Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
-92
uiteltavien puiden sitomisesta lauttoihin niissä virroissa, missä
se on mahdollista, sekä 2:o) lauttausajan lyhentäminen sen
verran, ettei puita irrallaan laskettaisi lohen ja sii an
kutupaikkojen yli kutuaikana syysmyöhiisellä, olisivat
tehokkaampia toimenpiteitä kalastuksen suojelemiseksi, kuin määräys
sahapuiden kuorimisesta». — Myöskin on tahdottu väittää,
että kuorimattomasta puusta tunkee enemmän kalalle
vahingollisia tärpätti-aineita kuin kuoritusta. Näyttää kumminkin
sillä, kuin niin ei olisi asian-laita, sillä lehtori A. E.
Holmgren lausuu, »eitä se tärpätti-aine, jota kuorimattomasta
puusta sanotaan veteen tihkuvan, ei vaikuta mitään
kala-sikiöihin tai niiden hyönteisruokaan, ja voidaan tämä seikka
varmasti todistaa analyseeraamalla vesistön vettä ennen uittoa,
sen aikana ja sen jälkeen . Sangen vaikeata onkin käsittää,
että kuorimattomat puut olisivat niin kovin vahingollisia
kaloille, kun tiedetään, että kalat joukottain kokoontuvat juuri
puulautlojen alle, ja sitä ne varmaankaan eivät tekisi, jos
siitä olisi mitään vaaraa.
Mielelläni myönnän, että puunlauttaus ilsessän voi luottaa
haittaa kalojen viihtymiselle vesistössä ja niiden nousulle
siihen, mutta se väite, että tämän haitan aiheuttaisi
puunkuori, on kovin rohkea ja ainakin todistamatoin. Paljoa
suuremmassa määrin luulen kumminkin, että kalojen
vähenemiseen ovat syynä nuo kaloja hävittävät pyydykset, joita
käytetään kalojen kutu- ja kasvupaikolla, padot, jotka sulkevat
melkeinpä koko joen, ja nuo laajat verkkojoukot, joita
asetetaan jokisuulle.
Asian valaisemiseksi mainittakoon seuraavat esitnerkil.
Kruunun lohenkalastuspaikasta Klockarsund’in luona
Kymijoessa suoritettiin vuosiarentia v. 1890 muistaakseni
13,000 mkk. jotavastoin sitä nyt säätänee noin 6,000 mkk.
Tämän a rent i maksu n alenemisen luonnollisesti aiheuttaa ’ia
lastuksen huononeminan. Epätietoisia on, rnislä näin suuri
vähennys 10 vuoden ajalla on tullut; varma ou kumminkin,
ettei puiden lauttaus ole siihen syynä, sillä lauttausta on
tässä joessä jo toimiteltu pitkät ajat, ja ovat puut olleet
kuorittuja.
Tulomajoessa, joka Nuorti järvestä juoksee Walkeaan
mereen, uiletaan puut kuorimattomina, eikä Tuloman
lohen-kalastusosakkaiden lausunnon mukaan tämä ole mitään
vaikuttanut lohensaantiin.
Ainakaan ei meidän pohjoisissa joissamme kalastus
vastaa niitä, suuria uhrauksia, joita sahaliike tekee sen hyö-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
