Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - M - morfologinen ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
morfologinen
277
muinaistutkija
morfologi|nen, -sen68 morfoloogiline,
vormiõpetuslik
mõrkjata, -kaan 35 kõnek. laita, maha
teha, norida, iriseda; sõimata
mormoni 5 mormoon
morseaakkoset mitm. morsetähestik
morsia|n, -men56 pruut, mõrsja
morsin|ko, -gon2 bot. sinerõigas
morsiusharso = morsiushunjtu, -nun
pruudiloor
morsiusnei|to, -don pruutneitsi
morsiuspari pruutpaar
morsiusseppel(e), -en pruudipärg
mosaiik|ki, -in 4 mosaiik
moska11 praht; kõnts; liga, löga;
sõnnik
moskeija 15 mošee
moskiit|to, -on 2 moskiito
moskiittoverkjko, -on moskiitovõrk
moskovalai|nen, -sen63 moskvalane,
moskva
motelli 6 motell
motet|ti, -in4 muus. motett
moteva13 kõnek. mõnus, sobiv
motiivi 0 motiiv
motit|taa, -an2 sõj. ümber piirata,
kotti haarata
motivoi|da, -n 18 motiveerida
motivoin|ti, -nin4 motiveerimine,
motiveering
motori|nen, -sen 63 motoorne
inotorisoi]da, -n 18 = moottoroida
mot|ti, -in4 s õ j. kott; joutua mottiin
sõj. kotti sattuda
mot|to, -on1 moto, juhtlause;
märgusõna [võistlustööl]
moukari5 vasar, haamer; ka sport
moukarinheit|to, -on sport
vasaraheide
moukarinheittäjä sport vasaraheitja
moukaroijda, -n30 vasaraga v.
haamriga taguda
inouk|ka, -au 11 h a 1 v. mats [matsi];
mühkam; mõlkus; hänellä oli
moukan tuuri tal oli ootamatult hea
õnn
moukkamai|nen, -sen63 matslik
mouru|ta, -an29: vatsani mouruaa
mu kõht koriseb; kissat mouruavat
kassid kräunuvad
muassa kaasas, ühes; muun, muiden
muassa muu, muude hulgas
mudan vt. muta
muhamettilainen, -sen63
muhameedlane; muhamedi
muhamettilaäsuu|s, -den65
muhameed-lus
muhea21 kohe, kohev, mure; murd.
tumepruun
muhennan vt. muhentaa
muhennojs, -ksen64 hautis; püree
muhennun vt. muhentua
muhen|taa, -nan8 kobestada;
murendada; hautada [toitu]
muhen|tua, -nun1 mureneda
muhkea21 tore, uhke, suurepärane
muhkeasti toredalt, uhkelt
muhkeu|s, -den65 toredus, uhkus
muhkura14 pahk; muhk; kulmat muh-
kuralla kulm kortsus
muhkurai|nen, -sen63 muhklik,
pahk-lik
muhoii|la, -en23 muhelda, muiata,
naeratada
muhveli5 tehn. muhvel
muhvi4 muhv, ka tehn.
muija 11 kõnek., h a 1 v. naine,
perenaine; (vana)eit
muikea21 hapukas; pilti, hapu, kibe
muikistaa2: muikistaa suutaan suud
krimpsutada
muik|ku, -un` zool. rääbis
muilut|taa, -an2 poi., kõnek.
küüditada; sisse sokutada
muilutu|s, -ksen64 poi., kõnek.
küüditamine
muinai|nen, -sen63 (enne) muistne,
muinas-; muinaisina aikoina
muistsel ajal
muinais|aika, -ajan muinasaeg
muinaisaikai|nen, -sen muinasaegne
muinaisesine, -en muinsusese
muinaishau|ta, -dan a r h e o 1.
(muinas) kalme
muinaishistoria esiajalugu
muinaisjäännö|s, -ksen muistis, mui-
nasjäänus
muinaiskansa muinasrahvas
muinaislinna a j. linnus
muinaislöydö|s, -ksen 64 = muinaislöy|tö,
-dön arheol. muinasleid
muinaismaailma vana ajastu,
rnuinas-ajastu
muinaismuisto muistis,
muinasmäles-tis
muinaissuojelu muinsuskaitse
muinaissuomalai|nen, -sen muinas-
soomlane; muinassoome
muinaistarina = muinaistaru legend,
müüt, saaga
muinaistie|de, -teen arheoloogia,
muinasteadus
muinaistieteelli|nen, -sen
arheoloogiline
muinaistutkija arheol. arheoloog
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
