Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
kitan syntynekkään, "sillä itse mäitös lienee
kokonaan tväärä ja tuulesta otetttt ja myös-
kin otvat Saksan libeeraitliset lehdet ryhty-
neet wastitstattiaatt tullien nostatttista, kos-
ka se ei asiaa parantaisi, maati pikemmin
pahentaisi.
Ettroopan keskitvitllat, Siiksa ja Jtätval-
ta, otvat, kuten tietty, !varsinaisessa liitossa
keskettänsä. Mikä lätttätt liiton tarkoittis
oikeastaan on, sitä ei tietysti tunneta,
mutta ainakin otvat liittotttiitteet waltakun-
nat sen katitta toitien toiselta haketteet tur-
waa ulkonaisia ivaaroja mastaan. Msi
näistä waaroista, sota ei tvähäpätöitektii
arwata, ott paisuma sliiawilaistttts. Sekä
Saksan että Itäwallatt itäisissä maakiin-
nissit asntttiit, näet, lukuisat slaatoilaiset kiin-
sat, jotka jo witatiinalla tvaatiwitt itsellettsä
kattsitllisia oikeuksia. tilkutta kaikkien slaa-
wilaisten kattsain henkinen tttki ja titrtva
sekä litottnollinett keskitsta ott Wenäsän
kansa ja ttititietttt ott myös, ettii slaawi-
laiset kattsitllistntiteet otviit paljon kasivit-
neet Wenäjällä sekä woittaneet sitttrempita
waikutttsta itse hallitiiksessa. Slaawilai-
sunden tvastttstasatta ja ttseittkitt sortajatta
on aina ollttt saksalaisuus eikä ainoastaan
itse Saksiitttuaallii, tvaatt myös Wettäjän
sisällisissä oloissa. Jtse Wettäjätt kititsa ei
kaitnakkaan setttähden aiwati ystätvällistä
mieltä saksalaisia wastaan, waan Wenäjän
hallituksen titiiltillitteti menettely ja etenkin
molempain hallitsijaiti wilpitött ystäwyys
owat aina hywän sowitti säilyttätteet ja
armottomiksi saattaneet ne kytiäsodat, joita
molemman kattsiitt siittottialehdet ttseinkitt
e—:";’:"ettättsä käytviit. Semnioista ott juuri
uykyäättkin käyty sen johdosta, että We-
näjä ott katsonut tiirpeelliseksi ryhtyä pne-
lustustttarttstuksiitt läntisellä rajallaitsa, mi-
kä seikka tietysti ott huolestuttanut saksii-"
laisia. Kuitenkiin sattui juuri hytväätt ai-
kaan niin, että Wenäjätt iilkoitsiiiin minis-
teri, hra voit Giers, teki matkan Jtaliaatt
terweyttänsä hoitatttaait, kitten siittottiiti.
Näin wähäpätöisestä sttystä ei kitkaan kiti-
tenkaan luullut hiitiett lähtetieett matkal-
le, tvaatt arweltiiti jos jotakiti häitett mat-
kansa tarkoituksesta Siitä ollaati kaiten
kiit yksimieliset, että hänen käyntittsä riih-
tittas Bismarck’in puheilla on wahwistanut
Weiiäjän ja Saksan hallituksien ystätvät-
listä wäliä.
Tästä tarkastuksestattntte tpoimnte siis
tehdä sett päätöksen, ett’ei Eiiroopan olois-
sa ole mitään epäkohtaa näkmvissä, joka
uhkitisi häiritä kattsoiti keskinäistä rauhal-
listit kansakäytttistä. Mntta piihittttttat riitt-
hanhäiritsijät viitatkin olleet iitto itättiaiset
kysytttykset. Sellainen ottkitt tällä hetkellä
oleittassit Eiiyptissä, jottkii tulemasta koljia-
losta ei edes itse Ettglattti ttäy oletpati
selmillä eikä siis ttiyöskään ole moititit
sopia siitä ttitiidett suurmaltain kanssa.
