Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
105
Hämeenlinnan nykyiselle sijalle ja „siinä oli kolmas
kat-tominen, johon tuli". Tällä mäellä ei näy minkäänlaisia
rakennuksen jäännöksiä, mikä ei ihmettä ole, jos linna
oli puusta, sillä puisiakin tehtiin keskiajalla paljon
Suomessa kansan niskoille ritarien ilkivallan vahvistukseksi.
Sentähden ei ole tästäkään sen enempää tietoa, kuin
mitä taru tarjoo ’).
Nuo Hämeenlinnan ja Hollolan kalkkihaudat antavat
kuitenkin näille taruille vakavampaa pohjaa, jonka
nojalla ne joutuvat vähäisen selkeämpään valoon. Sillä me
huomaamme, että nämä asiat viittaavat keskiajan
him-mempiin aikoihin. Haudat ja linnat taruineen
muistuttavat niitä aikoja, jolloin Birger jaarli ristisoturineen (1.
ritarilleen ?) jäntevällä nerolla retkeili ympäri
etelä-Hämeen aluetta kukistaakseen pakanat ja hakeakseen sekä
välttämätöntä tekoainetta kalkkia, että sopivaa asemaa
linnansa pystyttämiseksi.
Hauhon kihlakunnasta ei ole enää kertomatta muita
kiinteitä muinaisjäännöksiä, kuin keskiajan kivikirkot.
XVIII. Hauhon kirkko (kuv. 90).
Hauho on vanhimpia seurakuntia Hämeessä, sillä se
ilmestyy aikakirjoissa ensikerran v. 1329, jolloin
kirjoitettiin „haffu", „havu"2) ja ,,Ha\v" 3). Myöhemmin 1.
vuonna 1440 ja 1529 näemme sen myös kirjoitettuna
’) Oppilas F. Palander Ilikiästä Hausjärvellä, joka on tiissä
pi-tiijässä koonnut kansan vanhoja tietoja, kertoi minulle kuulleensa
Ri-dasjärvellä puhutun, että asukkaita olisi tullut Skånesta (Ruotsissa).
Olisiko se tapahtunut keskiaikana näkyy olevan epätietoista.
2) Kopieboken f. 150.
3) Porthan. Chron. s. 78.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
