- Project Runeberg -  AURA. Tietoja Turun kaupungista ja Länsi-Suomesta / 1882 /
413

(1880-1882)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ttlllin.

!kiotoja ’kut-im !suupalasista "ja I-kinsj-Suomosta.

l’eixjinttttiiia

.lilylyliyitii 29 piilit.

Tilattöliinta:

Ttmtti poeti-
konttoriesa

Tilans- ja jakamapaikat:
Leltden painopaikka, t:ri A. W. Jahnssoniti kir-
jamyyinälä Hj. Rndnianin ja kumpp. lamppupuoti

Miiiesa "ött-

T " r ii - l - !anttoset-sa.

Linnankatu l sekä heri-aiti C. A. Rötmbergiin" H" Koko wuodelta 3 ttt. "— 4 m. 11 p. 4 in. 29 p.
A. Luiidelin’in, J. A. Krieger’in ja J. L. Törii- !4 wuodelta l m. "70 v. 2 in. ll p. 2 iit. 20 p.

Kuukaudelta – 25 p.

Fth’iit kauppapuodit. "" " ;

Leliden konttori ja painopaikka:
Litmankatu N:o 23 li.

Leltden toast-tiinalainen toimittaja:
Kosti Wehanen.

Itmoitntsia

ii 15 penniä elisi siwulla ja 10 petitiiä niuilla
siionilla pieneltä ritviltii wastaanotetaan lelideti
painopaikassa ja herra A. W. Jahnssonin kirja-
iitilyniiitässä.

li un li.

Tie.toja Turun kaupungista ja Länsi-Suoinesta,
ilmaaiitiiti tulewana witoiiiia kolttie kertaa wiikossa: tiistaisin, tuors-
taisiti ja lailatitaisin.

LURL toimitetaan edelleenkin samaan siiittitiiaii kuin tähän asti.

Koska sen totikuritus oii, että suomalaisuuden edistyminen on wälttä-
mättöniänä ehtoiiii Suotiien katisiin tiilewaisiindelle, oii lehti woitiiaitisa
miikaati koittama, erittäinkin paikkakuntiallaiulne, ajaa tätä kansamme heti-
gea-asiaa.

Laiisuinalla iiiielipiteeiisä muissakin kansalletiime tärkeissä asioissa, tahtoo
lehti kääntää lukijainsa huomion niihin ja siten kykyiisä ntukaati edistää
isänmaan parasta. Eteiikiii tnaaliwiljelyksessä, joka on niaatlinie pää-eliii-
keino, aikoo lehti ottaa puheeksi nykyajan waatimia paraiinaksia.

Toimituksen oli Tttrun seudun iliilt’ei joka kunnassa onnistunut saada
omat kirjeilijänsä, jotkii siiosiollisesti otvat laivanneet tulemankin wuoden
kuluessa antaa tarkkoja tietoja kiintatisa tapahtumista ja oloistii.

Turun-kirjeitä tulee "Kärki” wastedeskiii kirjoittamaan.

Apuaiisii lehden toimitukselle owat luwaiiiieet antaa: lyseon lehtori,
tohtori A. W. Jahiisson, sliotiialaisen lyseon johtaja, maisteri Aiitti
Helander, kruutiuiiwouti F. Westerling, reaalikoulun rehtori K. A.
Cajaiider ja pastori I. W. Wartiaineii.

Lehdeti hinta on:

Kolme neljätt- Neljänneö

Koko wnosi. ties wiiosi. Paoli wuosi. wiiosi.

anussa ......... 5: — 3: 75. .2: 50. 1: 25"
Tlirun postikonttoorissa. 6: 62. 4: 98. 3: 3". 1: 72.
!illuissa postikotittooreissii 6: 92. 5: 21. 3: 51. .1: 80,

Tlirussa saadaan lehteä tilata: lehdeti painopaikassa Linnaiikadun war-
rella 238, tohtori A. W. Jahiissoii’iii kirjalauluissa, kauppioiden C. A.
Röiinlierg’in, H. A. Luiidelin’in, J. A. Krieger’iii, I. L. Törtiroth’in ja
C. A. Haltmaiiiii kauppapuodeissa.

Kuiikaudeksi saa lehteä Tiiritssa tilata 50 pentiillä.

Kotiatuomisesta maksetaan 1 markka koko wuodelta, 50 penniä puo-
lelta wuodelta ja 25 p neljännes-wuodelta sekä 10 peniiiä kuukaudelta"

Tsa.s-ltii !kolisette-"i 0" !7. 3027/.