Mtttta sett kasvatuksen ratkaisettiisestit ei
kititettkaan peljätä pahettuna t"ett—löitä syn-
tywätt. Jkäwämmäksi käywät olot itse
Turkinmaalla, jossa sttltaani omain tahi
suosikkiensa oikkujen ttitikaatt toisetta päi-
wätiä eroittaa titittisterin, jonka hän jäl
leeii toisetta päiwätiä ottaa sattiaatt mir-
kaan. Parannuksista, joihin Turkin tito"
nieii onnettottittuksieit pitäisi kehoittatiiaatt,
ei tule mitään, mantt oikeitt turkkilaisella
tawalla riennetään perikatoa päin. Täniä
itätttainen kysyttiys pitää sentähden aitta
Etiroopatt waltiomiehet wireässä toittiessa.
Korsattatva kohta katisakonln ase-
tnksessatnttte.
Ääniä ott silloiii tällöin ilmestynyt
sanottialehdistössämme, jotka otvat esit-
täneet korjattantia kohtia kansakonin-ase-
tuksettittie. Mntta, waikka perttsteellisillä
ja pätettsillä syillä esitettyittä metiestykjettä,
ell’ei oteta luktittit kaksi ttitttitetttta kohtaa
mainitussa asetuksessa. Jotkttt ajattele-
mai sitä erehtytniittiitttiiksi, eikä sentähden
pidä kallistaman korwaansa kaikenlaisiin
satiotnalehtikirjoituksiiti. Mntta koska itti-
ringon alla ei ole mitään täydellistä, itiin
rohkenemme mekin tässä lehdessä esittää
ttiielestätttttie yhtä tärkeää kohtaa, kuitenkin
sillä edellytyksellä ett’ei meieänkään esityk-
semme ole täydellittett. Toijet siis korsat-
koot meidän ehdoitustamttie.
ilsein ttiainitiin asetuksen 12!; §:ssä mai-
nitaan ttittttti intiassa opettajan ja ottetta-
jattaren walitsemisesta. "Erinomattain pi-"
tää se opettajaksi ja opettajattareksi otetta-
man joka ott joko läpikäynyt kansakoitlttn
opettaja seminarin taikki! ittitidett todistus-
kirjain kattsa suoritetuista opinnäytteistä,
esiintuo seminarin johtajalta annettin to-
distukseti tarpeellisesta taidosta kansakoulttu
hoitamiseen"
Tämän seltvittätniseksi
mainita seitraawa kohta.
"Jos opettajan tahi opettajattaren kut-
sumus ott tapahttttittt, atttitkoon koulunjoh-
tokunta siitä tiedon asianomaiselle kausa-
kottlttn tarkastajalle; jollei hän tyydy pi-
dettyyti toiitteen, niin lykätkäön asian yli-
hallitttkseett, joka, sittenkun koulitit johto-
kttntaa ott kuulustettu, sen tutkii ja rat-
kaisee"
Iiäissä §:ssä htiotttaa asattelewaitten jo
jotakitt tawallisuudesta poikkeamaa; Kyllä-
pä" sitteti nurkit-uralla paljott wääryyksiä
tapahtttisi, jos waan samaa perustetta nou-
datettaisiin ktiitt kansakoulittt opettaja-niitti-
tnksessä seurataan. Ei aittakaatt asianoinai-
set hakijat taida johtokttnttati inetiettelyä
korjata, jos se ott hakijatt mielestä tehnyt
ott tarpeellista
tväärin. Ia titiksi? Siksi ettei hän saa
walittaa. Otaksutaanpa seuraamaa" Opet-
titsapaikkit N. pitäjässä ott haettatvatta.
Siittä on tawallisen hymä palkka, jonka
tähden ott ttseita hakijoita wirkaan. Iolj-
tokiittta kokoontuu, Esimies lukee hakijiiiit
paperit. Hakijalla N. N., joka tviitne ke-
wäänä pääsi seminarista ott keskiartvossa
11 sekä tieteellisestä että käytännöllisestä
opetuksesta; ott ittttitii, jotka otvat olleet
ttititttaittia tvttosia seminarista jo opet:
tasana. Onpa wielä joukossa eräs joku,
joka jo ott 13 ivuottii ollnt opettajatta;
hänellä ei ole noita loistamia papereita
opettaja seminarista, mutta sitä wastoin hy-
wät todistukset itiistä paikoista, joissii hän
ott ollttt opettajatta ja wieläpä asianoinai-
set kattsakoiiliin tarkastajat wakuttttatvat
häntä hywäksi opettajaksi, Mntta johto-
kuttitatt esimies lattsttit settraiitvan mielipi-
teen: "Koska etisitttaittitttlla ott ttiitt kiitt-
niit paperit ja ehdottotttasti hakijoista pa-
ras, ttiitt ittititista pitäisi hänen saada tä-
tttä paikka" Uleille Johtokunnan esititte-
hillä ei ole tähän mitään ttittistutettawaa.
