- Project Runeberg -  Bidrag till Kännedom af Finlands Natur och Folk, utgifna af Finska Vetenskaps-Societeten / Tjugondenionde Häftet /
107

Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

107

sen syntyneen vasta monien mutkien perästä, ja jos rae
niille tahdomme hakea jotain suomalaista alkua, niin
sopisi semmoiseksi aivan luonnollisesti katsoa sanaa havu
(1. havut), joka sana sekä Lönnrot’in sanakirjan mukaan
että Kalevalassakin käytetään hakometsää merkitsemään*).
Olisiko Hauho alkuperäisestä tarkoittanut hakometsää?
Meillä on siis kaksi elidoitusta, toinen hauhoniminen
vesilintu, toinen havu 1. metsä. Tokko Hauho
kummastakaan niinensä sai, näyttänee joutavalta arvikoida.
Tahdon vaan tällä huomauttaa eräästä seikasta, johon nämä
elidoitukset viittaavat, ja joka ei liene ilman merkitystä
Hauhon pakanallisaikoihin katsoen. —Vielä nykyäänkin on
melkeen toinen puoli pitäjästä järvien takana, jotta
helpommin ja mielukkaimmin tullaan kirkollekin järvitse.
Sitä suurempiarvoinen oli vesikulku ennen muinoin siitä
luonnollisesta syystä, että yleisiä maanteitä silloin ei
löytynyt, niinkuin niitä vieläkin melkeen kokonaan puuttuu
Koiiieen takaisista kylistä. Hauskaa olisi sentähden
tietää, kuinka monta vuosikymmentä, ehkäpä vuosisataa,
Vitsiäkin ja Alvettulan väliset sillat ovat olleet olemassa.
Muistaakseni kerrottiin vanhojen ihmisten muistaneen
niitä aikoja, jolloin lautalla Alvettulasta kirkonpuolelle
kuljettiin. Tottapa sitten vanhempaan aikaan oli
vesi-kulku Hauhollakin etevin ja melkeen ainoa välikappale
yliteislikkeelle. Tämä seikka tietysti vaikutti asutuksen
hajaantumista. Eivätkä muinaislöydöt tahi muut
tunnetut tarut Hauholta anna viittaustakaan siihen, että tässä
jo pakanallisaikana olisi ollut mikään muita
merkilli-sempi paikka. Olisivatko sentähden ihmiset, vaikka
arvattavasti täälläkin niinkuin muualla asuivat kyläkun-

*) Ilotsten’iu selitys Kai. 43: 324.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 9 15:46:15 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/bkfnf/29/0117.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free