Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-480
ruutina Åby-. Byske-, Skellefteå- ja Crneån joissa
Wester-bottenin läänissä.
Norrbottenissa ei sitävastoin kuoriraiskäskv milloinkaan
tullut käytäntöön puutavarain omistajien ja rannan omistajen
välillä tapahtuneen suostumuksen tähden, joka aiheutti
Ivu-nink. Käskynhaltijan myöntämään, etlii sahatukkia saadaan
kuorimattomina uittaa Piteå, buleä ja Kalix-joissa sekä
muutamissa pienemmissä joissa.
Jos lähemmin tarkastamme niitä asianhaaroja, jotka
aiheuttavat tuon niin kalliin sahatukkien kuorimisen Kemin
ja Tornion jokien vesistöissä, rnissä tähän työhön
tarpeellisista työvoimista on niin suuri puute, niin on täysi syy kysyä
eui bono? sillä varmaankaan ei puunkuori voi kalastukselle
tuottaa haillaa niin sunressa määrin, kuin aina viiiltää tahdo
taari. Sille, joka tarkemmin tuntee olosuhteita näiden
pohjoisten jokien varsilla, tuntuu sangen epäjohdonmukaisella,
että kuorimispakkoa täälläkin tahdotaan ehdottomasti
toimeenpanna ainoastaan siitä syystä, että otaksutaan kuorimattoman
puun luottavan vahinkoa lohen ja sii an kalastukselle, vaikka
sitä ei ensinkään vielä ole voitu todistaa. Ainakaan ei vielä
näissä joissa löydy mitään sellaisia teollisuuslaitoksia, joille
puunkuori olisi haitaksi, liikkeelle ei siitä ole mitään estettä
ja kuoren tuottamat haitat maanviljelykselle korvataan
vuosittain jokivarsilla tarkastuksen mukaan usein niin runsaasti,
ettei maanviljelijällä suinkaan ole mitään syytä siitä valittaa.
Tästä siis seuraa, että kuoren tuottama todista m atö i n vahinko
kalastukselle on oikeastaan syynä kuorimispakkoon. Mitä
Kemijokeen tulee, niin ei voitane muulla tavalla selittääkkään
syytä siihen, miksi Kemijoen lauttausyhdistys maksaa 20,000
à 25,000 markan suuruisia summia oikeudesta uittaa tukkia
2 à 3 viikon aikana kalastusajan lopussa, jolloin kalastusta
saaliin vuoksi tuskin enfiän kannattaisi harjoitlaakkaan, jollei
sama yhdistys samalla tahtoisi korvata kalastukselle
oiak-suiluu vahinkoa, jonka kuori muka sille tuottaa ja josta niin
paljon valitetaan, jotta korvaus saataisiin yhä kohoamaan
— Mutta jos toisaalta voitaisiinkin täysin todistaa, että
kuorimattomaan [»unn uittaminen vesistöissä maintlavassa määrin
haittaa kalastusta, niin tapahtuu tässä kumminkin suora
vääryys puuliikkeelle, kun sen kustannuksella kalastusta
etupäässä puollelaan, huolimatta siitä että kalastuksella
nykyjään on suhteellisesti pieni taloudellinen merkitys
puuliikkee-seen nähden.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
