Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
M eri-Karvia.
157
onko tuo herra E:n mielipide oikea, että täällä ennen
Ostja-kilaisia on asunut, kuten hän ylläkerrotussa lauseessakin
viittaa.
Edellä on kerrottu (katso Yläne s. 35), että kansantaru
sanoo Karvian Alakylän tulleen asutetuksi Prunkkalasta
Karviaisten kylästä. Karvialla kerrotaan, että ensimäinen asukas
täällä on ollut Peipun kylässä n. k. Peip-pellolla. Kun sitte
muita asukkaita seudulle tuli, huomattiin että tuo
alkuasukas eli sopimattomassa yhteydessä tyttärensä kanssa.
Tuota eivät muut kärsineet, vaan rikolliset rangaistiin
kovasti, ne kuopattiin elävänä maahan, pää vaan jätettiin maan
päälle. Heidän asuntonsa hävitettiin perinpohjin, mutta vielä,
noin GO à 70 vuotta sitte, on Peip-pellolta löydetty vanhoja
rautakaluja. — Vanhimmiksi kyliksi sanotaan täällä myöskin
Kasalan kylää (ruots. Kassaböle) Sidebyn rajalla ja
Kyör-tilän kylää (ruots. Görböle) Ahlaisten rajalla. Ensin elettiin
täällä, — niin kerrotaan, — aivan kalastuksella, sitte
ruvettiin maata viljelemään, ja 7fööprmfe’(Höbring)-niminen paikka
sanotaan olevan ensimäinen, joka pelloksi raivattiin.
Luultavasti tuo „ITööprinki" oli Ruotsalaisten asuttama, niinkuin
sitte moni muukin kylä, sillä yhteen aikaan on täällä
ruotsalaisuus mahtavasti kukoistanut. Vielä muutamia
vuosikymmeniä sitte, ovat lähes kaikki Karvialaiset ruotsia
osanneet, mutta nyt on ruotsalaisuus supistunut pitäjän yhteen
kulmaan, Risulan (Risbyn) ja Kasalan kyliin lähellä Sidebyn
rajaa. Ruotsalaisia ja suomalaisia paikkaili nimiä on täällä
sekaisin, josta voinee päättää, että samoin ovat asukkaatkin
olleet. Ruotsinkieli sitte yhteen aikaan sai vallan kaikissa
asukkaissa, mutta taas joutui tappiolle, miten ei suinkaan
olisi käynyt, jos ei pitäjässä olisi vahvasti ollut suomalaista
siementä. Moni nykyisistä ihmisistä tosin pahaksuu sitä,
että ruotsinkielen taito 011 unohtunut; he mielellään taitai-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
