Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Talouskirjoja Hokajärven metsälohosta Evon kruununpuistossa övers. af R. Montell
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Metsän
laatu.
olo sopimatonta niille puulajille, joita täällä voi tulla kysymykseen
viljellä. Vissiksi määräksi merkillisenä voidaan mainita että
niini-puita ja vaahteroita merkiksi löytyy.
Kasvupaikka on siis yhimalkaan edullista Suomen
havupuiden, niinkuin myös lehtikuusen kasvattamiseksi suuremmiksi
punla-jistoiksi jäljestetyllä korknmetsän-viljelyksollä.
Länsipuolella usein-mainittua vesijaksoa löytyvillä mailla
voidaan kasvinpaikka ylimmiten merkitä hyväksi kuuselle, tahi
kuusi-maaksi, josta nykyjään ainoastaan viimeisiltä kulovalkeoilta
kohdatut maat tekevät poikkeuksen. Männylle tarjoovat nämät maat siis
myös erinomaisen hyvän kasvinpaikan, kun sitävastoin itäpuolella
vesijaksoa olevat mäntykankaat ainoastaan tälle puulajille puhtaissa
kasvoksissa taijoovat hyvän kasvinpaikan.
Vuotuinen keski-lisäkasvu edellisillä mailla, jotka
taksicrauk-sessa enimmiten ovat luetut IV kasvullisuuden-luokkaan (Gyldénin
mukaan), tekisi siis säännöllisissä suhdissa 64 kuutio-jalkaa, sekä
viimeisillä (mäntykankailla), jotka ovat taksioratut III
kasvullisuu-don-luokkaan, 50 kuutio-jalkaa.
Niistä kasvinpaikan-kasveista, joita enimmiten löytyy
murto-kiven-mailla, mainittakoon: seinäsammal, mustikkoja, puoloja,
kas-tikoita (calamagrostis), maitikoita (melampyrum), keltanoita
(hiera-ciuin) sekä useoita muita ruohoja ja yrttejä; nykyisin kulovalkean
ylikäymillä kiertokiven-mailla ylöstulee kanorvaa, karhunsammalta
(polytricum), kissankäpälää (antennaria), alhaisempia jäkäliä ja
yksityisiä calamagrostis ruohoja, joka kasvullisuus, sittenkuin
täysi-tihoä nuori metsä on ylöstullut, muuttuu molkeiu yhtäläiseksi
inur-tokiven-mailla löytyvän kanssa, jotka myöskin kulovalkeain jälkeen,
eri uomattani korkeimmilla ja kuivimmilla asemoilla, osoittavat
mäntykankaan kasvullisuuden laadun.
Metsä osoittaa vielä nykyjään suuressa määrässä hävitetyn
tilan ja on aivan tavallinen todistus siitä tuhosta metsän-valkean ja
metsän-varkaudeu kautta, johon kruuuuumetsä muinoin on ollut
alttiiksi annettu. Ehkä nykyjään ainoastaan noin 12,000
petäjä-puuta on jälellä, jotka antavat paksuimpia rakennushirsiä,
sahatukkeja ja parruja, on kuitenki huomaittava, että lohon metsämaalla
vielä 40 tahi 60 vuotta takaperin on kasvanut suuriarvoista
petäjäistä aarniopuu-metsää, joka Lammin pitäjäläisten ja kruununtorp-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