Jokit sieltä puolustaa järjestyksessä wii-
tneistä opettajita. Mntta ettemttiistö ivoit-
tait ittähetnmistön ja ivasara pankkini. Ja
asiiittottiaiset hitkijat saitwat ehdottomasti
päätökseen tyytyä. Tämmöisiä ttiittityksiä
woipi tapahtua. Wälttiiäkseen titahdollisiit
:ttääryyksiä pitää asianomaisilla oleman
tinnitus-oikeus kotila-ylihallititksecti, sillä
jos asetus saapi semmoisena pysyä, ttiiti
kokemukselle opetuksen aiitllit ei att-
tteta ttiittkääitlaistit arwoa, waan siiatvat
jan. Ei setitittarin-todistukset ytsiti ole kel-
wollisia ptitttatttittaria opettajaa armastele-
tnaatt. Lunllaksenttne otvat ttiottet wuodet
opetuksen alalla myöskin hitotttiooti otetta-
wat.
Ottettaja, joka jo tvttosikyittttieniä ott saa-
ttitt tihrata elätnätisä parhatititttat ivoiiiiattsa
kittisait siwistykseen ja jolla ehdottomasti
ott paljoa enemmän kokettiitsta kuiti äskett
korkeilla armolauseilla päästetyllä opetta-
jalla, joka ttiskin oit wielä etittättättyt oppi-
aikansa koulutomua päältättsä puhdistaa.
Mntta hän heitetäänkitt useimmissa kohdett
syrjään; tuskiti annetaan hänelle ihtttisel
listä armoa ja mitä tämä waikuttaa tiuo-
riin opettajiitt. Ehdottotnasti itserakkitiitta.
.iltin he kuulewat, että ttitttityksessä otvat
woittaneet watthan kokeneen opettajatt, niin
silloinkos ollaatt mies mielestäitsä ja nati-
retaati wanhittt opettajan lausutuille koke-
mttksille. Kansakoulunopettajistoa ttiaassititt
me ott kenties liiaksi syytetty itserakkaudesta
mtttta eipä ihme jos sellaineit ohdake-kas-
waa katisattsitvistykseit tviiitiiolla, ktiitt ott
kerran mahdollisuns sitä kylwää. Mihittkä
päätökseen wanhat opettajat tulewat? He
saattawat ajatella: koskit titittun työ-toime-
ni oti ttiiii ala-aripoista laatua, ttiitt minä
heittäytt tvälittpitätttättömäksi ja olett oppi-
lastetti edessä tantallinen opetuslaite. Oleti-
han siellä luokallani ja opetatt minkä litki
määrää, ittitttit eit enää tttieltytnyksestä.
Me ettittte puolestattttne sellaista mielipi-
dettii hytväksy. Se ei ole jalomielinen aja-
ttts ja opettajiin pitää oleman jitlottiielisett,
jos itiielii kiiswattawaisesti ja siittistiiwästi
waikuttaa tiiiorisoott nousemaan" Mntta
ihttiitteit ott horjumainen ja siis sitattiia
kokenutkn opettaja langeta. Meidän mie-
lestämme olisi muutos parempaan päitt
tässä tuiki tärkeässä asiassa, jos waati
ttiaittitut pykälät muutettaisiin siihen siititt-
titati, että asiattotttaisillit hakijoilla olisi
ivalitusoikeus, ttiittkuitt ittiiilliikitt wirkamie-
hillä, ja ettii wirkawuodet ltiettitisiiit myös
attsioksi, ttittiittiiitt sitett että jos ott esitti.
kaksi hakijaa, joilla on yhtä hywät todis-
tukset, seminarista ja ttittiialta, se pitää otetta-
man jolla on useampi tvirkatvuosi eikä päin-
wastoin; jit muutenkin jos ltakisalla on
tttoitiwuotinen koketnus, pitää saada etisiin-
tttäitten sija, kuin se, soka on,jtinri pääs-
syt seminarista ja on hiukan kauniimmat
todistukset. Otisin tästä asiasta puhunut
seikkaperäisentmästi, mutta koska huomaan
jo ettei lehden ahdas tila sitä siedä, ttiiti
päätän kyhäelmäni. K. W.
