IIiitt myi hiltiaus-oiiceutettsu."t — ——
(äitt17.)
Wois toimialas, intos, malmas tulla:
On sitten tulemaisuus taattu sulla.
Siis seiso, Suomalainen, pystypäällä;
Jos kuljet tyynellä tai myrskysäällä,
Käy tietäs horjumatta, reippahasti,
Niin oniti seuranas ott päähän asti!”
Kotttnaalta.
K. Tut-un howioikeus on t. k. 21
p. tnyötitäityt Piikkiön kihlakunnan tuo-
marille, wapaaherra A. Silfiverhjeltn’ille
kimulloisuuden takia lisä-mirkawapautta 1:stä
Ionlukuuta 1:seen Tammikuuta tulemaa
wuotta, sekä tnäärännyt edelleenkin w. tuo-
mari A. Kiiuilin’in mainittua wirkaa hoi-
tattiaan.
— .siit-jallisuutta. K. Suomen talous-
seura on ttäitiä päiwinä painosta ulos-ati-
tanut kahdennentoista mihkon kirjasta:
"Kirjaisia kausalle." Wihkott nimi on:
Lyhyt neumokotieläintensuo:
jtisteit rakentamiseen. Kir-
soittanut Ernst Schoug. Suo-
tnettn os. 27 8—taitteista simua; hinta
25 p. Turussa, G. W. Wilöit ja kumpp.
kirjapainossa.
Tainen wihko Lasten ja Nuorukaisteit
Postillaa, toimittanut C. O. Berg, suo:
itietitattut K. Werkko, on ilmaantunut.
– "Abo Tidtiiuni, tuo ettsi wuonna
anussa iltuestyioä uusi jokapäiwäineit leh;
ti ruotsin kielellä, oit julkaissut tilaus-il-
moituksensa. Suurella uteliaisuudella omat
turkulaiset martti-tankin odottaneet, niitä se
tässä lupaisi lukijoillensa. C:ikä wähiä lu-
warakkaan: utitisia, tietoja ja kertoelmia
kaikilta aloilta, wäitelmiä aikamme walti-
ollisissa, yhteiskuuitallisiissa, taloudellisisfa
ja kirjallisissa kysyinyksissä, esittelyjä Tti-
riitt kaupungin kunnallisissa ja muissa
tärkeittttitissä asioissa; erityisesti tarkkoja
tietoja meriliikkeestä; jtiteltnia, joissa pilaa
ja iwaakiii tulee löytymääti; kirjeitä ja
monenkaltaisia apukirjoituksia; ttotoelliosas
to; skitsejä, kertoelmia, pilajuttuja j. in. s.
Ja päälle päätteeksi liimataan ottaa osaa
tuaatntite polttamien kttsymyksien ratkaise-
tniseen tamalla, "joka ei tarkoita
kuminankaan puolueen etu-
ja")". Tilausilmoituksen alle owatkir-"
joittaneet hrat: Ernst, Röntiltäck,
wastuutialaiseita toitttittajana, ja G u staf
Cygnaeus; ttikotitaatt osastosta wastaa
hra Grönlund. Käitttääksemme Abo
Uitderrättelser’ien sattoja, lnsumtne: "toi-
wonitiie tämän uuden lehden termetulleeksi.”
") Toim. harmentanut.
— Laulajaisiitt, jotka hra J. Bergholm
piti wiime lauantaina, oli saapunut kah-
den sadatt paikoille kuulijoita. Nähtäwällä
tnielihymällä tämä yleisö kutitteli tunnetun
laulajamme hienosti esittämiä laultikappa-
leita. Mies-kwartetti katiputtkiiiitiie etewitti-
piä laulunharrastajia toimitti osansa har-
mittaisella taidolla.
—— §kauppiasseura kokootittiu tuorstaina
ittarrasktiiiti 30 p. kello 8 j.pp. kokotikseett,
jossa keskustellaan seitraawat kolttte kysy-
tnystä: —— 1) Woiko kaksittkertaista italia-
laista kirjanpitotapaa saattaa yksiitkertai:
settttttaksi, jotta yleiskatsaus tulisi helpom-
maksi sekä pikemmin toitttitettawaksi ilttiati
että luotettaiitaisuus sen kautta mäheutyisi?
ja erittäin kysytään: woiko PopC-ti mene-
tystapaa patina käytättitössä toimeen? –
2) Onko aika konttooreissa ja niyytnälöis-
sättttne sopiwa ja tarkoituksen niukaiueit
tahi ottko mitään toimotttiiksia siinä siih-
tee.ssa esimiehien tahi kauppapalwelijain
puolelta? – 3) Ottko kaupungissamme
wähiiimyyntikaupassa mitään tiiuita tawa-
roita, joista woi ititiodostaa erillääti ole-
wan kaiipait, kuten rauta- porsliini" ja
lamppu-kaupan laita jo on.
