Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Ulvila.
127
Anolan suuri ja kaunis all o di ali-säteri, joka on vanhimpia
herraskartanolta maassamme. Sen omistajia vanhuuteen olivat
Hornit; v. 1544 tuli se Kurki-suvulle. Sen isännistä mainioin
oli tuo nuijasodan uros Axel Kurki, jonka hauta on Ulvilan
kirkossa. Nuijasodan aikana ryöstivät ja polttivat talonpojat
hänen talonsa. — Sunniemen alliodalisäteri on myöskin
vanhuuteen ollut suurten sukujen omaisuutena, Finckein, Hornien,
Hastfehrin y. m. Samaten Saaren kartano, joka on virran
saarella, Ulvilan kirkon kohdalla. Pånäs ja Yyteri ovat myös
vanhuuteen olleet lahjoitusmaina kuninkaiden suosilailla
Viimeisen Suomen sodan ajoilta kerrotaan täällä
muutamia kohtauksia. Pakenevan Suomen sotaväen joukossa
sanotaan olleen suuret joukot pakenevia kansalaisia, varsinkin
herrasväkeä, jotka lapsineen ja palvelijoilleen olivat tahtoneet
puulle paljaalle syödä tien varrella olevat talot. Venäläisten
käytöstä täällä yleensä ei moitita. Kokemäellä oli
Venäläinen sotamies omin lupinsa kahminut hopeita erään talon
arkusta. Hopeiden omistaja meni valittamaan joukon
päällikölle, joka jo oli ison matkan päässä eteenpäin menossa;
tämä kuitenkin palasi takaisin, pakoitti sotamiehen jättämään
hopeat takaisin ja rankaisi häntä ankarasti. Suomalaisten
pakomatka oli ollut sangen kiireistä. Näyhälässä oli Suomen
sotaväki vaatinut perunoita ja lihaa; emäntä täytti heidän
tahtonsa ja pani padan tulelle. Miehet olivat ahkerasti
korjanneet valkeaa sen alle, mutta kun perunain toinen puoli
vasta oli pehmeä, oli Kokemäen aukealta ruvennut
Venäläisten lakit ja piikit kiiltämään; sotamiestemnie täytyi
lähteä pötkimään ja jättää keitoksensa Venäläisten
syötäväksi.
’) Leiniperän ja Fredriksbergin rautatehtaista vrt.
Bergsinten-dentens underdån. berättelse om jernhandteringen i Finland år 1875,
s. 165—8.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