Kotituaalta.
— Waltuusmiesten lakonisessa eilen
tarkastettiin ensiksi tiiletvati tvttodett kiiliin.
kiiirtvio, joka muutamilla poikkeuksilla hy-
wäksyttiin. Sett mukaan nousee titettot
titlojeti yli 397,191 m:kalla 51 penttillä.
Tättiä tvailittki on sitett täytettäwä, että
waiwaisraltaa 2 m. ntieheltä ja 1 ttt. tvai-
titoilta, kttten edellisinäkiti witosina, henki-
rahaa maksamilta kannetaan 18,146
tttk. lainoitta pidetään 85,000 tn" sekä
weroäyrien ttiukaati kootaatt 294,045 in.
51 p.
Kun weroäyriett litku nyt tapahtuneessa
takseeratiksessa kutiltiu kohotitteett, itiin tti-
lee tnakstt tveroäyriltä halitteitttttaksi kuin
tänä muonna, jok" kyllä ottkitt suotawa
ja jota mekin jo tätä eittteti oletttttte eit-
tiustatteet.
—— Nahatoimikatnaritt jäsetiiksi walittiin
kolmeksi tulemaksi wuodeksi kruununtuonti
Westerlitt g ja kauppias Hoffstedt,
joiden oli oli wuoro litopiia, warasäseniksi
kauppias Nönnberg ja insitiööri Neii-
maau; waiwaishoitokunnan jäsenik-
si apteekari Harberg ja raastamanoikeu-
deti itotari Reims, warajäseniksi tiikkari
Sundqtvist ja ttahkttri Thornberg;
satama- ja perkauslaitoksen johto-
ktt tiitan jäseniksi kanppaneuwos Littd"
blom, ittsinöri Sigzelius ja katteini
Mattsson; majoituskunnan jäseniksi
lehtorit Amttell ja Cygnaeus sekä pas-
tori Malmsröm; kaupungin istutus-
tett johtokutinatt jäseniksii itiaisteri
Rönnbäck ja kauppias Akerm ii tt; ka u-
pit ngin irtaimen tawit ra ii tarkasta-
jiksi hotttioikettdenttotari Tettltitt ja kaup-
oias tiöigelitts: kaupungin rahas"-
tott tarkastajiksi kauppiaat Sjlif- ii ja Rau-
tell. .skutt itttkyinen lihatttarkastaja
Palmgrett tämän wuoden sottiisia luopuu
toimestansa eikä, utitta tvirittt toimittajaa ole
saatti, päätettiin että tarkastus ensi wuo-
" , -. "den alussa oli lakkautettawa.
aittoastaatt nuoret ja kokemattomat etu-tt-"
Yöllä tvastett toista jottlitpäitvää wai-
+pui täällä kuolemaan tttteett kauppias
Wilhelttti Theodor Holm" Wai-
itajatt isä oli Siiwott jääkäriryktitetttitt so-
tapappi, .ikitarle Juhana Holtit. Seuriiten
ryktttettttiänsä otti tämä osita 1808 ja 1809
tvtiodeti sotittappelttksiitt ja oli etisitttitisiii,
joka atttoi kertomuksen tämän soditit ivai-
heista. Tosin tämä kertottiiis pitää sil-
titällä pääitsiallisesti Sandels’itt brigaadin
toimia, johoitkii Sawon jiiäkiirit kuutuimat,
titittta se oti suomalaiille siitä ttierkillinen,
että se herätti tttaitiiossa runoilijassamme
§linneberg’issä ensimäisen ajatuksen ivättrikki
Stoolitt tarinoista. Sillä tästäpä riittoi-
lija laulaa:
Jokaista sanaa ltikeissiiiti,
Sttudella tahdoin innossain.