—— Tatonkauppa. Kaupp. A. F Cajan-
der ott toissapäiwänä työmies Gustaf Gu-
stafssoti ille myynyt 1 kaup.osassa 18 kort.
sijaitseman talottsa N:o 1 puoleti totittia
15,50() markasta. (S; T.)
— Kaiisakouln-opettajain leski" ja or-
tta-kassait johtokunta ott 22 p:tiä t. k.
tttääräunyt ensintttiäisen luokan eläkkeen,
litkien tämän wuoden heinäkuuu 1 päi-
wästä, katisakotilu-opettajan Esaias Witit-
has-wainajan leskelle ja alaikäisille lapsille.
Ttieun tuusiikisent-alle awuksi on
Keis. Majesteetti tnyötitättyt 4,000 mark-
kaa wuodessa 3 wuodeksi kesak. 1 p:stä
1882 lukieit. (H:fors).
Rukoasoäiwäitt tekstit Suomen
suuriruhtinanmaalle, muotina 1883.
Ensi"tnmäisenärukouspäimä-
nä, 25 p:nä helmikuuta:
Aamusaarttassa: Jeretti. 3: 14, 15" Puo-
lipäimäsaarnassa: Hesek. 18: 21——24. Eh-
toosaarnassa: Mich. 4: 2.
Toisena rnkouspäimänä, 15
p:nä huhtikuuta:
Aatnusaarnassa: Ps. 12: 2. Puolipäi-
mäsaarnassa: Ephes. 4: 14—-26. Ehtoo-
saarnassa: Ps. 25: 4, .5.
Kolinantenarnkouspäimänä,
22 p:nä heittäkuuta:
Aamusaariiassa: Gal; 4: 4, 5. Puoli-
päiwäsaarnassa: Jes. 53: 4, 5. Ehtoo-
saarnassa: 2 Kor. 7: 1.
Neljäntenä rnkouspäimänä,
28 p:nä lokakuuta:
Aatnusaartiassa: Gal. 5: 13. Puoli-
päiwäsaarnassa: 1 Kor. 9: 24, 2.5. Ehtoo-
saarnassa: Ps. 56: 13, 1 .
—
— "Tit-ehtöörin utitkaan Suomen pan-
kissa omat pankkiwaltuusmiehet, sittenkun
keis. senaatti ott julistanut assessori E.
R. Strömberg’in sekä pankinsihteri E. A.
J Wallen’in sanottuun mirkaan kelpaa
miksi, maikk’ eiwät ole Suomen kie-
len tutkitttoa suorittaneet, nyt eh-
dolle asettaneet: 1) maltiolonttorin titel)-
törin W. Eneberg’in (yksimielisesti), 2)
pankitisihteri Walle’:n’in ja 3) assessori
Strötnberg’in.
" Apurahoja käsityöiaidon edistämi-
seksi. Keis. senaatti ott 9 p:nä tätä mar-
raskittita tnyöntänyt keis. Suomen talous-
seuralle 1,000 markini suuritisen aptirahatt
täksi ja ensi wuodeksi, tiliä wastaati käy-
tettämäksi käsiti)ömallikokoelmien toulatista;-
itiiseksi kansa" ja käsityökouluja warteti.
Samana päiwänä oit keis. senaatti inyön-
tänyt Tattimelan kutinalle iviidetis"tdati inar-
kaii suuruisett apurahati wuodessa kolttteii
muodeit ajaksi, luettuna tästä wuodesta,
amuksi sattottutin kutttaatt perustetun käsi-
työkouluit ylläpitoa warten.
—— Kruununtnetsistä ott tämän wuoden
kolttiattnella neljäniteksellä tilosatinettu ittet-
säntuotteita 35,629 kuutiojalkaa, joista
tuloja on saatu 22,602 iti. 76 p Yh-
teensä oit lokakuutt 1 päiwääit asti tänä
wuonna ulosaittiettii 10,289,906 kuutio-
jalkaa, joista tulot tekewät 1,323,301
markkaa. (U. S.)
