Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4-91
ja siis keskimäärin 10 metrin pituiselta puulla 30 ü 40 p:iä.
Sodankylän hoitopiirin krnununmetsistä vuosittain
keskimäärin hakattavalla 125,0(X) puulla lulisi siis kuorimiskustannus
nousemaan 37,500 markkaan, ja kun hakkuita aivan pian
tullaan toimittamaan myös yksityisten metsissä tässä
pitä-jiiässii. niin voidaan liioittelematta arvioida kuorimisen koko
pitäjäässä vuosittain tulevan maksamaan vähintäin 50,000
markkaa. Kaikkien, koko maassa uitettavien sahapuiden
kuoriminen laas tulee maksamaan miljoonia. Tämähän on
aivan kohtuutonta metsähoidon veroitusta, sillä
metsänomistajaa ja myyjää kaikki nämät suuret kustannukset lopuksi
kumminkin tulevat rasittamaan. Jos tähän vielä lisätään
kuoritun puun pitkämatkaisen lautlaamisen kautta syntyvä
laadun huononeminen, niiri nousee luo summa, jolla
metsänomistaja veroitetaan, yhä korkeampaan. Kieltämätöntä on,
että puutavara huonenee, kun sitä kuorittuna uitetaan;
erittäinkin on kuusi hyvin arkaluontoinen, kun se kuorittuna
auringon ja ilman vaikutuksesta halkeilee, joten vesi pääsee
halkenniin tunkeutumaan ja siten usein vaikuttaa lahomista.
Tahdolaanpa varmuudella väittää, että kuusi kuorimisen kautta
menettää 20 ° o arvostaan. Jos kohta vähemmässä määrin,
huononee kumminkin mäntykin kuorittuna uittamisesta.
Kuten jo edellä mainittiin on sahapuiden kuoriminen
useimmissa tapauksissa määrätty toimitettavaksi kalastuksen
suojelemisia varten, erittäinkin kun muutamilla taimilla muka
tieteellisillä perusteilla on tahdottu väittää, että puusta
irtautuva kuori estää kalojen kulua silén, että se kasaantuu
kutupaikoille, jotka siten tulisivat tähän tarkoituksen
kelpaamattomiksi ja kalat siitä syystä kutupaikkojen puutteessa etsivät
uusia vesistöjä. Erittäinkin on lokenkalastus tässä suhteena
otettu huomioon.
Kumminkaan ei vielä liene ratkaistu, josko puunkuori
todellakin turmelee lohen kutupaikkoja. Otaksuttavasti kuori
ei jää näihin paikkoihin, sillä kutupaikat ovat
karkeasora-pohjaisissa viriävissä nivapaikoissa, ainakaan en minä heti
lauttauksen jälkeenkään ole huomannut kuorta mainittavassa
määrin näissä paikoin. Samaan päätöksen on sitäpaitsi moni
muukin tullut; siten muun muassa käy selville Tohtori
Try-bomin tutkimuksista, että kuorta ja muita puujätteitä onneksi
jääpi lohen kulu-paikoille vähemmän kuin muihin paikkoihin
joessa». Asiaa valaisena on seuraava ole kalastosintendentti
R. Lundbergin lausunnosta joulukuun 27 p:llä 1883 (F F.
me.dd. nide IV. sivu 21.) Minun mielestäni l:o) määräys
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