Rauhan tullessa pastori Holm jäi §linot-
sitt puolelle, jossii hän sai Själawed’iti kirk-
koherran-tilatt. Täällä syntyi poika Wil-
helttti Theodor ttmotitta 182(; ja antautui
jo nuoretta asioitsijatoimiin. :l)ituttettuansa
Turkuun 20 wuotta sittett on hän ollut
tämän paikkakutittati toittteliaimpia affääri-
ttiiehiä Jäsettettii kaupungin waltuustossa
aina titidett kittiniillisasetuksen toittteeti pa-
nemisesta ott Holm suuresti hnödyttänyt
kaupunkia tnottinaisillit tiedoillattsii käytiin-
ttiillisellä alalla. Etenkin ott kaupungin
raha-laitoksen asettaminen ajanmukaisem-
paatt kitittoott ltiettawa hänen ansioksensa
Häntä suree puoliso ja 6 lastit. Ratiha
hänen tontullensa!
–— Arel Willtelttt Wessell, opettaja Tu-
riitt lyseossa, kuoli äkkiä wiime keskiunik-
kotta kl. 7 j; p.p. Wainajit oli mitä suo-
tuisimpia lteukiläitä mailmassa ja oli sait-
wttttatttit kaikkien kunnioituksen ja suosiott,
joideti kanssa hän joutui yhteyteen. .stou-
lnssa oli hän yhtä rakas sekä opettajille
ettii oppilaille. Luonnoltaan matikka ja
tiisiiittett osasi hän sydätnellisellä leikkisitt-
heliaisitudellansa tvakiitvittttttallekitt iiitteelle
antaa tttiellnttäwän itiitodott jit utittnärsi
siten tehdä keskitstelttti hupaiseksi, samassa
kititt häuessä ilttiaaiititiva mielen wiikit-
wtttts kerrassaan synnytti luottamusta hä-
neen, koskit heti hitoittasi, että hän oli to-
dellakin —— "mies". Tämänpä tähden on-
kin suru hänen äkillisestä kuolemastaan
olewa kahta haikeampi kaikkialla. War-
ttiaatikaan ei koskaitit hänen lukuisain op-
pilaidettsa tttielestä katoa muisto tuosta
isällisestä ystäwästä, joka niin hywin ytti-
tttärsi lastett niteen jit ittitt letnpeästi taisi
sitä ohjata" Eikä koskaatt haihdu opetta-
sistoit ja tiiuideti ystäwät" riiittassit tuon
kuutioit miehen kumit, joka wähän maati-
tvatta ja ttöyränä jatkoi ja päätti elämätt-
sä kiiliin" Hänett sijaansa koulussa ei ole
helppo täyttää, sett tietää kukin, joka on
oppinut "tunteinaan hänen matkatuksensa
siinä.
Waittaja oli syntynyt Toukokuitn 2"’ p.
tv. 1833 Nawossa jossa hänen isänsä oli
kappalaisetta — sittemmin kirkkoherra Ah-
tvenanmaallii, käwi koulua anussa ja
pääsi ylioppilitaksi tv. 1852, wihittiin filo-
sofian maisteriksi iv. 1864 ja tuli sitten
opettajaksi Turun kotilutiti Wiittie wuott-
ita oli hän useitt ollnt tautitvtioteella —
saipa kerran eräässit sanomalehdessä lukea
elätttäkertattsakitt, kiiti iväärä huhu oli le-
tvitittyt, että hän oli kitollut mutta
wiime syksynä oli hän tatvallista terweein-
pi ja iloitsi siitä, että saisi kokottaittt eitti-
sett tertveytettsä. Kuoliusanoma tulee sen-
tähden kaikille odottatttattotttitita. Aittoas-
titttsa wiisi ttiitttiuttia kesti kttolitttattti, soka
artveltiitt ajuitthalwaiikseksi. Likintiä häntä
suremat sisar, soka tttonet wuodet hellästi
ott hoitanut hänen taloiittiiitsa, ja kaksi
tveljeä. Rituha hänen muistollensa!
