Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
56
todellakin vakavaa laatua, mutta neulasien pudottua eivät
ne, puhujan mielestä, olleet vaarallisempia kuin
karsitutkaan.
Puhuja yhtyi herra Tammelanderiin siinä, että olisi
syytä käyttää latvankarsimisvaroja tavalla, joka
tehokkaan;-masti edistäisi nuorennosta kuin mitä karsiminen tekee.
Herra Juselius arveli, että latvankarsimista tulee
toimittaa ainakin senkaltaisilla paikoilla missä latvat,
hakkuun suoritettua, muodostavat murroksia, muutoin tulisi
tulivaara hyvinkin suureksi. Muuten luuli puhuja, että
hoitoalueen hoitajalle pitäisi myöntää oikeutta joko karsia
latvat taikka jätttää ne karsimatta.
Herra Roos selitti, että monet niistä hakkuualoista,
joita hän oli tutkinut, olivat olleet tukkihakkuualoja, sekä
että siemenvuosia oli ollut 2 vuotta aikaisemmin.
Herra Borenius luuli, että suurinta huomiota
metsänhakkuussa pitäisi kiinnittää siihen, että nuorennoksen
nouseminen helpottuisi, sekä kysyi, eikö tämän
keskustelun alaisia kokeita saattaisi pauna toimeen senkaltaisissa
seuduissa, missä latvat eivät mene kaupaksi. Puhuja oli
ajatellut näitä kokeita toimitettavaksi siten, että latvat
jätetään jossakin osassa hakkuualaa karsimatta, jota
vastoin ne karsitaan muussa osassa aluetta. Alueita
paalutettaisiin taikka merkittäisiin jollakin sopivalla tavalla, niin
että, hoitoalueenhoitajan vaihdoksen tapahtuessa,
havaintoja voitaisiin jatkaa. Näitä kokeita täytyisi toimittaa
monessa paikassa ja useassa hoitoalueessa, koska ne eivät
tuottaneet kustannuksia.
Herra Sandberg kannatti edellisen puhujan
ehdotusta sekä mainitsi, että hänkin oli huomannut, että
nuorennosta oli syntynyt karsimattomissa latvoissa, jotka
suojasivat taimia kuivuudelta ja lumipainoita.
Herra T. A. Heiketä pitänyt herra Roos’in huomioita
pätevinä, koska siemenvuosia oli ollut ainoastaan 2 vuotta
aikaisemmin. Puhuja viittasi muutoin siihen suureen,
keskustelukysymystä valaisevaan ainekseen, joka löytyy
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