–— Kunnialahja Robert Lagerborg’in
perheelle. Eräässä Helsingissä pidetyssä
kokouksessa on päätetty koota rahasto kap-
teni R. Lagerborg ivainajan maiuioti ja
lasten tulewaisuuden turwaamiseksi, ja oit
sitä tarkoitusta toarteti tehty kehoitus, jott-
ka alle owat kirjoittatieet: hrat K. Arm-
felt, L. Borgström, G. W. Edlund, A.
Grönwik, E. Hisinger, W. Howing, G. A.
Lindholm, J. Lindfors, L. Mechelin, R.
Moiitgomery, G. Ramsay, F. Rettig. J.
W. Runeberg, E. Rötiultäck, Th. Saelan,
C. G. Saitmark, 9l. Schauman, .3 Tope-
lius ja S. W. von Troil.
— Kansanwalistiisjeurait Porin haara-
osastoii arpajaishuivit tämän kuitit 19 p.
ottttistiiiwat ivarsin hywin ja tuottiwat
haaraosastolle puhdasta woittoa ttoin 794
iit:kaa 34 p:niä. iSat.)
—– uponnut. Merikarwialainen, kaup-
pias Johan Ahlström’in, y. iit. omistama
hiiyrylaiwa "Lännetär" oli, särkiessääti
jäitä Brändön satamassa mainitussa pitä-
jässii wiime; suttnutttai-illalla, saattut
rei’än kylkeeusä peräpuolelle laiwaa. Lai"
wattioäki jätti kuitenkin altikseit yöksi otnatt
onnensa iiojaatt, luullen rei’än olewan ai-
watt mähäisen. Seuraawaita aaniiitia oli
laitoit uponnut 18 jalan sytityyteett, joteti
aitioastaaii maston huippu oit näkywissä,
Niin kertoo eräs sieitä tnllut matkustaja
"Satakunnalle".
Suomen sotawäki. Siirretty:
marraskuun 22 p:nä, kompania-upseri
Suomen kadettikoulussa, alikapteiti Suo-
tneii kaartissa tt. Schautz Waasan patal-
jonaan inajuritta: wänrikki Suomen kaar-
tissa Tigerstedt Mikkelin pataljonaan luut-
itaitttitia, ja majuri Oulun pataljonassa
Thuring Ttirun pataljoitaati. —— Wir;
kaeriin otvat saaneet: marraskuun 22
p:nä, yksityisiä asioita warten, owerstiluut-
itatttti Turnu palaljottassa p. Konow
öwerstiu arwolla ja ttiajtiri LLttitsitit patal-
jonassa "lllnnsterhjeiin iiwerstiliiuttuitttin
arwolla, kumpikin eläkkeellä ja oikeudella
kaittaa wirkapukua.
—— Merkilliuen huolimattomuus. 11n-
denkaupungin merimieshuoneesta oit aina-
kin yhdelle, kenties useaniuiallekiii, umpi-
suomalaiselle merimiehelle wuosimaksun nio-"
rimiesteti pensionilaitokseeii maksaessa an-
nettu ruotsinkielinen wakuuskirja ja
pensionilaitoksen säännöt ruotsiksi. Sem-
moinen kummallinen menettely ei moi me-
ritttiehissä herättää luottamusta tuohon
heille itiin edulliseeit laitokseen. Wai lie-
neekö pensionilaitos ai’ottu ainoasti ruot-
sia osaawille?! (R. L.)
Kotititea. Sittekuin Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura on ilmoittanut, että
se ruotsalais-suotnalainen mirkakielen sa-
itasta, jonka Seura keis senaatin kehoituk-
sesta oit toimituttanut, nyt on painosta
malmistutiut, on keis. senaatti, mainittin
Seuran siitä teketttästä esityksestä. t. k.
7 p:nä asettanut kotniteau tarkastatnaan
ja lopullisesti suorittamaan tätä sanas-
toa, jonka komitean puheettjohtajaksi on
kutsuttu apulais-lääninkamreri E Olso-
ni sekä jäseniksi Suomen kielenkääntäjä
keis. senaatissa, maisteri F. F. A h l in an,
hoiviaikeudeu-notariukset, maisteri E. Ber-
iter ja E. E. Forstnan sekä oikeus-
raatimies J. K. Smanljun g,; komi-
tea kokoontuu Helsingissä helmikuun alussa
ensitulewana muonna.
— Kin-ki kuolee ennenkuin juo futaa.
Toista wuotta sitten pyysi kollega A. W.
