Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-479
lakiehdotuksen mukaan — jos se tulee säätyjen esityksen
mukaan julkaistavaksi tulee kuorimisvelvolhsuus säännöksi,
josta kumminkin hallinnolliset viranomaiset erikoisissa
tapauksissa voivat myöntää helpoitusta.
Kun asian käsittelyä varten voi olla hyödyksi tuntea,
miten kuorimiskvsymys on muodostunut Pohjanlahden
länsipuolella niissä joissa, missä olosuhteet ovat likimain samanlaiset
kuin Kernin ja Tornion joissa, niin tahdon käyttää tilaisuutta
nyt esiintuomaan muutamia Ruotsista koottuja tietoja asiassa.
Ensi sijassa ori huomioon otettava Kunink. Majest
Armollinen Lauttausasétus Joulukuun 30 p:llä 1880, joka astui
voimaan Toukokuun 1 p:nä 1881. Tämän asetuksen 20
kuuluu näin: kaikki puutavarat, joita yleisessä
lauttaus-väylässä kuljetetaan, ovat kuorittavat, ennenkuin ne vesistöön
lasketaan, jollei Kunink. Käskynhaltija vesistössä
toimitettavaan kalastukseen ja muihin asiaan vaikuttaviin seikkoihin
nähden, katso hyväksi myöntää kaikkien tahi erilaatuisten
puutavaroiden lauttaamista kuorimattomina». Sivumennen
mainittakoon, että kun asiaa virallisesti käsiteltiin ja tätä
asetusta valmistettiin, tilalliset erinomaisella innolla puoltivat
asian ratkaisua samaan suuntaan kuin sahanoniislajat,
nimittäin että puutavaroita saataisiin lautata kuorimattomina.
Poronomistajatkin vastustivat kuorimista väittäen, että puusta
irroitettu kuori turmelee porolaitumia. Muutoin Ruotsissa,
samaten kuin meilläkin, etupäässä kalastusoikeuden omistajat
ja kalastuksen hoitoa varten asetetut virkamiehet
innokkaimmin tahtoivat kuorimispakkoa. Huomiota ansaitsee vielä se
lausunto, jonka Maanviljelysopiston Lehtori A. E. Holmgren
asiassa anloi tämän asetuksen julkaisemisen jälkeen
Marraskuussa v. 1883. Tämä tiedemies osoittaa siinä, ellei
kuorimattoman puun lauttaus Nprrlannin vesistöissä ole
vaikuttanut turmiollisesti siellä esiintyviin kalalajeihin. Tämä
lausunto on samalla vastalause Kalastusibtendentti H. Vidgrén’in
vv. 186-1- ja 1877 virallisesti antamaan kolmeen lausuntoon.
Kaikialla Norrlannissa, missä lauttauskatselmuksia
1880-luvulla pidettiin, esiintuotiin, että se hyöty, jonka vesistöissä
uitettavien puutavaroiden kuoriminen mahdollisesti voipi
tuottaa kalastukselle ja maanviljelykselle on mitättömän pieni
verrattuna niihin kustannuksiin, joita puunkuoriminen tuottaa
metsänhakkuulle. Näiden valitusten johdosta katsoi Kunink.
Käskynhaltija hyväksi myöntää, että kuorimispakko, joka jo
Westerboltenissa osittain oli astunut voimaan, saataisiin pe.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
