Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
133
riston vanhuuteen tulee, tunnetaan yhtäläisiä taruja
muistakin sakaristoista, e. m. Kokemäen, joka myös
sanotaan olevan kirkkoa vanhempi *).
Vanaja näkyy aikakirjoissa ensikerran v. 1319
(Svartboken). Niissä se kirjoitetaan keskiajalla Vanö,
myös Vonö, Vonæ, Vaanö, josta hyvin huumaamme mistä
vistamattomia todistuksia kansassa ja sen nuorisossa yhä enemmän
heräävä halu oppia tuntemaan historiaamme saattaa ilmiin tuoda. —
Kuitenkin tahdon tässä huomauttaa ainoastaan siitä, että vanhemmassa
valtion arkistossa löytyy pitkiä luetteloja etenkin Tuulokselaisten ja
Hauholaisten kalastusvesistä Kustaa 1 Waasan aikoina 1. juioli
neljättä sataa vuotta sitten Keiteleen, Saarijärven, Wiitasaaren,
Rautalammin ja Laukkaau nykyisissä pitäjissä, jotka siihen aikaan vielä
olivat osaksi autioita erämaita, joista uudisasutus nähtävästi oli
kar-koittanut lappalaiset. Nämä takamaat olivat kaikki
arvattavasti,,pohjassa" etelästä katsoen. Meillä on myös taruja, jotka osoittavat
lappalaisten kiistin uskon koitteessa vielä oleskelleen Rengonkin
takamaissa. Tähän aikaan kuulunevat arvattavasti nekin lappalaiset, joista
sivulla 121 puhuin. Hakeaksemme siis niitä pohjoisia takamaita, joissa
lappalaiset asuivat, ja joissa mainitut Kantolan oravametsät ja
kalastusvedet olivat, meidän ci suinkaan tarvitse seurata
muinaispirkkalai-sia heidän kauppamatkoillaan kaukaisiin Pohjanmaan periin Oulun ja
Tornion tienoille. Onko se täydellisesti selvitetty, minkätähden
pirkkalaisten ehkä täytyikin lähteä niin pitkälle pohjoiseen, en tiedä
tarpeeksi sanoa. Tässä kohden ei liene tarpeetontakaan muistoon panna,
että e. m. Luopioisten kappeli vasta v. 1690 paikoilla tuli eri
seurakunnaksi. Sairialan kalastusvesistä muistutin jo s. 122. Siinä tavataan
niinikään eräs talo, nimeltä Kantola. Minkätähden? Sitä emme
ensinkään tiedä, ja lienee nimi syntynyt paikallisista seikoista, niinkuin
tavallisesti tapahtuu. Kuitenkin löytyy esimerkkiä siitäkin, että toinen
paikka on saanut nimensä toisen paikan mukaan, niinkuin Pohjanmaan
Kyrö Hämeenkyröstä. Sen tiedämme ainoastaan, että uutisasutus sekä
siellä että täällä on lähtenyt etelästä pohjoiseen.
*) Ktso Muinaismuistoyhtiön aikakauskirja. II: 68
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