E. Modeeit waltioapua perustamallensa
rtiotsinkieliselle tyttökoululle Raumalla. Nyt
kuuluu keis. senaatti aiwan äskettäin myön-
täiteen tuott pyydetyn rahasumman; mutta
hra Modeen’in koulu on sillä wälin jo
ehtinyt —— kuolla. Sijaan on Raumalla
syntynyt sekä suomalainen että tiusi ruot-
salainen tyttökoulti. Kummalleko tuo mal-
tioapn nyt tullee? (U. S.)
— Matka-apuja ott keis. senaatti, ku-
ten H:fors tietää, taideopintoja marten
ulkoinailla myöntänyt soittoharrastaja H. I.
Ntkoselle, kumanmeistäjä W" Wallgrenille,
operalatiltija H. Freit’lle ja mtalareille W.
Westerholm’ille ja H. Forssell’ille kullekin
1,000 tii. sekä lauluoppilaalle Ida Mo-
bera’ille 700 tii.
Jalo lahjoitus. Häm:ssä kertoo
eräs lähettäjä: Tämäu kuun 11 päiwänä,
jolloin Nuntajärwen kartanon ja sen alle
kiitiluwaiti tilka-talojen alustoäki oli kokoon
kutsuttu kartanoon, piti niiden omistaja
ötvcrsti Torsteit Costiander puheen, jossa
puolisonsa Henriette Liudroosin muistoksi
lahjoitti Nuiitajärwen kartanoon ikuisiksi
ajoiksi kiinititettäwäu suintaan 10,000 mark-
kaa, josta kaswu kuunki wiiodeti kesä-
kutissa sitä warten asetetun komitean toi-
milla jaetaatt manhoille kunnialla palmel-
leille alustalaisille.
— Muita uutisia Suomesta. Lakkau-
tettititi riiotuwäen-pataljoonain
etit. upserit ja siwiliwirkamiehet aikomat,
kttten Mbl. tietää, kokoontua Hämeenlin-
nassu kesäkuulla tulemana iouotina, jolloin
15 wiiotta oit kiiluttut ruotiiwäeti lakkaut-
tatttisesta. —— Piispa A. Hornborg
ott waarallisesti sairaana lamantaudissa.
– Ytioppilas-nteteliä on tapahtunut
Weiiäjällä Kasanin ja Pietarin yliopis-
toissa, joista seurauksetta on ollut, että
edellinen yliopisto oit wastaiseksi suljettu.
Metelien alku oit seuraama: Eräs yliop-
pilas Worotttsoio Kasatiiti yliopistossa oli
jotikun tutkinnon laituiittlyötyänsä kadotta-
ttut apitrahatisa, jonka tähden hän koitti
julkisessii ltiettttossa wäkiwaltaisesti soimata
rehtoria, prof. Frissow’ia. Kumppanit kui-
tenkin estiwät häntä tästä ja hän wietiin
pois luetttasalista. Soimauksistaan hän
sitten tuomittiin suljettamaksi pois yliopis-
tosta. Tämä tapahtui lokakiiiiti 28 v.
wanhaa lukua. Seuraawana päiwänä,
kun yliopiston konsistorio oli koossa, tun-
kesi 5 tahi 000 miehittett ylioppilasjoukko,
murtaen owet rikki edestäiisä, itse kokous-
saliin, jossit he kaikista !varoituksista huo-
liitiatta pitiwät metelisen kokouksen ja waa-
tiwat rehtorin eroittauiistt ja Worotttso-
miii päästämistä takaisin. Lueitnot lakkau-
tettiin nyt ja poliisi wartioitsi yliopistoa
koko yön: seuraamatta päiwänä se jätettiin
sotamäen wartioittawaksi.
Io tätä enneii oli Pietariu yliopistossa
hiiotnattii lewotmtta ttiielialaa ylioppilai-
sissa. Kokoutsia pdettiitt wähäpätäisistä
asioista ja mirastot koittitv.tt w.tan kehoi-
ttiksilla ja waroitnksilla saadi: itse ylioppi-
laita pitäntääit keskenänsä järjestystä. Kun
ei nämät auttaneet, suljettiin yksi ylioppi-
las wuodeksi yliopistosta ja ittutitattiat
uititit saiwat helpompia tattgaistnksia. Waan
yliopitilaat kohta taas kokoontuiwat waati-
maan tuomion pertitittamista, josta itusta
rangaistuksia oli settraiiksetia. Siimaan ai-
kaan tiäyttää tulleeu tietoja Kasanin ine-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