"iiäätoiniittaja

Ztitiiiiititiiiiiii jiilli. Jilnlint tilattiiiawai:

T u o tii i o k i r k o ?; s a: Snoinalaisen puolipäiiyä-
saarilait kello 8 e pp. jumaluusopin oppila-3 Fred-
rikoson; ruotsalaisen pitolipäiioäsaariiait kello 11
epii. kirkkoherran apulainen Otcöson; sitoitialaiseil
iltasaarnan kello 1,53 jpp. jniiialun-Jopin oppilas
Nejnstedt; ruotsalaiset! iltasaarnan kello 4 jpp.
iy.pa-itori Liljesor-I.

in-" .ilolehti tulee tuomiokirkolle.

Litiiiaiikirkossii: suomea k:lo 3.310 e.pp. jit-
inalnusopin oppila-:3 Fredrikssoit.

in Jllnaanttuueiota syis-
tä saa li täteii ilmoittaa knn-
liioitettaloille kalisalaisille,
että minä saliioili kuiu edel-
lisiini tollosilta yhä edelleen-
kin jatkan allilliattitointa-
tii liiyöokin annosa ja että
lninä kiitollisuudella otali
loiiotiiiiii ja paneli toillieeii
ne tiiöt, jotta iliiiilille us-

ltlideiiwaildenpaiwaua laarini-tiitat:

T tt o lll i o k i r k o § s a: Snotlialaisen paolipäiwä-
saarnan kello 8 e.pp. kirkkolieri-ati aplllailiett Ots-
soti; ruotsalaisen pnoliwäiioäsaartian kello ll e.pp.
ttioliiioprowa-"Jti §tietavall-, suomalaisen iltasaarnan
kello !53 j.pp. ja ruotsalaisen iltasaarna kello 4
lvii. w.paatori Liliefor-F.

in" .ilolehti tulee seurattaman kailttorille.

L i " li a " kir k o 6 sa: ruotsia kello 9 epp. juttia-
ltin-Jiiopin oppilas" :’larne.

Sstatilaliirjasto ja pullalaki
aniisla

pidetään suljettuina kohta tulewana
Iludenwuodenaattona ja
Uitdetitvuodenpäiwänä sekä

Loppiaispäiivänä.
kauppiastanituijiin C W.

; " " il .
zjucllåöjllt (siroittaa-:kin konkurssiosa
saannit tiiotii päiwäatä alkain iiiitiliii luo-
ilalii yläskantaa 80 prosenttia heille tuo-
mituista saatamista.

.tkarl Konst Hellsteti.

27 p:nä 1""882. "
.ital-l ikonit. Hellsteu.

liityin pulilila;
Koska kirjat meidän toimittik-
seeti kuuliitoista höyrylaiwoista
owat päätettätnäisitlääti, itmoitta-
kooit jokaiiieu, jollli on stioritta-
ttiattoiiiia tiliä näiden höyrylai-
waiti katissa, allekirjoittaneille tä-
ntätt kiinti kuluessa, aniissa Joii-

litkuun 12 p:nä !852,

Nordforö O K:tin

lainoista Suoinen tkoiilliivi-

"; i .
(horhoja ras-toti eläkekassaota ylös-
kannetaaii nyky Joulukuuila talossa N:o
11 Henrikinkadun warrella kaikkina pyhät-

" "ailipereen liinapalttinaa ja peite-"
" aineita tehtaan hintoihin
C. A. Ströinberg’illä;

kotaan. Tlilftn Ioulnkunu —

töminä tiistai-päiwinä sekä perjantaina 29
ja lauantailta 30 p:tiä k:lo il—12.

alitkegrsiaepajaltet.
Asialiotnaisten liiiyalla pidetään Tam-
mikuun 16 p:nä 12488 Tttrtttt kau-
pungissa allegri-arpajaifet täkäläi-
seit suonialaiset! ttaisiouttttt hyödyksi
Woittoja arpajaisiin wastaanottawat kiitol-

lisuudella:
Renwa Aittta Broselt.

" Jda Bot-a.

„ Eutatia Fot-ötierg;

" "stanna Foröinan

" Maria Hellsttn.

" Jda Jaltnötott.

" (siisloilta Janöson.

" Attgitota Landelt.

" tiiline Lindström

" siittiin-lina Lundetitt.

" Patiline Pelteröson.

" Antia Rydtiian.

