Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121»
rivi myös jouduimme kysymykseen poltto- ju
hiomapuu-liakkauksista korpimailla
Sellaisina, kuin minä niilii tavallisesti tehtävän olen
huomannut, ne ovat muodostuneet hillittömäksi puun
kaa-telemiseksi oikealta ja vasemmalta, niin että lopuksi vain
ani harvat kehnot puunrungot ovat jälellä pystyssä, ellei
juuri muistoina siitä, mikä on mennyttä, niin ainakin siitä,
mikä tuleva on. Noihin siivottomiin ja miltei ylipääsemättömiin
latva-, risu- ja oksaröykkiöihin pitäisi nyt muka lentelevän
kuusensiemeoen tulevaisuutta varten asuttua ja siinä juurtua
ja rungoksi varttua. Eiköhän tuollaisilla hakkauksilla tule
taimia ani harvakseltaan nousemaan? Siihen suuntaan käv
minun kokemukseni asiassa : mutta joka elää, ori sen näkevä.
Eiköhän varovainen harsinta tässäkin olisi paikallaan?
Ymmärtääkseni ei se liene sen vaikeampaa käytännössä, ja
sen kautta tuulten vapaa mellastus jälelle jääneessä
metsässä ehkäistäisiin. Varmana seurauksena tuollaisista
paljaaksi hakkauksista olen nähnyt sen, että siemenpuita —
paha kyllä — hävittää tuulet ja kuivuus. Meidän erinomaisia
kuusikorpojainme. joissa välistä on jopa 300 m3 puumäärä
h:aaria kohti, pitäisi mielestäni suuremmalla varovaisuudella
ja tulevaisuutta tähdäten hakata.
Tärkeä sija on metsissämme koivulla ja tärkeä 011 sen
hakkaus. Minun älytäkseni enimmät koivuinetsät Karjalan
rajamailla ovat syntyneet kaskista 40—60 vuotta sitten.
Koivu siellä harvemmin esiintyy puhtaissa kasvostoissa; se
on useimmiten suuremmassa tai vähemmässä määrässä
muiden lehtipuiden tahi männyn sekaisena, ja seuduttain se
näyttää ottaneen tukehduttaaksensa tuon tiuhan,
alikasvui-sen kuusi karahistoa, joka on niin yleisesti tavattavana
mai-nittuin rajaseutujen metsissä, missä asukkaat sille ovat
antaneet nimen „rigeikkö<l.
Hakkauksen suhteen tällaisilla tuoreilla
lehtiinetsäkan-kailla näyttää minusta käytännöllistä ja järjellistä menettelyä
noudatetun niillä seuduin, joilla polttopuuksi kelpaavat puut
ensin poishakataan ja loput kaadetaan kaskeksi, ja
nuoren-nus aikaansaatetaan kaskeamiseen yhdistetyn
metsänvilje-lyksen kautta Mitä taas tähän tulee, tahtoisin
asianomaisille huutaa varoitushuudon niin hyvin kylvetyille aloille
tavallisesti nousevan ruohon kuin erittäinkin sen runsaan
lehtipuulaimiston suhteen, mikä kasketeluille maille miltei
aina yltyy kasvamaan. Tällaisessa tapauksessa on
apuhar-vennus, jos missään, tarpeen vaatima ja sitä kentiesi jo
12—15:na vuotena, jos mieli mäntyä pelastaa, koskapa nuot
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
