Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Canada puhuu Suomeen!
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Canada puhuu Suomeen!
Canadan laivasto ja armeija ra-
kentuvat aivan erilaiselle perustal-
le kuin useimpien Euroopan maitten.
Yleinen asevelvollisuus ei ole voi-
massa Canadassa. Canadalaisia palve-
li kuitenkin Toisen Maailmansodan
aikana maan puolustusvoimissa kaik-
kiaan n. 1 milj. miestä, joka oli noin
10% koko maan asukasluvusta. Ja
nama miehet olivat vapaaehtoisia,
jotka taistelivat vapauden ihantei-
den puolesta.
Canadalle on maailman kolman-
neksi suurimpana kauppavaltiona lai-
vasto paljon tärkeämpi kuin armeija.
Canadan laivastotoiminnan voidaan
katsoa alkaneen v. 1755, jolloin Hanen
Majesteettinsa Siirtomaalaivasto toimi
Suurilla Jarvilla. Siellä se osoitti ensim-
mäisen kerran kuntoaankin 1812 —
vuoden sodassa. Mutta vasta vuo-
sisadan vaihteessa Canadassa alet-
tiin harkita oman laivaston perusta-
mista. Tata koskeva laki säädettiin
v. 1910 ja 4 vuotta myGhemmin jou-
tuivat tämän ohjelman mukaisesti
Canadan Englannista hankkimat 2
risteilijää jo sotaan suojellakseen o-
man maansa rannikkoja.
Ensimmäisen Maailmansodan jäl-
keen kärsi Canadan laivasto takais-
kun, kunnes sen kehitys jälleen alkoi
Toisen Maailmansodan puhjettua.
Tallin se suorittikin korvaamattomia
palveluksia toimiessaan pohjois-At-
lantilla saattueiden suojatehtävissä
upottaen sodan aikana mm. 27 saksa-
laista sukellusvenettä. — Laivasto
kasvoikin nyt nopeasti ollen sen mies-
vahvuus sodan lopussa 90.000.
Canada on pyrkinyt jatkuvasti ke-
hittämään laivastoaan sodan koke-
musten perusteella. Sen laivastoyksi-
kôitten laatu kuitenkin osoittaa, mi-
hin se pyrkii. Vaikka Canada onkin
sangen riippuvainen merenkulustaan,
se ei pyri merellä minkäänlaiseen her-
ruuteen, eikä siita syysta rakenna
suuria yksikdita. Se on keskittänyt
laivaston rakennusohjelmansa käsit-
tamaan vain kauppalaivaston tur-
vaamiseen tarvittavia saattohävittä-
jia sekä sukellusvenetorjunta-aluksia.
Tama seikka sinänsä on jo selva osoi-
tus Canadan laivaston puolustuk-
sellisesta asenteesta. Mutta osoit-
taakseen koko vapaalle maailmalle
kunnioittavansa myös pienten valti-
oiden koskemattomuutta ja tayttaak-
seen sitoumuksensa YK:n jäsenvaltio-
na, Canada on lähettänyt myös eraita
laivastoyksikôitä Koreaan taistele-
maan hyôkkääjiä vastaan.
Vaikkakin Canada pitää laivastoa
tärkeimpänä aselajinaan, se lähetti
viime sodan aikana Eurooppaan kaik-
kiaan 368.000 sotilasta. Canadalai-
set taistelivatkin menestyksellä mm.
Italian ja Normandian taisteluissa,
sekä my6hemmin läntisen rintaman
pohjoisella kaistalla.
Canada ei ole laiminlyônyt sodan
jalkeen armeijansakaan kehittämistä.
Osoittaakseen lojaalisti olevansa yha
nutten aatteitten takana, joiden puo-
lesta sen miehet taistelivat viime
sodan aikana, Canada on lähettänyt
27. jalkaväkiprikaatin Atlantin ar-
meijan joukkoihin Eurooppaan ja sen
25. prikaati taistelee tällä hetkellä
Koreassa YK:n joukoissa rinnan
muiden vapaata maailmaa puolusta-
vien kansakuntien kanssa.
Kanadalainen jalkaväkiprikaat jättää
Quebec’in matkallaan Eurooppaan.
Se
a ett
ee ;
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
