Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
181
lehtimetsät näyttäytyvät erinomaisen sitkeiksi, kun kysymys
on takaisin valloittaa ne kasvinpaikal, joilla niitä on tulen
ja kirveen avulla häädetty. Jos sitävastoin iniinty näyttää
jaksavansa kasvussa pysytellä koivun rinnalla, saakoon
viimemainittu mielellään jaikuvasti kasvaa, sillä kieltämätön
tosiasia on, että paraimmat sahatukkimme sekamctsiköissä
muodostuvat.
Muuten lieneekin kaskeaminen yksinkertaisin keino
hävittää mainittua rigeikköä, josta, väitän minä, ei
kah-deksassakymmonessä tapauksessa sadasta vartu edes kelpo
polttopuumetsääkään. Tämä rigeikkö on tarkoin eroitettava
kelvollisesta kuusi-alikasvusta, sillä tästä viimemainitusta kyllä
metsää syntyy, kunhan se valoon saatetaan, jota vastoin
rigeikkö ainoastaan hitaasti varttuu ja vielä sitäkin
hitaammin kuihtuu, — omituisena ja tavattomana ilmiönä.
Kigei-kön määrittelyn suunnittelisin tähän tapaan: se on
viidak-koiuen ryhmä latvattomia kuusia, joiden rungot haaroittuvat
lukemattomiin riippa-oksiin. Koe sitten tehdä metsää
tuollaisesta sekasotkusta!
Nämät olisivat lyhyesti esitettyinä pääasialliset
havaintoni Karjalan rajamailta. Siellä meillä on metsiä joukottain,
joista menekki on hyvä ja joista sekä jiireämpää että
hienompaa puutavaraa vhä enenevästi kysytään. Siellä on
metsänhakkauksen käytännöllinen ja järkiperäinen järjestely
sekä tuotantoon että metsän uudistukseen katsoen, metsän
elinkysymyksiä, mikä sitä selvemmin esille tulee, kuta
pitemmälle Karjalan monessa suhteessa kovaonniseen
sydänmaahan viljelys etenee.
Hra Manteli oli tullut siihen kokemukseen, että
yksityisten metsänhoitoa järjestäessä oli sopivampaa suunnitella
metsänjako lyhyemmille ajanjaksoille, noin 10 vuodelle,
miltei maanviljelyksen vuoroviljelyn tapaisesti, mieluummin
kuin että puheeksi otettaisiin pitkä vuosisatainen kiertoaika;
siitä ei ole estettä siihen, että hakkausaikakausi määrätään
sopivan kiertoajan perusteella. Muutenkin 011 hakkauksen
ja hoitosuunniltelujen eli revisioonien lyhyestä, 5 tahi 10
vuoden, väliaikaisuudesta se hyöty, että metsänhoitaja
useammin tulee yksityisen yhteyteen ja sen lisäksi jatkuvan
toiminnan kautta voipi hyötyä saaduista kokemuksistaan.
Puhuja katsoi puutarpeiden hakkauksen jaoittelemista jopa
viidellekin eri vuosihakkausalalle edulliseksi, milloin eri
puutarvelajeja ei voida yhdestä vuosilohosta tasan
kolotar-peiksi saada.
12
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
