Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
278
sukupolvien edeltäjistä, kuin mitä historiat tietävät kertoa,
ihminen tahtoo mieluimmin itse omin silmin nähdä, itse
huomataksensa eron nykyajan ja menneisyyden välillä.
Kun nyt näin kaikki ihmiselämälle omituinen kootaan
ja säilytetään, onko sitten luonto kokonaan syrjään
sysättävä? Eikö mitään siitä ole luontaisessa tilassaan
säilytettävä vastaisille sukupolville todistamaan siitä, mikä kerran
on ollut?
Tuskinpa näihin kysymyksiin voidaan loisin vastata
kuin jyrkästi: Ei! Sillä todellakin olisi kevytmielistä jättää
huolehtimatta sitä, että alkuperäisestä suomalaisesta
sydän-maaluonnostakin kappale säilytetään sivistyksen
uudestimuo-dostuksilta koskemattomana. Valitettavaa on, ettei tätä
aikaisemmin ole tehty. Mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä.
Maamme etäisimmissä seudissa löytyy vieläkin paikkakuntia,
joilla sydänmaaluonto 011 jotakuinkin hyvin säilynyt. Jos
joku sellainen seutu rauhoitetaan kaikelta ihmiskäden
kosketukselta on siitä jonkun ajan kuluttua muodostuva mitä tässä
tarkoitetaan — alkuperäinen luonnonpuisto, mallikuva
koskemattomasta neitsyeeiliseslä sydänmaasta, paikkakunta, jonne
tulevat sukupolvet voivat, pyhiinvaeltaa nähdäksensä sitä, mitä
ei silloin enää missään muualla voida tavata.
Siitä on nyt enempi kuin kaksi vuosikymmentä
kulunut. kun maankuulu maamiehemme, vapaaherra A. E.
Nordensköld, ensiksi esitti ehdotuksen kansallispuiston
aikaansaamiseksi Suomessa. Hänen ehdotustansa aiheuttivat
samantapaiset syyt kuin ne, jotka tässä ovat esitetyt. Vähäinen ei
ollut se harrastus ja suosio, minkä tuo ehdotus saavutti.
Sanomissa ja aikakauskirjoissa siitä kirjoitettiin, sen
toteuttamista puollettiin; tässäkin lehdessä on luota kysymystä useasti
pohdittu, jottei se ainakaan unhotukseen kuolisi ennenkuin
se on toteutetuksi tullut. Mutia siihen se 011 jäänyt. Ei ole
hiuskarvan vertaa siinä eteenpäin päästy. Miten kaunis ja
miellyttävä tuo Nordensköldin ajatus lieneekään,
vuosikymmeniä se kuitenkin tähän asti on saanut levätä toteuttamatta.
Sillekö kannalle se vielä jatkuvasti on jääpä pitkäksi
ajaksi eteenpäin? Sitä emme usko. Vaikka meidän
aikakautemme ennen kaikkea onkin käytännöllisen hyödyn ja
puuhailun aikakausi, niin kuitenkin nyt sen ohella meillä
ymmärretään paremmin kuin ennen pitää ihanteellisistakin
asioista huolta. Sitä todistavat monenlaiset riennot ja
pyrinnöt. Miksipä sitten ei olisi meidän aikamme suotu saada
kansallispuistoa aikaan, jommoiseen yllä olemme viitanneet?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
