Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - V - vierimiskitka ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
vierimiskitka
556
vihillä
tikku
vierimiskitka tehn. veerehõõrdumine
vierit|ellä -teleri28 f r e k v„ vt.
vierittää
vieritse kõrvalt, äärest mõõda
vierit|tää, -än 2 veeretada
vierityksin h a r v. = vierekkäin
vieriä 17 veereda
vieroa ’ võõrastada; eemale hoiduda
vieroit|taa, -an2 võõrutada; eemale
hoida
vieroit]tua, -un 1 võõrduda
vieroksua 1 võõristada, võõrastada
vier|re. teen78 I. virre
vier|re, -teen 78 2 nõlv, rinne
vieru 1 nõlvak; serv, äär
vieru|s, -ksen 64 = vierusta 18 äär;
marginaal
vierustoveri kõrvalolija, kõrvalistuja
[lauanaaber vm.]
vieräh|tää, -dän 2 veereda
viesti4 teade; sport teatejooks
viestihiih|to, -don sport
teatesuusa-tamine
viestijoukkue, -en sport
teatemeeskond
viestikapula sport teatepulk
viesti|n, -men56 sidevahend,
kommunikatsioonivahend
viestinjuoksu sport teatejooks
viestin|tä. -nän 15 side,
kommunikatsioon
viestintäsatelliitti, -in sidesatelliit
viet|ellä, -telen28 meelitada,
ahvatleda, võrgutada, kiusata; harv.
veeta
vieteri6 kõnek. vedru
vietinomai|nen, -sen instinktiivne
vieterikärryt m i t m. vedruvanker
viettelijä 14 meelitaja, ahvatleja,
võrgutaja, kiusaja
viettely 2 = viettely|s, -ksen 64 ahvatlus,
võrgutus, kiusatus
vlet|ti, -in4 instinkt; aje; tung
viettimäi|nen, -sen 63= vietinomainen
viet|to, -on1 veetmine, möödasait-
mine, pühitsemine; kallaklus
viettymy[s, -ksen64 kalduvus, innustus,
kirg
viet|tää, -än2 veeta, mööda saata;
pühitseda; kaldus olla; langeda; viia
lasta
vietävä kurivaim; raisk; pagan
viha 10 viha, vaen; kiehua vihaa vihast
keeda; pistää, käydä vihaksi hinge
täis ajada
vihai|nen, -sen 83 vihane
vihak|ka, -an 18 kõva, äge
vihamieli|nen, -sen63 vaenulik
vihamie|s, -hen vihamees
vihankauna vihavimm
vihankylvö pilti, viha (vaenu)
külvamine
vihannan vt. vihanta
vihannekset64 m i t m. aedvili, juurvili
vihanneskeitto, -on aedviljasupp,
juur-viljasupp
vihannessäilyk[e, -keen k o k.
aedviljakonserv
vihannoi|da, -n 30 haljendada
vihannuu|s, -den65 rohelisus, haljus
vihanpuuska vihahoog
vihan|ta, -nan12 roheline, haljas
vihantalannoitu|s, -fcsen 83 põll.
hal-jasväetus
vihantalan|ta, -nan83 põll. haljasväe-
tis
vihantarehu 83 põll. haljassõöt
vihapäissä(än) vihasest peast,
vihahoos
vihastua 1 vihastuda
vihastu|s, -ksen64 vihastumine, viha
vihastut|taa. -an2 vihastada, vihale
ajada
viha|ta, -an 35 vihata
vihava 13 kibe, viha; vihava tuuli
vinge tuul
vihavoi|da, -ni0 kipitama panna
vihdan vt. vihta
vihda’s, -kseneA viha oks
vihdoin lõpuks, viimaks
vihdon vt. vihtoa
viheliäi|nen, -sen63 armetu, vilets;
kõlvatu
viheläisyy|s. -den65 armetus, viletsus;
kõlvatus
viheliä|s, -än 68 h a r v.= viheliäinen
vihel|lin, -timen58 vile; vilepill
vihelly|s, -ksen6A vilistamine, vile
vihellän vt. viheltää
viheltimen vt. vihellin
vihel|tää, -län 5 vilistada
viheralue, -en haljasala
viherhiukka|nen, -sen b o t.
klnrofüllt-tera
viheriöi|dä, -n40 rohetada, haljendada
viherkaihi med. roheline kae
vihertävä 13 rohekas
viher|tää, -rän 8 rohetada
vihervyöhyk|e, -keen haljasvöönd
villi4: saada vihiä haisu ninna
saada; hänellä et ole asiasta vihiäkään
tal pole asjast aimugi
vihikoira verekoer
vihille laulatusele
vihillä laulatusel
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