— Jonltt. Kristikunta on tähän ai-
kiiaii wiettiinyt joulu-juhlaa. Jotilit on
rauhan ja perheellisen iloit juhta. Läheltä
ja kitukaa kokootittttvat silloitt perheen siise-
ttet koti-lieden ääreett. Syd-Himissä liikkuu
silloiii rakkauden ja iloit tunteita; koko
titiiailttia ikiiänkuiti hengähtää toitvotuuk-
senja: iloista sa ratiharikasta joulu-juhlaa.
Tätnä toiwomus oti täällä Turussakitt kai-
kunut kaikkialla. Kauiiista oli ktitilla sitä
julkisesti tottttotettawatt kaupungin astik-
kaille sett raatihuoneesta. Joiilu-aattaita
kellit 1 päiwiillä ktittliti kaupungin raati-
huoneesta soitott säweleitä. "Torilla liikkui
iloitiett kaitsii ja soitannon tauottiin stilis-
tettiitt raikkaallii äänellä raatihuoneesta
joulurauha ja joulutoiwomus, jonka jiilkeeti
soitto tiitisett kaikui. .tk-"tunis oit tämä tapa.
Se ott jäänttiis menneiltä ajoiltit jit toi-
moittttte, ettii sitä yhä edelleenkin nouditte-
taan. Sopinee samalla myös toitvoa, että
sttotnalaitten kiiättitii; jeiwetnntitt jit oikeint-
tititt lausuttaisiin ja ettii soitettaisiin kap-
paleita, jolkit jo stihlallisuutensa kautta
tnttistttttaisiwat lähestywää joulu-juhlitit.
—— Wiittte joulu-aattona oli lähetyssaar-
ttiiitja E. Hedenströnt’in ynnä ttittitii rait-
tiutta harrastaivain hettkilöitt tointesi-.i knt-
sttttit uitin 160 köyhää titicttätnäätt sittt-
lun-aattoa eitt. sositeetitt alikerrokseen" Wie-
raille tarjottiin teetä wehnäleiwän kanssa,
siattlihait, leipää ja ttitttroit. Opettaja K.
Werkko piti ptiheeti jotilttit ttierkityksestä ja
lähetyssaarniiaja E Hedettström uskonnol-
lisen puheett sekä kauppias tk. Pousar sa:
ttoi tuttutautia sitttosii läsniiolijville; Tyy-
tywäisyys loisti li’isniiolijain kasinoista.
–— "siansatttajuisen lttetutott Sttottteti kie-
lellä pitää liuden wuoden päiwänä kl; 5
j. p p. taulullisessa paikassa filos kiindi-
ditatti .isosti Wehanett.
–— Litisiiuraia Aurait joella Lyseon edits-
lalla wihittiitt eilen soitoit kaikuessa tarkoi-
tukseensa. Wäkeä oli tilaisuuteen saitpuitttt
kosolta.
– ’urkea hiiiriö tapahtui wiime Iou-
lttpäiwätiii itiittiullit .tloketnäen kirkossasa.
.lleskellä suntalan-piiltuetusti! alkoi kuititta
hätiihtiutvja: "tuli ott it"ti." .tlitikki kansa
jota ttttiutett oli kokoontunut lirkki; aittiatt
täyteett, alkoi rientää kowiitttttitlla kiireellä
ulos kirkastit outista ja ikkunoi-:nii Tämäit
!sairin-tilitti kestäessä joiittiiwat heikinmaat,
f, o, waimot ja lapset toisten poljettawaksi.
Siiälittäwiä anninhuutoja ktittltti kaikkialla.
:llit-Jsä iiidit itkitviit epätoinwisina lastensa
kolttalasta, tniissä taas lapset tytikeroioeti
kaipasiwat manhcmpiansa. .ilauheata oli
nähdä kannettaman eräs iiiiäs waimo-ih-
tttitteit ja kolttientoistii tintolla-3 poikii kitol-
leettit ulos kirkastit! :liioitta ttiititta kuulttu
tulleen pahoin sotketuksi sit runnelluksi. ——
:liittisiin ntarttunnpa syylä tähän häiriöött
ei tittelit tiedetä. "soiset sattoivat, ettii jatt-
ktttt ttiaitnott silkki olisi syttynyt, toiset taas
arittelewat, että joktt heittiit olisi tttititi it-
sestääit pannut tänlaisen häiriiin toittieett.
— "Tänlaisista tapauksista pitäisi opitta-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
