Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
49
Usein kuullaan meillä epäiltävän suojametsäin
tarpeellisuutta. Useammilla on kuitenkin aavistusta siitä,
että tuommoiset toimenpiteet kenties olisivat toivottavat
kaukana pohjoisessa, mutta ei edes tämä tieto ole
johtanut minkäänlaiseen olosuhteitten tarkempaan tutkimiseen,
taikka jonkinmoisiin erikoistoimenpiteisiin metsän
suojelemiseksi, puhumattakaan metsän levittämisestä pohjoiseen
ihmis-työn kautta. Tahdon ensin mainita pohjoiset osat
ja huomauttaa, että asia 011 paljoa vakavampi kun mitä
tahdotaan uskoa.
Mahtavat ovat ne voimat, jotka pakottavat metsän
aina alemmaksi ja alemmaksi etelään päin. Tähän
suuntaan työskentelevät Jäämeren raivoavat myrskyt, ihminen
päästää tulen valloilleen näitten avuksi ja edistää itse
niitä voimiensa mukaan rajattoman ja suunnattoman oman
tarpeen hakkuun kautta. Välttääkseni väärinkäsitystä
tahdon kuitenkin heti lisätä, että seudun asukkaat ylipäänsä
osoittavat suurta varovaisuutta tulen käyttämisessä, joka
tavallisesti pääsee leviämään niin kutsuttuin Jautalaisten"
kautta, johonka olen nähnyt todisteita niin hyvin
norjalaisessa kuin suomalaisessakin Lapissa. Sitäpaitse
syttyy tuli usein kyliä salamasta. Niin hävittivät
kulovalkeat yksin v. 1894 enemmän kuin 11,000 ha suuruisen
alueen Inarin hoitoalueessa taikka enemmän kuin koko
nuorimman hoitoalueemme Ylänteen Turun läänissä.
Helposti saattaa käsittää miten tämänkaltaiset tapahtumat
vaikuttavat kuivuudelle ja tuuturimyrskyille alttiiseen
maaperään. Niin ei huomata enää Inarin ja Utsjoen välillä
olevalla, enemmän kuin penikulmaa pitkällä
Petsikko-tun-turilla. muuta kuin vaivaiskoivuja, vaikka petäjä siellä
ennen aikaan, kuten miuun v. 1896 otetusta valokuvasta
näkee sekä maassa vielä löytyvistä jäännöksistä saattaa
päättää, oli saavuttanut verrattain suuria niittoja. Syynä tähän
muutokseen, sanoo metsänhoitaja Sandberg
kertomuksessaan valtioavulla tehdystä tutkimusmatkastaan Lapissa,
kulovalkean olevan Myrskyjen aikaansaamasta vaiku-
4
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
