Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
177
laisilla puhelisiushakkauksilla vähempi merkitys, kuin esim.
sellaisilla mailla, joilla koivu tahi vielä enempi kuusi estää
auringonvaloa tulemasta. Sekametsiköissä, joihin tahdotaan
havupuista uutta kasvua, on siis hakkaus suoriteltava siinä
järjestyksessä, etlä ensin koivut, sitten kuuset ja viimeksi
mäntymetsikkö poishakataan; missä laasen ruohon kasvua
pääasiassa tahdotaan, pitää järjestyksen olla päinvastaisen,
ensin kuusi, sitten mänty, viimeiseksi koivu, jonka
nuoren-nus. puhtaissa koivikoissa varsinkin, helpommin tapahtuu
juuri-kasvaimista.
Hra Riddelin kosketteli erästä seikkaa, josta jo oli
puhetta ollut, nimittäin oliko edullista myydä hylkypuut
erikseen. Mvyntiasetuksen mukaan vuodelta 1893 leimattiin ja
myytiin kaikki vähintään 25 senttimetriä 7 metrin
korkeudella täyttävät puut. Leimatessa oli silloin tapana erityisesti
merkitä ne puut. jotka hylkypuina pidettiin, ja niiden
lukumäärästä antaa tietoa ostajalle. Hylkvpuista huolimatta
maksettiin melkein sama hinta kannolta, kuin aikaisempi
tavallinen hinta, ja tämän toimen kautta saatiin aikaan
metsän-puhdistus ainakin täysimiltaisista hylkvpuista, mitkä tulivat
hakatuiksi ja karsituiksi, vaikkei aina pois metsästä
viedyiksikään.
Sittemmin tuli uusi asetus, joka kielsi hylkvpuilten
leimaamisen. ilman että senkautta juuri sanottavaa ylennystä
hinnoissa aiheutui.
Puhuja toivottavana esitti, että hylkypuut leimattaisiin
ja myytäisiin yhdessä terveen puutavaran kera pohjois
Suomessa, missä hinnat ovat yleensä pienempiä ja missä monet
asianhaarat vaikeuttavat hylkypuiden erikseen myymistä.
Iira Bergroth vastusti hylkypuiden leimaamista ja
myyntiä yhtaikaa terveiden kanssa; kertoi, etlä Korpiselässä
oli hylkypuita eri leimalla merkitty, vaan kun ne eivät olleet
ostajaa saaneet, oli ne täytynyt hakata maahan.
Lukuunottamatta apuharvennuksia, piti puhuja tärkeänä, että
puhdis-tushakkauksia toimitettiin hirrenhakkauksen jälkeen. Taaja
kanervikko olisi, kuten Ruotsissakin, poltettava ruudultain.
Hra Lagerblad huomautti, että kysymyshän kyllä on
puhdistushakkauksista hirrenharsinnan jälkeen, mutta ellei
sanoista kovin yksipuolisesti kiinni pidetä, niin saattaisi
kaiketi puhdistushakkausta ennenkin hirrenharsintaa toimittaa,
esim. missä kelvotonta kuusialikasvua löytyy.
Hra Bergroth piti puhdislushakkauksia ennen
hirren-harsintaa luonnottomina ja liian kalliina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