" Augnöta Sittitltz.

„ Jda Walitström.
Ctiarlotte Wil’eström.
Elsa Bergrott;

" Cliartotte "kiloni-twist.

" illi-tria Dattn

" Anna Ekluiid.

„ Betty Elfwtitg.

" Berllja tii-imberg.

" Wika Lindsleöm.

„ Emtiia Renwitll.

" Nanny Roos;

" Jda Stenstriim.

" "siilata Tottet"

" Otait !liii-sterling.
Kustaivin pitäjässä: rotiwa Jda Wehmanen.
Loimaalla: roittoa Siioma Seliti.
Maariasfa: rottwa Elwira !tilikaudet-.
Maskil-öia: roittoa Alina Sandberg.
Marttiinssii: neiti Atma Gransteöm.
Uadessakaiipiingiosa: rontua Anna Cajander.
Naniia Fager.

; :," suosa pale"
iltaantalissa: neiti Siarid Nordtuad.

"tlaimioöösa- rottwa O.taa Björt.

Piikkiössä: rottina Liiia Heininen.
sllöytyällä: roittoa Matttitda 2ttttinan,
Raifinssa: rouwa Emerelttia "kuitiat-6,
Salon kattopalassa: neiti Cilfandra Cawitn.
Taininelaosa: rouwa Siqrid Ritinett.
Taiivassalo-ösa: roltwa Fanny Nordlnnd.
Wehinaalla: neiti Hitdeaard Enesitjjötdti.
Ninnämäellä: ronnia Ettgla Berg.

äiorittors ja (tillltljijl.
Tawaratitoimitusta tekee pikai-
sesti ja halpahintaisesti

Nordforo ja .tiiuni-p.
Telefoni !il-o l,

Palowakuutttoylitiö

" "A " " ""
ll: "Wain I "la/1
ottaa loitotaan palomakuutuksia rakennuksista, irtai-
mesia tawat-asta ja kaupi-awataötosta halivasta
iitakin-)ia allekirjoittaneiden asiamiesten katitta.

A. W. Iahttosoit, E. Nylttnd,
tuomiokirkkotorin warrella. Linnankatli N:o 27.

Nykyitlen poliitillilieit asema,

Paljo asioita meidän aikaini tutkitaan
ja piitiititaaii, iitlitta haritloja kuitenkin
!vaarinotetaan niin suurella uteliaisuudella
ja tarkkuudella sekit puntittaan ja arnloo-
tellaan itiin tuonipuolisesti kilin juuri ne
seikat, jotka tpoiivat waikuttaa waltakiltitaiii
keskinatsi-en iiläliili, se oli, yleiseen poliitik-
liseeli aseiltaan. Eikä ainoastaan ulkonai-
set tapahtumat pidetä siinä kohdeti tärkeinä
waan myös; kaikki wielä pietiiiuinätkiii sei-
kat, joit-tii woidaan joiakiii päättää kysy-
tnykseosä olemaosa asiaosa: hallitusta oh-
jaaiyain ivaltiottiieoten julkisuuteen tulleet
lauseet waarinotetaan tarkasti, niitä selitel-
lään ja iiiiotä tullaan jos jonkinlaisiin ai"-
weluihin; sattioiti iuyöö kalisali eduskun-
nissa laitsiitlit mielipiteet jii wielä sailoitta-
lehtietikiii julkisuuteen tiiotiiat iiiielenosoituk-
set. Syy tähäii uteliaisuuteen oiikiit sel-
wä: katsotaan, rupeeko kailsain keskinäinen

miili käymään ystäwälliseinmäksi wai oilko
päinwastoin heidän keökinäiset riitansa ja
eripuraisuutensa lisääntyinäasä, kiihtyiiiässä.
Eteiikiti kaitsaitiitiäliset kauppaolot riippu-
wat sutitessa määriii näistä kysytnyksistä,
sillä kohta kun jotkut seikat näyttäivät uh-
kaaman rikkoa rauhaa kansain wälillä, ei
tilaroioainen kauppamies; antaitdu yrityksiin,
lotkii waatiwat pitempää suorittamisen ai-
kaa. Jii onhan kysymykset ranhasta ja so-
dasta kaikille siivistyneille siitenkin tärkeät,
waikka heidän aineelliset etunsa eiwät olek-
kaan suora-Itaan kysymyksessä, sillä sekin
on siwistyneen tunnusmerkki, että hän tah-
too tuntea ja tietää kililika mailman inelio
käy oman inaan rajaiiikiti ulkopuolella.
Me kiilunme siis; lyhyesti tarkastelemaan,
millä kantialla poliitillinen aseitta Etiroo-
piic:isa tiykyään oli, kun taaskin !vuosikausi
on waiptliiiaisillaiili menneisyyden hautaan.

