Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-473
kiinni ja jo 3 tai 4 vuoden perästä ovat jäljellä ainoastaan
suurimmat oksat, jotka eivät voi suojella hakkuun kautta
paljastettua maata kuivumasta Jos sieinenvuosi sattuu vähää
emien tahi jälken hakkuun saapi siemen tosin sopivan itä
mispaikan, multa nousevalta taimella puuttuu suojaa lumen
painoa vastaan, joka ainakin Oulun läänissä tavallisesti on
sangen kova, josta syystä se taittuu ja litistyy, lulee kituvan
näköiseksi heti alussa, ja kun muutaman vuoden kuluttua
latvat lahovat kuivuu maa joten jo eniuudestaan kituva taimi
kuolee. Tämä lienee vastaus monen metsänhoitomiehen
kysymykseen miksi niin paljon 15 ;i 30 sentimetrin korkuisia
taimia kuivuu ja kuolee. Jos taas sieinenvuosi sattuu i à 5
vuolla hakkuun jälkeen niin on maa ehtinyt jo niin kuivua,
ettei siemen enään voi löytää sopivaa ilämispaikkaa.
Missä taas laivat jätetään karsimalta muttuu asia aivan
toisenlaiseksi. Karsimatoin ja maaperästä kohollaan oleva
latva suojelee tainta monta vuotta lumenpainolta, joten se voi
paremmin säilyä ja varttua, jota paitsi laiva pitemmän
aikaa varjollaan estää mania kuivumasta. Kun oksia ei
ha-joiteta kasaantuu pienemmälle alalle enemmän multaa
muodostavia aineita, jotka laimen nuorena ollessa edistävät sen
varttumista ja vastustuskykyä kunnes se on saavuttanut
kyllin vakavuutta ilmanalan ankaruutta sietämään Tosin tulep
täten taimia nousemaan ainoastaan vanhojen latvojen
kohdalle ja välipaikat jäävät paljaiksi, mutta yhden ainoan
latvan paikalla olen laskenut 18:kin tainta eikä sahapuun latva
ota niinkään pieniä alaa, vaan täyttää useimmiten
välipai-katkin, ja sen mukaan kuin taimet kasvavat antavat ne
suojaa uusille taimille. Kaikissa tapauksissa on harvakin uusi
kasvu parempi kuin jos ei kaskua ensinkään syntyisi.
Olen huomannut että esiintuomani väitteet toteutuvat
sitä suuremmassa määrin kuta enemmän metsikköä on
harvennettu sekä kuta kuivempi ja laihempi maa on ollut.
Tuoreilla ja hyötyisillä mailla eiväl latvat niin suuressa määrin
vaikula uuden kasvua syntyyn sillä näillä mailla syntyy
tyydyttävä uudistus myöskin latvain karsimisen jälkeen, jos
kohtakin toisaalta olen huomannut että taimet sielläkin
parhaastaan kohoavat karsimattomien latvojen suojassa.
Jos nyt sahapuiden latvain karsimatta jättäminen on
edullisempi uuden kasvun edistämiseksi, niin täytyy kysyä
onko tämä etu yhdessä karsimiskustannuksien säästön kanssa
suurempi kuin karsimisen tuottama liyötv Tähän vastaan
aivan lyhyesti viiltämällä yksityiseen metsänomistajaan, joka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
