Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talouskirjoja Hokajärven metsälohosta Evon kruununpuistossa övers. af R. Montell
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3. Joutomaita (impediraenttejä):
Paljaita kallioita ju kivi-louliikkoita 8,ui
Soita................................. O-08 8,27 tynn.-alaa.
..Maanlnatu* kasvullisilla mailla on yksinomaisesti hietarnaala.
Tämä ilmestyy suuremmassa osassa lohkoa, tahi länsipuolella
Iloka-järven vesijaksoa löytyvillä mailla, kivenporäisenä, osittain
kivilou-hikkoisenakin, murtokiveä-kantavana, hienona ja sitovana,
punaisena tahi punertavana hietamaana, makaava syvissä kerroksissa.
Ainoastaan lähollä näkyviin tulevaa kalliolajia ja ’ poikkeavaisesti
muutamilla vähemmillä kalliou-peräisillä maaneroituksilla voidaan so
merkitä matalaksi. Kosteuden-määränsä suhteen ovat nämät maat
tuoreet. Itäpuolella mainittua vesijaksoa on maanlaatu
kiertokiveä-kantava, sorainen, löyhä ja kuiva, kivonperäiuen oli kivinen
hieta-maa, makaava syvissä kerroksissa.
Multakerros on yleisesti hävitetty alituisilta kulovalkeoilta ja
saavuttaa sentähden harvoin 1 tuuman paksuuden. Sitovalla
hie-tamaalla on se kumminkin, näiden maiden suuremman taipumuksen
tähden mullan-muodostamiseen, paremmin säilyttänyt itseänsä, jota
vastoin se kiertokiveä-kautavalla hietanmalla on varsin ohut ja
toisiltansa melkein kokonaan puuttuu.
Vähemmän kasvullisiksi merkityillä kuusikonilla ja mänty
rä-meillä on maanlaatu korpiraultaa tahi suorutaa, yleisesti makaava
15:sta—60:en tuuman syvyyteon, joka kuitenkin rämeillä nousee
syltään asti ja siitä ylikin. Perä on kivenperäistä ja louhikkoista
sora- ja hietamaata.
Samaten kuin maanlaatu on myös maanpinnan
muodostuskin („aseiua“) crillainen molemmin puolin Ilokajärvcstä
alas-juoksevaa vesijaksoa. Koska asema tämiin länsipuolessa on
ylän-köistä ja mäkistä, on se sitävastoin itäpuolessa tasaista tahi vähän
luisua; maan pinta nousee sen johdosta edellisessä puolessa
ylänköihin ja harjanteisin, jota vastoin se viimeisessä puolessa
levenee tasaisina tahi heikosti mäkisinä mäntykankaina.
Merkillisem-piä tuulille alttiiksi-olevia korkeita asemia ei löydy. Paitsi
vähemmän kasvullisia maita, joiden asoma on alhaista ja 6en johdosta
vesiperäistä, on siis maiden asema ylimmiten etuisaa metsän
kas-vannalle.
Seudun „ ilma-alasta“ voidaan ainoastaan mainita, että se ei
Kasvin
paikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