Paljo on ioijilieisiiii aikoihin puhuttu
Enatannin ja Ranokan tyälistä, jonka ta-
paukset Egyptiösä otilat olleet wähällä häi-
riiä .illin asiat anptissä olitpat joutii-
lieet sille kaltilalle, että Englanti katsoi tar-
peelliseksi sekaantua niiden ratkaisemiseen,
ei :linusta yhtynyt Englaiiliin kanssit, waik-
ka silläkiii oli tärkeitä etujii ivaltiiottawina.
Mtitta kiinnyt loppusuoritus Egyptissä on
telttiityä, tahtoisi Riitiekit mieliikin astua
entiseen aseiliaaiisa. Se on kiittelikin tiiah-
dotonta, koska Etiglanti ei sainkaan tahdo
luopua otnalla werellansä aloitetusta etti-
sija-Staiisa. Miitta jauri pakko antaa Eng-
lannille etilsijaii Egypiissä ja itse siirtyä toi-
seen, syrjäiseeii sijaan on kotvasti loukan-
titit ranskalaisten itserakkautta ja paljon
kiihoittanut mielet Naiichaösa. Soivitus-
ehdoituksia on kuitenkin tehty Eiiglannin
tiliotetta, itiiittii Riitiokati hallituc; ei ole
wielä moititit niihin täydelliseöti suostua.
"tkäänne parempaan päiti oii ktiitenkiii lvii-
uieisiiiä aikoina tapahtunut. Muutaiiiia
iiiitutoksia on tapahtunut Engtaiiiiin halli-
tukiessa. Mliutumat hallitukseti jäseniStä
oivat siirtyneet toisiin wirkoihin ja suures-
sii arwossa pidetty waltiomies, lordi Der-
lly, on luopunut hallituksen iviiötliötajain
riiveiatä, konserwatiiwisesta puolueeSta, ja
aatun nyt liberaalisen Gladstonen niiniste-
riöiöän; Ensittiinäisenä seurauksena näistä
muutoksista tulee itähtäwästi oleitiaaii eti-
tiseli yötäwyyden siiitijttätiiinen Raii-Jkan
kanssa, mikä luultawasti nyt woikin parem-
min ontii-ötua, kun keskustelujen katitta on
tultu huomaamaan kililika pitkiille toinen
woi nieiiilä waatiiiiuksiosaaii ja toilteii tar-
joiiiuksiösaan.

Elialannin ja liianalan eripuraisuus
anptin asioissa on liitieiliinin toisiinsa liit-
tänyt :linne-kan ja I alialt, jotta edelliseti
oitianniltainen käytö-J; Tunisiii asiassa oli
eroittanut toisistaan" dliiin-Ska on Eiiglan-
iiille iiilii-Jtuttanut Jtaliiiii Ggyptissä ival-
wottawiöta edtiiötii ja iiykyääii on Jtatian
litisi lähettiläs itiitä chtämämmällisellä ta-
walla terwehtänyt :lilatokan tasawaltaa pre-
sidenttiä.

Hytvä sopu näisitää sito’ jälleeii saaman
sijaa näiden ii. s. länsiivaltaiii wälillä.
:liiatta se, mikä ei ole tullut entistalin pa-
reiliiliaksi, on Ranskan ja Saksan lviiii.
.liitoton iltateet kyteniät wielä mariltaankin
riitiökalaicöteti powessa ja tuskallinen epä-
lliiilo rain-’kalaisia kohtaan rasittaa saksalai-
sia. Wähäpätöisetkin seikat woiwat sentäh;
den syntiyttää katkeruutta ja karivasta miel-
tä heidät! kesken. :lkiiiipä iiykyääii eräS
Saksan hallitutsen oitta sanontalehti tiesi
kertoa, että ranskalaiset kalisallisivihaöta
oliwat lakanneet tilaailiasta Saksaöta ta-
waroita ja kehoitti saksalaisia kostailiaaii
sitä nostamalla Riliiskiista tuotatoaiti ta-
waraiii tullia. Suuri ilielu nousi kohta

asiasta, mutta sen eneliipää ei siitä kuiten-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 03:27:08 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/aura/1882/0413.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free