Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
255
Ensi numerossamme aijomme ilmoittaa, miksi juuri nyt
olemme asian uudelleen keskustelun alaiseksi ottaneet,
vedoten siinä siihen suuntaan, josta luulemme ratkaisun
sopivimmin olevan tavattavissa.
II.
Lähimmän aiheen siihen, että eilispäivän lehdessämme
uudelleen otimme julkisuuteen Nordensköldin ehdotuksen
kansallisen luontaispuiston perustamisesta Suomessa, puiston,
jossa sydänmaaluonto olisi kaikelta sivistyksen kosketuksella
rauhoiteltuna, jossa ihmiskäsi ei mitään saisi tehdä, vaari
kaikki muodosteli! jätettäisiin yksin luonnon asiaksi — saimme
samanlaisesta viime päivinä Tanskanmaalla tehdystä
yrityksestä.
Eräs uutinen sanomalehdissä kertoo siitä, mitä siellä
aijotaan seuraavasti:
’On ehdotettu perustettavaksi kaksi suurta
kansallispuistoa Tanskanmaalle, luonnon alkumuotojen säilyttämiseksi
turraelemaloinna. Yhä jatkuva hietikkoinaan viljely on tekevä
sen, että läheisessä tulevaisuudessa ei suurempaa
yhtäjaksoista hietikkomaata enää ole tavattavissa. Sen tähden
ehdotetaan. että tuo laaja Karup-nummi Herningin ja Viborgin
välillä rauhoitetaan, jotta se kaikkiin aihoihin säilyisi kuvana
villistä, viljelemättömästä hietikko-nummesta.
Västjutilaiset kJitt it, joille puita ja pensaita istutetaan
muuttuvat nekin luontoisesta tilastaan ja muuttavat
alkuperäisen luonnon muodon. Siitä syystä ehdotetaan, että koko
Skagenin eteläpuolinen alue Vesterhavnista Kaltegattiin
kansallispuistona säilytetään, kaikiksi ajoiksi olemaan
muuttumattomana kuvana sen ihmeellisestä luonnosta.»
Tanska on monessa suhteessa ollut esikuvana meille
suomalaisille. Sieltä olemme me saaneet esikuvat
kansakouluillemme, kansanopistollemme, meijerilaitoksellemme ynnä
monille muille. Jos nyt tuossa samassa Tanskassa, jossa ei
muuta alkuperäistä luontoa ole säilytettäväksi kuin karut
nummet ja hietikot, ollaan aikeissa toteuttaa ajatusta, joka ei
ineillekään ole outo, miksemme siinäkin suhteessa ottaisi
sieltä esimerkkiä.
Meidän metsäluontomme alkuperäisistä muodoista on jo
paljon mennyt hukkaan. Sivistys on osansa siitä ottanut,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
