Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
142
U lvilan kihlaku nta.
samlens alla landens inbyggare till Herrans hus. Joel 1: 14.
Guten i Stokhölm af G. Homer 1803. — Suomeksi kuuluu
tämä kirjoitus jotenkin näin: „Pomarkun Kirkko Past. Profes.
ja Rovasti Tohtori Fr. Lebell, Kutsuu kokoon yleisön
ko-koontukaat kaikki maan asuvaiset Herran huonesen. Joelin
1: 14. Valanut Tukholmassa G. Horner 1803"’. —Toisessa
kellossa on kirjoitus: Tämä Gerh. Hornerilla Stocholmissa
v. 1824 valettu hello kutsuu Pomarkkulaisia Herran kasvoin
eteen: Tutkaat veisatkaamme Kiitosta Herralle Psalm 95: 1.
Asutusseikkoja. Historioitsijamme mainitsevat, että
nämä, Norrmarkun ja Pomarkun erämaat saivat Karjalasta
uutis-asukkaita Kustaa Waasan aikana, lG:nella vuosisadalla;
samaa sanovat myöskin täällä tavattavat kansantarut1). Mutta
miten 011 se seikka ymmärrettävä, että täällä, ei ainoastaan
Norrmarkussa, vaan Pomarkussakin on paljo ruotsalaisia
maanpaikkain nimiä, 3 à 4 penikulman päässä meren
rannasta? Niin on Pomarkussa Isonjärven ympärillä ja sen joen
varsilla, joka Inhottujärvestä laskee ensinmainittuun järveen,
niittujen ja maiden nimiä: Almyra, Hylenki (Hyläng),
Pekk-enki (Beckäng), Paattenki (Patäng), Mosenki, Ormenki,
Ta-verholmi, Kilholmi, Träskmyra, Oxpakka ja Klåsmarkku, kylä
synkiässä sydänmaassa 7:män vanhan virstan päässä
Norrmarkun kirkosta. Kuinka 011 siis ymmärrettävä se seikka,
että täällä «erämaassa" 011 tuollainen joukko, ja tietysti
vielä muitakin, ruotsalaisia nimiä? Olisiko Ahlaisten ja
Kar-vian Ruotsalaisten asukkaiden tarvinnut näin kaukana käydä
heinänteossa ja niittuja nimittämässä? Ja jos niinkin olisi,
niin kuinka olisivat tulokkaat Karjalasta saaneet nuo nimet
tietää, jos ei seudulla olisi asukkaita ollut?
’) Vrt. myös kirjoitus „ Kuinka satu kertoo osaisen Satakuntaa
asujamensa saaneen". Lännelär I. s. 41—51
1
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
