Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
126
Ulvilan kihlakunta.
sivat tuota «herrain kieltä", mutta, kuten olemme näistä
seuduista huomanneet, näyttää suomenkielellä täällä
kotimaassaan olevan ihmeellinen voima valloittamaan itselleen
alaa, ja jos sitä 011 pitkältä teko, niinkuin luultava on, niin
turhahan 011 Suomen kansan kustannuksella tänne
ruotsalaisuudelle ikuisia istuimia laitella, — ne kerran kylmille
jäävät.
Saarilla 011 melkein kaikilla ruotsalaiset, nimet, ja, kuten
sanottu on, monilla taloilla ja maalipaikoillakin.. Jokivarrella
esim. 011 niittujen nimiä: Nylahti, Wassa (= rimpi-niittu),
Lekatengi, Gresmossa, Högmossa y. m. Taloja on esim.
Langmyra (Långmyra), Långforssi, jota Suomalaiset sanovat
Lankkoskeksi, Stuvengi, Norrgård, Nygård y. m. Ja
huomattava 011 että täällä monilla taloilla, vieläpä torpilla ja
tölleilläkin, on kaksi, kolme nimeä. Tämä tulee siitä, että
asunto saa aina asukkaan nimen, mutta entisetkin nimet
kuitenkin vielä seuraavat sitä.
Paljo 011 täällä suomea puhuvan kansankin kielessä
ruotsalaisia aineksia, vieläpä niin kummallisiakin sanoja, ettei
voi tietää mitä kieltä ne ovat. Niin on esim. raldi =
salakari meressä, striJcka = kivikko eli pieni koski joessa. Eihän
tuollaisia sanoja ole ainakaan nykyisessä ruotsinkielessä. —
Ja kun tuon vilkkaan kauppakansan kuulet oikein liukkaasti
laskettelevan «virkakieltänsä", et siitä ymmärrä kun jonkun
sanan. Esim. joku kysyy toiselta: „Mihes nyt kautuu?"
Vastaus: «Kotiin vaan, 0011 jo useit’ päivii ollu rääkäilemässä,
nousi kova stormi, ett jouduin raklille ja skerivettä
seilatessa strömi äntrasi kurssia, ettei tahton ham’naan päästä".
— Kas siinä kihermä selvitettäväksesi.
Koetamme sitä suomentaa: ]Milles kautuu, on: mihin
menet, mihin matka? «Rääkäillä", merkitsee merellä
ajeleh-tamista, oleskelemista; kun esim. ollaan silakkanuotalla, sa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
