- Project Runeberg -  Finska Forstföreningens Meddelanden / Tjugonde Bandet + Årsbok/Kahdeskymmenes Nide + Vuosikirja /
57

(1879-1913)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

57

Pohjois-Suoinen yksityismetsissä, missä latvat saavat maata
karsimattomina; usein saattoi huomata suurta eroavaisuutta
nuorennoksessa kummallakin puolella rajaa, joka eroittaa
kruununmetsää yksityismetsistä. Sillä puolella rajaa, joka
kuului kruunulle ja jossa karsimista oli toimitettu, ei ollut
ensinkään noussut nuorennosta taikka oli se hyvin
huonoa, yksityisellä puolella oli reheviä taimia kohonnut
latvan kuivien oksien alla, ja kuitenkin oli hakkuuta
toimitettu melkein samaan aikaan.

Herra K. Tammelander ei tahtonut myöntää herra
Roos’in huomioille suurempaa merkitystä, koska
siemen-vuosia oli sattunut, kuten herra Roos sanoi, ainoastaan
2 vuotta aikaisemmin. 1 à 2 vuotisia taimia oli hyvin
vaikea löytää kanervan, risujen ja havujen keskeltä.
2 vuoden aika oli sitäpaitse aivan liian lyhyt, jotta sen
perusteella voitaisiin antaa varmaa arvostelua
nuorennos-kysymyksestä meillä.

Herra Montell muistutti niistä kokeista ja
huomioon-otoista, joita tämän kysymyksen johdosta oli tehty
Ruotsissa. Pohjois-Ruotsissa oli yleinen mielipide se, että
karsimattomat latvat suojasivat taimia, sekä edistivät
nuo-rennoksen syntymistä. Puhujan mielestä oli
nuoreunok-sella niin suuri merkitys, että sen etua ensi sijassa täytyisi
pitää silmällä, ja jättää latvat karsimatta, jos ne
sellaisinaan edistävät nuorennoksen syntymistä ja sen
viihtymistä. Tttlenarkuus, josta karsimattomia latvoja
syytettiin, tuli, asian laidan näin ollessa kysymykseksi, joka
hyvin saattoi jäädä toiseen sijaan. Kannattaen herra
Bo-renius’en ehdotusta, tahtoi puhuja, että kokous nyt valitsisi
henkilöitä kokeita toimittamaan, ja ne hoitoalueet, joissa
kokeita toimitettaisiin.

Herra Borenius huomautti, että tämän kysymyksen
kanssa sukua olevasta kysymyksestä oli keskusteltu
yhdistyksen kokouksessa Viipurissa v. 1899. Silloin oii ollut
kysymyksessä se kokemus, mihin oli tultu tukkipuiden
karsintaan nähden, ja tämän vaikutuksesta nuorennokseen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 01:40:23 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/fiforst/20/0223.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free