Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Hra Händelin piti mahdottomana päättää mitkä puut
ovat n. k. hylkvpuita; ehdoitti, että kaikki pnut, jotka erään
määrätyn mitan täyttävät, olisivat leimattavat, sekä esim. l°,o
tuloista määrättäisiin puhdistushakkausta varten.
Vapaaherra con Willebrand lisäsi hvlkypuiden
suhteen, että ne kaikki, miten huonoja lienevätkin, olivat
leimattavat ja ostaja velvollinen ne kaatamaan kaikki.
Hra Cannelin mainitsee tietävänsä että raakkipuita saa
leimata terveitten puitten joukkoon, vaan on ollut lavallista
kuitenkin Jämsän hoitoalueessa, että ne varustetaan n. k.
raakkimerkillä. Ehdotti jonkun määrätyn prosentin tuloista
myönnettäviksi puhdistushakkauksia varten erikoisetta
pyynnöltä. Vertaa krnununmetsien hoitoa yksityisten
metsänhoitoon mainiten, että kruunu kuten yksityisetkin aina ovat
metsistä ottamassa, ei metsille mitään jälleen antamassa. Ehdotti
1—2 ° o puhdistushakkauksia varten myönnettäväksi
varsinkin ellei tähän työhön myönnetä muita rahoja, e. m. rahat,
jotka voidaan saada myydyistä raakkipuista. Että niitä n. s.
väkisin tyrkytetään terveitten puitten ostajille ja että niitä
kaadetaan, ennenkun niille on löytynyt käytäntöä, en pidä
suotavana.
Hra Herlin huomautti keskustelun aikana usein
puhutuksi sortokasvuisten puiden poistamisesta sekametsiköistä.
Puhuja tahtoi huomauttaa, että eräissä tapauksissa olisi
väärin enemmin harventaa kasvostoa, jonka päinvastoin pitäisi
saada pysyä taajana. Niin varsinkin kanervakankailla, joilla
lämmöstä huolimatta sanottavaa uutta kasvostoa ei ole
syntynyt. Kanervaa ei saa häviämään muulla tavoin kuin joko
varjostuksen tahi tulen kautta. Viimeisessä tapauksessa on
selvää, ettei maanlaadun kuivuus ole syynä uuden kasvun
puuttumiseen, sillä uiaanlaalu ei juuri palosta muutu; mutta
kanervakankainen ruokamulta on kovin hapakko, sitävastoin
se palon jälkeen menettää happamuutensa tuhkassa löytyväin
alkaalioiden kautta, ja pysyy happamuudesta vapaana
lyhyemmän tahi pitemmän ajan sen jälkeen. Esitti näin
kuuluvan johtopäätelmän lausumistaan puhtaasti metsänhoidolliselta
kannalta:
Puhdistushakkausta tehtäessä on puhtaasti
metsänhoidolliselta kannalta huomioon otettava, että hakkausaloille tahi
nuorennuspaikoille mahdollisimman suurin auringon
lämpömäärä, vastakohtaan ennen ehkä vallinneelle
varjolämpömää-rälle, hankitaan, ilman että kosteusmäärä alttiiksi pannaan.
Siis itsessään tuoreemmilla mailla ja mäntymetsissä on tuol-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
